maanantai 28. maaliskuuta 2016

Ma 28.3.

Tänään 16km, 1h 21min

Ap: lepo.

Ip: kevyt 16.1km, 1:20:59, 5:02/km.

Peruslenkki iltapäivällä keskustan suuntaan. Kävin ihailemassa massiivista työmaata Lapinniemen-Särkänniemen suunnalla. En oikein pysty hahmottamaan miltä tuo alue valmiina näyttää, mutta näkeehän sen sitten.
Juoksuvire oli ihan OK; tosin yhtään kovempaa ei tee mieli juosta. Huomenna pidän lepopäivän ja keskiviikkona vielä kerran kokeilen jotain reipasta. Sen perusteella voi sitten haarukoida maratonvauhtia.

Telkkaria tuli katsottua pitkänä viikonloppuna taas ihan lahjakkaasti. House of Cardsin uusin kausi on nyt paketissa ja seuraava urakka on varmaan Game of Thronesin kuudes kausi, mutta sitä saa odottaa vielä kuukauden.

Katselin pitkän viikonlopun päätteeksi myös vihertävän viime vuonna ilmestyneen Racing Extinction -elokuvan. Olihan siinä muutama kohtaus, joita ei nieleskelemättä pystynyt katsomaan. Nyt voi sitten taas olla masentunut ainakin viikon. Eihän tuon jälkeen voi ihan toimettomaksi jäädä. Minulla ei ole Tapin voimakasta itsekuria, joten en pysty alkamaan kasvissyöjäksi, mutta kokeilen nyt loppuvuoden selvitä ilman lihaa yhtenä päivänä viikossa. Ja onhan tuolla Startwith1thing-listalla monta muutakin juttua, joita tietysti noudatan maailman parantamiseksi.

Ja onhan sekin jotain, että mainostan täällä blogissa tuota elokuvaa molemmille lukijoille!


sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Su 27.3. - Järvenkierto + viikko 12

Tänään 33km, 2h 52min

Ap: jalkateräjumppa 40min + pitkä 33.3km, 2:52:21, 5:11/km.

Mukava järvenkierto Markuksen kanssa. Juoksin alkuun pienen sakkokierroksen matkalla Porschelle, jotta sain speksin mukaisen 33km täyteen. Vire oli kelvollinen, mutta kyllähän takareidet olivat aika puuta noin pitkän juoksun lopussa. Vaikea uskoa, että maran viimeisellä kympillä mitenkään pystyisin vintsaa kovempaa konkkaamaan.

Viime vuonna olin tähän päivämäärään mennessä kiertänyt järven jo viisi kertaa alle vintsaa. Tänä vuonna en kertaakaan. Niin se vain vauhti hidastuu. Tosin viime vuoden hurjastelu järvisillä taisi kostautua melkoisena monttuna keväällä, mutta ei se paljon paremmalta nytkään näytä.

Ip: lepo.

Viikko 12 (21.-27.3.2016)

Juoksua 106km (keskari 5:15/km).
Liikuntaa yhteensä 13h 40min.

Sitä samaa. Perushölkkä jotenkin OK. Vk-juoksu ei onnistu. Mukava sentään, että maa alkaa olla sula.

Maratoniin on nyt aikaa tasan kaksi viikkoa. Ensi viikolle Late on speksannut yhden kovan vk-treenin, jota taas varmuudella en onnistu tekemään. Sen lisäksi vielä lauantaille on ohjelmoitu pitkä lenkki. Aika kova viikko siis edessä, mutta jäähän siinä vielä pieni herkistely seuraavalle viikolle.

lauantai 26. maaliskuuta 2016

Pe-la 25.-26.3.

Pe 20km, 1h 45min

Ap: lepo.

Ip: kevyt 20.1km, 1:44:54, 5:13/km.

Väsynyt lenkki Hervanta-Rusko kiertäen; selvästi rankempaa kuin eilen. Tällä kertaa löysin Kaapon rakennustyömaan. Kyllähän me Markon kanssa siitä viimeksikin vierestä juoksimme, mutta eipä silti huomattu. Kaapolla johtajan ote lipsuu, kun kukaan ei ollut töissä työmaalla ja kaivuri seisoi tyhjän panttina.

La 12km, 1h 00min

Ap: vr3 + koordinaatiot + 5 x 1000m / 2min + vr3, 1:00:21, 5:07/km.

Laten yhteistreeni Pirkkahallissa. Tämä oli varmaan kauden viimeinen hallitreeni.
Räpiköin muiden tavoin viisi tonnin vetoa vähän alle 4min vauhdein. Peesailin Minnaa, mutta ekaa lukuunottamatta kaikissa vedoissa tuli jonkin verran eroa Minnan hyväksi. Vaikeaa oli ja tonnien vauhti on pudonnut 15 sekuntia alkuvuodesta. Käsittämätön homma, koska mitään järkevää syytä siihen ei ole.

Ip: lepo.

Katselin 10 päivän sääennustetta sen verran, että eiköhän nyt uskalla olla varma talven päättymisestä. Eli lumikolan voi nostaa autotalliin odottamaan ensi talvea. Se tarkoittaa myös sitä, että on aika julkistaa talven viralinen lumistatistiikka. Hiihtoniilot jaksoivat taas kitistä läpi talven, mutta lahjomattomat tilastot osoittavat tämänkin talven olleen varsin luminen. Itse asiassa se oli neljänneksi lumisin talvi koko tilastohistoriassa.


Huomenna taas järvenkierto aamulla normiaikaan 8:30 Porschelta.

torstai 24. maaliskuuta 2016

Ke-to 23.-24.3. - Muisteloja

Ke -

Sekalaista korvaavaa häröilyä ihan hyvällä vireellä. Espoo-päivä matkoineen lisäsi kokonaisrasitusta.

Ap: lihaskunto 40min.

Ip: crosstrainer 60min + ylämäkikävely 60min.

To 22km, 1h 54min

Ap: lepo.

Lunta oli satanut yöllä noin 15cm! Tein talven toivottavasti viimeiset lumityöt ennen töihin lähtöä.

Ip: kevyt 21.9km, 1:53:59, 5:12/km.

Peruslenkki Sääksjärvi-Hervanta-Hallila ihan hyvällä vireellä. Tämä on se vauhti, jolla on mukava juosta ja kovemmasta on turha haaveilla. Kai sitä vaan on tullut vanhaksi. Tosin luin tänään, että vuonna 2019 ilmestyy viides Indiana Jones -elokuva, jossa Harrison Ford 77-vuotiaana hoitaa Indianan roolin. Minulla on siis ainakin 25 vuotta aikaa tehdä hienoja suorituksia.

Tänään luin uutisista, että legendaarinen urheilumies Aarne Honkavaara on kuollut (yli 90-vuotiaana). Tämä uutinen sai minut tutkimaan arkistojani ja muistelemaan menneitä. Honkavaarahan oli minun liikunnanopettajani "yläasteella" 1970-luvulla, muistaakseni luokilla 5-8. Lisäksi edesmennyt isoisäni, toinen vannoutunut urheilumies, oli aikanaan ollut Honkavaaran opettaja jossain koulussa missä silloin liikunnanopettajia koulutettiin. Isoisä oli selvästi tehnyt suuren vaikutuksen Honkavaaraan (enkä sitä yhtään ihmettele), koska opettaja kävi hyvin usein kyselemässä minulta mitä isoisälle kuuluu. Taisi Honkavaara joskus käydä meillä vierailullakin kun isoisä oli käymässä, ja silloin kyllä juttua urheilusta riitti.

Honkavaarahan oli tietysti ihan legenda jääkiekossa. En nyt jaksa tilastoja kaivella, mutta hän varmaan teki enemmän maaleja per ottelu kuin vaikkapa joku Wayne Gretzky. Ja onhan se selvää, että ennen miehet oli rautaa ja 1950-luvulla pelin taso Koulukadulla oli ihan toista luokkaa kuin NHL-nyhjäys 1980-luvulla. Jonkin verran suorituksen arvosta vie pois se, että Honkavaara pelasi Ilveksessä, mutta olihan hän kova kaveri silti;-) Ja Honkavaara oli siis urheilumies kauttaaltaan eikä suinkaan vain jääkiekossa. Se oli helppo huomata liikuntatunneilla vaikka minä en juuri mitään osannutkaan.

Katsoin vanhat todistukset läpi ja minulla oli yläasteella liikunnassa aina 9. Vähän hävettää, koska oikeasti minä olin varsin keskinkertainen kaikessa liikunnassa. Pallopeleissä minut valittiin joukkueeseen aina joskus keskivaiheilla ja telinevoimistelussa olin surkea. Ainoat lajit missä olin kärkipäässä olivat juoksu tai hiihto, mutta ne olivat aika pieni osa liikuntatunneista. Minusta jo kouluaikana tuntui siltä, että sain ysin pääosin isoisäni takia, kun pitäähän sellaisen urheilumiehen lapsenlapsen olla ainakin ysi;-)

Muistoissani minulla on kuitenkin yksi huippusuoritus liikuntatunnilla Honkavaaran ajoilta. Sen on täytynyt olla huima kokemus, koska se on (lähes) ainoa kirkas muistikuva mitä minulla yläasteelta on. Juoksimme luokan sisäisen 1000m kilpailun Hyhkyn hiilimurskakentällä. Se oli varmaan kuudennella luokalla. Minä olin muistaakseni yleensä luokan juoksukilpailuissa noin kolmas. Meidän luokallamme oli yksi pesäpalloilija ja yksi koripalloilija, jotka myös dominoivat juoksua. Tuossa tonnin kisassa kuitenkin roikuin näiden kahden mukana ja pesäpalloilija jäi ennen viimeistä kierrosta. Minä peesasin koripalloilijaa ja maksimaalisessa hurmoksessa loppusuoralla menin ohi ja tein vielä selvän eron! Muistikuvissani voittoaika oli 3:12. Se oli sensaatio, jota kukaan ei ollut uskoa, ja sen jälkeen en ole ikinä loppukirissä ketään voittanut. Tuo luokan sisäinen kisa on ylivoimaisesti voimakkain positiivinen muistoni yläasteelta. Uskoisin, että sen voimalla minusta melkein 40 vuotta myöhemmin kehittyi Västilän Voiman 100-vuotisjuhlamaratonin voittaja. Kun googlasin tuon koripalloilijan nimeä, niin enpä löydä vastaavia suorituksia, joten tuo tappio Hyhkyn kentällä saattoi olla se ratkaiseva isku. Pesäpalloilijan nimeä en valitettavasti muista, mutta eiköhän yllättävä tappio lannistanut hänetkin.

Minun viimeinen tapaamiseni Honkavaaran kanssa oli keväällä 1979, kun hän oli Kaarilan yläasteen rehtori ja kättelin häntä todistusten jaossa kahdeksannen luokan lopussa. Honkavaara toivotti minulle onnea muuttaessani Joensuuhun ja uuteen kouluun.

Honkavaarasta on kyllä mukavat muistot. RIP.

tiistai 22. maaliskuuta 2016

Ti 22.3.

Tänään 19km, 1h 45min

Ap: kevyt 10.0km, 57:33, 5:45/km + hieronta 45min.

Aamuhölkkä matolla. Alku helppoa, loppu kankeaa.
Päälle Jupon käsittely. Jalat kunnossa.

Ip: vr3 + koordinaatiot + (5 + 5 + 3) x 200m / 1min / 5min + vr2, 47:21, 5:16/km.

Laten yhteistreeni Pirkkahallissa. Takareidet ihan viulunkielinä, mutta jotenkin sain 13 x 200m suoritettua. Meni sentään lopussa alle 40 sekuntia, mutta kyllä oli kaukainen muisto vain se, kun Markon kanssa vedettiin 20 x 200m paljon kovempaa vain joitakin viikkoja sitten.

Huomenna Espoo-päivä. Ja juoksuton päivä.

maanantai 21. maaliskuuta 2016

Ma 21.3. - Lepo + nörtin kengät kuiviksi

Tänään -

Maanantain ratoksi perinteinen viikon lepopäivä. Huomenna sitten illalla Pirkkahalliin pitkästä aikaa!

Vaikka tänään ei urheiltu, niin nörttisaralla on ollut pöhinää. Gallardo nimittäin ratkaisi nörttipähkinän tänään päivää ennen viikon määräajan umpeutumista. Tuli varmaan vihjailtua turhan paljon kaikenlaista ja ratkaisuhan oli lopulta hyvin yksinkertainen, kun sen vaan ensin tajusi. Toimitan kenkäkuivaajapalkinnon Porschelle jonain lähisunnuntaina.

Tässä lyhyt oppimäärä ratkaisusta:

Kuten gallardo heti aluksi tiesi kertoa, niin maaliskuun 14 päivä (viime viikon maanantai) oli pii-päivä. Päivähän kirjoitetaan amerikkalaisen kalenterin mukaan 3/14. Joku rekisteröimätön pönttö aikanaan kauan sitten päätti, että huhtikuussa on vain 30 päivää ja niinpä meillä eurooppalaisilla ei ole omaa pii-päivää lainkaan.
Se todellinen huippupäivä oli kuitenkin viime vuonna, jolloin 3/14/15 klo 9.26.53,58979323846264… elettiin sadan vuoden välein toistuva täydellinen pii-hetki.


Pii on erittäin todennäköisesti ns. normaali luku, mikä tarkoittaa, että sen päättymättömässä desimaalien jonossa esiintyvät kaikki mahdolliset numerosarjat täysin satunnaisesti. Esim. kun selaa desimaaleja eteenpäin reilut 32 miljoonaa kappaletta, niin kohdasta 32.658.656 löytyy tämän päivän päivämäärä 21032016.
Piillä on mukava leikkiä koodaamalla desimaalit tekstiksi minkä voi tehdä tietysti vaikka kuinka monella tavalla. Jos vaikka kirjoittaa piin binaarilukuna 11.0010010000111111… ja sitten jakaa desimaaliosan 5 bitin pätkiin ja koodaa ne tekstiksi (a=1, b=2, etc), niin esim. binaarisarjan reilun 3 miljardin numeron jälkeen kohdasta 3.541.557.174 löytyy teksti "vintsa". Jos jaksaa sitkeästi lukea pii-tekstiä, niin sieltä tulee vastaan koko Raamattu sanasta sanaan tai vaikkapa Taru sormusten herrasta. Sellaista läppää se Tolkien heittääkin, että tuskin on tarinaa itse keksinyt vaan on tainnut plagioida kirjansa piistä.
Jos tuon binaariesityksen jakaa sen sijaan 16 bitin pätkiin, niin piin voi sitten polttaa CD-levylle musiikiksi. Levyjä tarvitaan tietenkin aika monta, mutta sitten sieltä löytyvätkin kaikki 70-luvun huiput, kuten vaikkapa tämä. Voi että miten tuleekin muistot mieleen eräästä illasta Dallasissa hyvässä seurassa (en halua aiheuttaa kenellekään ongelmia, joten mustasin nuo kaksi muuta osallista seurueestamme tunnistamattomiksi).


Alkaisin muuten heti kuunnella piitä muistojen verestämiseksi, mutta sieltä varmaan tulisi ensin jotain tsiikin räppiä.

Tämän johdannon jälkeen pähkinän ratkaisu on varmaan jo ilmeinen. Kirjoitin viikko sitten, että "vastaus on siis piilotettu eiliseen", eli siihen piihin. Jos tuota ihan tavallista piin desimaaliesitystä 3,14159… lukee koodiluvun 635892 osoittaman määrän numeroita pilkun jälkeen, niin juuri tuossa kohdassa on numerosarja 013957, eli aikani oli 01h 39min 57s. Koodi on siis hyvin yksinkertainen ja yleispätevä, koska pii sisältää kaiken mahdollisen. Vähänkö nauratti sunnuntain lenkillä, kun kävi ilmi, että gallardo oli etsinyt tuota koodilukua piin desimaaleista;-) Muistaakseni hän kommentoi, että sitä ei löytynyt kahden miljoonan ensimmäisen desimaalin joukosta. En sitten tiedä mitä gallardo olisi tehnyt vaikka tuo luku olisikin sieltä löytynyt. Joka tapauksessa tuosta oli varsin pieni hyppäys ymmärtää, että itse vastaus on siellä piin desimaaleissa ja koodiluku vain osoittaa sen paikan. Ja olihan gallardo sitten tuon hyppäyksen tehnyt. Ja ihan toinen juttu on sitten se, että koodilukukin kyllä on siellä kahden miljoonan joukossa, eli tarkemmin sanoen kohdassa 531965.

PS. Piin lisäksi toki melkein kaikki muutkin luvut ovat ihan vastaavia normaaleja lukuja, joten tämän saman tarinan olisi voinut kertoa vaikka neliöjuuri-kakkosesta. Pii on kuitenkin siitä kätevä, että netissä on paljon piin desimaalilaskureita valmiina. Piin desimaaleja on lisäksi laskettu yli 10 biljoonaa kappaletta mitä tuskin voi sanoa mistään muusta luvusta.

sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Su 20.3. - Järvenkierto + viikko 11

Tänään 30km, 2h 33min

Ap: jalkateräjumppa 40min + pitkä 29.8km, 2:33:01, 5:09/km.

Järvenkierto gallardon, Jannen ja Mjevin kanssa. Veterano kävi taas moikkaamassa lyhyen aikaa; ei kuulemma kisakauden lähellä enää voi kiertää näin pitkiä lenkkejä.

Takatalvi oli tuonut taas lumen reitille, mutta muuten sää suosi sunnuntaijuoksijoita. Loppumatkasta oli takareisissä melkoinen väsy, mutta ihan hyvä normaali pitkis tuo oli. Olen saavuttanut juoksijan nirvanan, jossa hitaan verryttelyn vauhti on 5:20/km, peruslenkki on 5:10/km ja maksimaalinen vauhtilenkki on 5:00/km. Kaikki eri askellajit hölkästä pikajuoksuun mahtuvat siis kauniisti puolen minuutin sisään kilsavauhdeissa!

Gallardo yritti kalastella lisävihjeitä nörttitehtävään, mutta pysyin lujana. Siinä spekulointia kuunnellessani voin näin jälkikäteen vihjata, että ihan ratkaisun vieressä oli gallardokin jo käynyt;-) Olen itse asiassa nyt melko hämmentynyt, että siinähän se vastaus oli gallardon ja Mjevin jutuissa koko ajan läsnä, mutta ei vaan ollut jotenkin avautunut. Ehkä se sitten vaatii jonkin aivoniksautuksen vielä, mutta tuskin koodi silti kestää tiistaihin saakka…

Ip: lepo.


Viikko 11 (14.-20.3.2016)

Juoksua 110km (keskari 5:06/km).
Liikuntaa yhteensä 12h 45min.

Romahdus vk-treeneissä oli totaalinen tällä viikolla, eli juurikaan vintsaa kovempaa en saa koneesta irti. Tuskinpa tuolle asialle nyt ennen Roomaa mitään voi tehdä, joten katse pitää tähdätä taas kesään ja syksyyn. Olen kohta vuoden treenannut takareisijuoksua ja luulin, että vuodessa siihen tottuisi. Nyt arvelen, että siinä meneekin viisi vuotta. Vähän alkaa pelottaa, että tässä aika loppuu kesken ennen kuin tulosta alkaa tulla. Onneksi 55-sarjassakin todistettavasti voi juosta kovaa ja lisäksi kaikkihan tietävät, että "sixty is the new 40", joten minähän vasta lähestyn keski-ikää ja parhaat juoksuvuodet ovat vielä edessä.

Onneksi Rooma ei ollut mitenkään tärkeä tavoite ja olen tehnyt kaikenlaisia suunnitelmia. Minulla on kolme vaihtoehtoista (täysin erilaista) treenisuuntaa mielessä Rooman jälkeiselle ajalle. Katsotaan huhtikuun aikana mikä niistä tulee valittua. Perusjuoksu sujuu OK, paino on kontrollissa ja jalat täysin vammattomat, joten teoriassa lähtökohdat uuteen treenijaksoon ovat ihan hyvät.

lauantai 19. maaliskuuta 2016

La 19.3. - Mitta täynnä

Tänään 17km, 1h 24min

Ap: lepo.

Ip: 17.4km, 1:24:19, 4:51/km.

Kyllä nyt irtosi tulppa veneestä. Taas piti juosta jotain reippaampaa, mutta ei ollut pienintäkään toivoa onnistua. Jalat on niin tönköt, että ei niillä pääse mihinkään. Siis ne eivät vaan liiku tuon kovempaa. Aivan totaalisen käsittämätöntä, kun sentään tammikuussa pystyin vielä juoksemaan melko normaalisti ja ongelmana oli vain huono kunto. Nyt en pääsisi 200 metriä 40 sekuntiin edes yhtä vetoa.

Räpiköin jotain hölkkää Sääksjärven kautta Hervantaan ja suunnitelmissa oli 24km lenkki, johon piti mahtua 18km reipasta. Kun Hervannantietä sitten yritin juosta ja v*tutti kertakaikkisesti ja sykemaksimi oli 155(!!) enkä päässyt kovempaa, niin päässä naksahti Hermiankadun risteyksessä. Oli alkanut pyryttää lunta suoraan naamaan ja sormet olivat ihan jäässä. Pysähdyin siihen ja totesin, että tämä homma oli nyt tässä enkä liiku enää metriäkään!

Jonkin aikaa mietittyäni huomasin, että suunnitelmassani oli aukkoja, koska alkoi tulla kylmä siinä Hermiankadun risteyksessä seisoskellessa. Ei sitä kai siihen voinutkaan loppuelämäksi jäädä. Nöyrryin jatkamaan lenkkiä sen verran, että pääsin taksitolpalle Hervanta-keskukseen. Eihän siellä tietenkään mitään takseja ollut, kun ei hallitus saa paskan vertaa tehtyä mitään tälle sääntelylle(kään). Aikani odoteltuani sain kaapattua jonkun toisen tilaaman taksin ja ajoin kotiin. Eihän siitä olisi ollut matkaa kotiin kuin se 5km, mutta ei todellakaan huvittanut juosta enää.

Kotona olen ehtinyt nyt rauhoittua sen verran, että ei kai se auta muu kuin lähteä taas aamulla järviselle normispeksillä Porschelta klo 8:30.

perjantai 18. maaliskuuta 2016

To-pe 17.-18.3.

To -

Pitkä työpäivä Espoossa.

Ap: lepo.

Ip: crosstrainer 60min + ylämäkikävely 60min.

Raahauduin illalla vielä pariksi tunniksi kuntohuoneeseen polttamaan kaloreita. Yllättävän hyvällä vireellä tuo treeni meni vaikka olin jo valmiiksi ihan väsynyt.

Pe 28km, 2h 30min

Ap: hissuttelu 10.0km, 58:43, 5:52/km.

Aamuverkka matolla.

Ip: kevyt 18.0km, 1:31:17, 5:04/km.

Vuores-lenkki illalla. Talvi oli tullut takaisin ja jo kerran sulanut reitti oli taas puoliksi luminen ja jäinen. Puskin puolet lenkistä vielä kovaan pohjoisesta puhaltaneeseen vastatuuleen eikä ollut ollenkaan kivaa.

Pakko on muuten nyt hehkuttaa valppautta, jota olen täällä Koikkarissa ja tässä blogissa osoittanut yhteiskuntaa järisyttäviä asioita kohtaan. Vain muutama viikko sitten varoitin teitä kaikkia uhkaavasta jäärävaarasta. Pelkäänpä silti, että kukaan ei ole ryhtynyt vastatoimiin ja Kaapokin on keskittynyt vastatoimissa vain työpaikan perinteisiin jääriin. Nyt kuitenkin Aamulehdestä löytyi seuraava tarina. Ei auta enää yhteiskuntasopimus tai mikään muukaan. Jäärät tulee!

keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Ke 16.3. - Rooma on kaunis turistikaupunki

Tänään 15km, 1h 16min

Ap: lepo.

Ip: 15.5km (sis. 4 x 4min reipasta), 1:16:04, 4:55/km.

Surkeaakin surkeampi yritys juosta muutama reippaampi pätkä. Ei toimi jalat sitten yhtään ja nyt vielä vatsakin alkoi vaivata ja piti jättää vedot neljään. On täysin mahdoton sanoin ilmaista miten erikoista tämä kulkemattomuus vk-alueella on. Minulle on täysin selvää, että tässä on takana joku mystinen mutta kuitenkin selkeä fyysinen ongelma/sairaus. On todella turhauttavaa, että en keksi mistä on kyse. Edelleen takareisien huono kunto on paras selitys, mutta luottamus tuohon alkaa horjua. No, viimeistään ruumiinavauksessa löytyy joku selittävä tekijä.

Tuolla taannoin ennakoin Rooman matkan päättyvän Waterloo-tunnelmiin ja nyt sen voi vahvistaa jo etukäteen. Kohtaloni on vaihtaa maratontavoite vintsavauhtiseen maisemalenkkiin, mutta olkoon sitten niin. Kävin viimeksi Roomassa 24 vuotta sitten ja mukavampihan se on viikonloppuna nautiskella reissusta, kun ei tarvitse ottaa painetta kisasta.

Luin muuten tuon Waterloo-kirjan ja se oli avartava kokemus. En ole aiemmin lukenut yksityiskohtaista tarinaa mistään 1800-luvun (tai sitä vanhemmista) taisteluista ja ymmärrykseni on rajoittunut lakonisiin koulun historiankirjamaisiin toteamuksiin "Napoleon kukistui Waterloon taistelussa 1815". Taitavasti kirjoitettu kertomus taistelun kulusta hetki hetkeltä sotilaiden ja upseerien omia kirjoituksia lainaten veti kyllä vähintäänkin vakavaksi. Olihan tuo sellainen spektaakkeli ja verilöyly, että ei ihme, että siitä vouhkataan vieläkin. Niin ison vaikutuksen tuo kirja teki, että lisään virtuaaliseen tavoitelistaani käydä juoksemassa Waterloon taistelukentällä ristiin rastiin jokaisen ratkaisutaistelun paikan. Taistelu käytiin hyvin pienellä parin neliökilsan alueella, joka on monin osin edelleen samassa tilassa kuin 200 vuotta sitten ja maisemat/rakennukset ovat tunnistettavissa. Reissu onnistuu helposti yhtenä viikonloppuna;-)

tiistai 15. maaliskuuta 2016

Ma-ti 14.-15.3. - Tehtävä nörteille

Ma -

Ohjelman mukainen lepopäivä.

Tänään (maanantaina) on yksi vuoden nörteille tärkeistä päivistä, joskin se todellinen superpäivä oli samana päivämääränä viime vuonna. Tämä hieno päivä inspiroi minua tekemään pienen pähkinän nörteille, sillä tunnettuahan on, että nörtit ovat yliedustettuina juoksijoiden joukossa. Lue eteenpäin.

Ti 20km, ??h ??min ??s

Ap: jalkateräjumppa 40min.

Ip: kevyt 19.7km, 635892 (edit: 1:39:57), 5:04/km.

Mukava peruslenkki Markon kanssa Hervannan-Ruskon reiteillä. Tie oli sula ja hölkkävire hyvä. Kävimme lenkin lomassa etsimässä tulevan Villa Kaapon perustuksia, mutta emme löytäneet, vaikka luulimme jokaisen rakennustyömaan kyltit tutkineemme.

Sitten siihen tehtävään: Kuten huomaatte, lenkkiin kulunut aika on yllä ilmoitettu koodina. Tehtävä onkin avata koodi "635892" ja selvittää sekunnin tarkkuudella kauanko lenkkini kesti! Vastaus on siis piilotettu eiliseen. Jos ei millään lailla koe itseään nörtiksi, niin on turha edes yrittää. Mikään arvaus tai amatöörien salakieli tai Enigma-laite ei ikinä selvitä tätä koodia;-)
Koodattu aika on kuitenkin todellinen aika, joka vintsan tuntumassa juoksemalla kuluu tuohon matkaan. Sen tiedon perusteella voi ainakin sitten saada varmistusta onko oma dekoodaus onnistunut.

Vastauksen nopeimmin löytäneelle on palkintona tarjolla suuren kunnian lisäksi aivan uskomaton tuliterä tekninen vempele lenkkarien kuivaamiseen ja lämmittämiseen! Jos kukaan ei viikon aikana ole ratkaisua keksinyt, niin kerron sen täällä ensi tiistaina.

Ja vielä tarkennus: Jos joku nörtti onnistuu hakkeroimaan lenkin keston Garmin Connectista, niin se ei kelpaa. Viimeistään palkintojenjaossa on pystyttävä kertomaan kuinka koodin purku on tehty.

sunnuntai 13. maaliskuuta 2016

Su 13.3. - Järvenkierto + viikko 10

Tänään 31km, 2h 41min

Ap: jalkateräjumppa 40min + pitkä 30.6km, 2:41:30, 5:17/km.

Järvenkierto Markon, Mjevin ja Tapin kanssa. Juoksu kulki odotuksiin verrattuna varsin mukavasti ja tästä tuli viikon loppuun sellainen pieni positiivinen fiilis.
Reitti pääosin sula. Pakkasta 1-2 astetta. Jostain syystä sää tuntui kylmemmältä.

Ip: lepo.

Penkkiurheilua Mäkäräisen kisaa seuratessa. Hienosti veti Kaisa välineellä ja tulihan sieltä se yksi pronssi viime hetkellä! Voittaja oli valitettavasti Dorin Habert, jota selostaja jatkuvasti kutsui Marie Dorin Habertiksi vaikka selvästi tv-ruudussa luki vain Dorin. Tämä tuplaetunimi-ilmiö on ihan sama kuin välineellä vetäminen suksella hiihtämisen sijaan. Selostajien on pakko päteä ja tuntuu hienommalta sanoa kaksiosaisia etunimiä.

Varmasti kaikki teistäkin tuplanimiin liittyen ovat ihmetelleet miksi maailmancupin hiihdoissa Uhrenholdtia syrijtään? Dorjalaisethan ovat vieneet tuplaetunimityylin maksimiinsa. Lähtölistalta löytyy ainakin:
Maiken Kaspersen Falla
Ingvild Flugstad Östberg
Martin Johnsrud Sundby
Finn Haagen Krogh
Hans Christer Holund
Astrid Uhrenholdt Jacobsen
Ja aivan poikkeuksetta selostaja uskollisesti jaksaa sanoa koko nimilitanian aina kun puhuu kyseisestä hiihtäjästä. Olen tänä vuonna katsonut jotakuinkin jokaisen maailmancupin hiihdon ja koskaan en ole kuullut sanottavan "Finn Krogh" tai "Maiken Falla". Ja sama pätee muihinkin listan nimiin. Paitsi jos olet Astrid Jacobsen! Jostain syystä hänen kohdallaan selostajat sanovat aina "Astrid Jacobsen" ja en muista kertaakaan kuulleeni Uhrenholdtia. Ainoa johtopäätös on, että valtaa pitävät tahot jostain syystä haluavat välttää Uhrenholdt-nimen sanomista ääneen.

Selvitin asiaa ja nimen alkuperä on muinaisissa skandinaavisissa sanoissa ja Uhrenholdt tarkoittaa "vanhaa metsää". Mitä Mertarannalla on vanhoja metsiä vastaan? Olisiko Mertaranta osa salaliittoa vanhojen metsien hävittämiseksi? Meidän Vintsaajien joukossahan on pieni aktiivisten ituhippien ydinryhmä, joka on hylännyt lihansyönnin ja ryhtynyt vastustamaan jotain uutta metsälakia, joten ehkä olisi nyt syytä pistää myös Mertaranta tilille tästä asiasta!

Viikko 10 (7.-13.3.2016)

Juoksua 117km (keskari 5:16/km).
Liikuntaa yhteensä 16h 05min.

Rankka viikko. Tehotreenit eivät onnistuneet tönkköjaloilla, mutta muuten menee hyvin. Paino putoaa edelleen. Alkoholi- ja makeislakko alkaa olla jo ihan rutiinia (eli en ollut kännissä tätäkään kirjoitusta tehdessäni). Hitaasti jaksaa hölkätä ihan hyvin. Oikeastaan kaikin puolin menee tosi hyvin paitsi että juoksukunto ei kehity yhtään. Onneksi olen mestari keksimään erilaisia omia tavoitteita, jotka eivät edellytä juoksukuntoa.

Ensi viikko on ihan yhtä rankka kuin tämäkin, mutta onneksi se pahin lihaskuntotreeni puuttuu. Sitä en oikein enää uskaltaisikaan tehdä ennen Roomaa.

lauantai 12. maaliskuuta 2016

La 12.3.

Tänään 18km, 1h 31min

Ap: ylämäkikävely 75min.

Aamutuimaan 12% ylämäki ja 5.5kmh nopeus, eli hyvin kevyellä speksillä. Mutta jalat olivat silti ihan väsyneet.
Katselin kävellessäni pari jaksoa Prisma-sarjaa Ihmisen universumi. Tähän mennessä se on pieni pettymys vaikka Brian Cox on ihan ykkönen tällaiseen ohjelmaan. Silti toki katsomisen arvoinen.

Ip: 18.1km, 1:30:45, 5:01/km.

Piti juosta 16km pitkä vk-treeni Sarankulman suoralla, mutta sen sijaan vintsasin peruslenkin. Oli nimittäin ihan toivottoman tukkoiset ja väsyneet takareidet. Yritin välillä juosta reippaammin, mutta ei pysty. En jaksa spekuloida onko eilinen lihaskuntotreeni ainoa syypää tyhjiin takareisiin vai onko yleisväsymys, nälkä tai orastava flunssa myös mukana kuvassa. Ongelma on kuitenkin hyvin selvästi takareisien jaksamisessa ja sykettäkään ei saa nousemaan mihinkään. SURKEAA!

Huomenna järvenkierto normispeksillä Porschelta 8:30. Tulee varmaan mukavaa. Luulenpa, että tulee ikävä nukkekotileikkeihin viimeistään Pispalassa;-)

perjantai 11. maaliskuuta 2016

Pe 11.3.

Tänään -

Ei nyt ihan lepopävä ollut vaikka juoksua ei tullutkaan. Energia tuntuu olevan aika lopussa. Olisikohan tämä laihdutus mennyt vähän överiksi?

Ap: lihaskunto 60min.

Oli taas kamalaa. Tein silti koko sarjan lusmuilematta. Tauot liikkeiden välillä kyllä venyivät.

Ip: crosstrainer 50min + ylämäkikävely 40min.

Illalla raahauduin viimeisillä voimillani kuntohuoneeseen, kun Laten speksissä luki 90min korvaavaa treeniä. Polkeminen oli alussa vaikeaa, mutta meno parani loppua kohti. Matolla sitten säädin nousukulmaksi taas tutun 13% ja nopeudeksi 6.0kmh ja aloin kävellä reippaasti. Melko nopeasti käsi kuitenkin hapusi kilpikonnanapille ja selvisin hengissä, kun vähän hidastin.

Viikonlopun treeniohjelma on todella rankka. Saapa nähdä miten menee. Huomiselle vk-treenille ei odotustaso ole kovin korkealla.

To 10.3.

Tänään 32km, 2h 58min

Ap: hissuttelu 14.0km, 1:24:39, 6:03/km.

Hölkkä matolla 10.0kmh-vauhdilla. Tämä oli kai jonkinlainen aamuverkka. Kun juoksee tarpeeksi hiljaa, niin ei mattojuoksukaan sitten niin kamalaa ole. Näemmä 39 sekunnin verran maton mittareissa on virhettä, eli joko matkamittari heittää 100 metriä tai sitten nopeusmittari heittää noin 0,1kmh.

Ip: 17.9km, 1:33:45, 5:14/km.

"Kevyt" Vuores-lenkki. Huh huh! Nyt oli univelkaa, miinuskaloreita ja kaikkea muuta rasitusta niin paljon, että koko ajan luulin tuupertuvani johonkin ojan varteen. Selvisin kotiin, mutta mittari oli sitä mieltä, että ihan hetkeen ei kannata uudelleen käydä juoksemassa. Reitti oli yllättäen pääosin sula, eli jos sää jatkuu tällaisena, niin kyllä asfalttijuoksua voi harrastaa muuallakin kuin Sarankulman suoralla. Hiekkaa tosin oli liikaa joka paikassa.

Perjantaina onkin juoksuton päivä, mutta lihaskuntoa ja korvaavaa pitäsi jaksaa.

keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Ke 9.3. - Rankka päivä

Tänään 20km, 1h 38min

Ap: lantio- ja pakarajumppa 40min.

Nukuin vähän pommiin, mutta ehdin silti tehdä ohjelman mukaisen lihaskuntotreenin ennen Espooseen lähtöä.

Ip: tv-kevyt 20.0km, 1:37:55, 4:54/km.

Vintsasin Esport-areenalla tiukan työpäivän jälkeen tasaista vauhtia 50 kierrosta. Alkoihan tuo jaloissa tuntua, mutta suhteellisen kivasti meni silti. Juoksin Hoka One Cliftoneilla ja ne olivat taas aivan loistavat tälle kovalle alustalle!

Tänään oli kokonaisrasituksena todella rankka päivä, kun lasketaan mukaan automatkat Espooseen, täysi työpäivä ja treenit. Nyt kun kuluttajahuijaukset ovat muodissa ja kaikki firmat tuntuvat vaeltavan harmaalla alueella, niin tuosta rankasta päivästä saakin aasinsillan erinomaiseen Falling Down-elokuvaan, jonka oheinen kohtaus oli jo edelläkävijä sen kaikkein tavallisimman kuluttajahuijauksen osalta, eli liioittelevan mainonnan. En ole oikein vielä saanut omaa mielipidettäni muodostettua näistä erilaisista huijauksista, että missä menee raja, jonka itse hyväksyisin. Pistetään nyt kuitenkin Nokian renkaat boikottiin varmuuden vuoksi. Enkä osta myöskään Wärtsilän moottoreita tai One Wayn sauvoja. Hampurilaisia en vielä hylkää. Ja saksalaisia laatuautoja en tietenkään pistä boikottiin.

Harmaalla alueella tulee itsekin veteraaniurheilijana oltua jatkuvasti. Enkä edes tarkoita huumetrokarini tuomia astmatippoja, vaan paljon arkisempaa itsensä huijausta. Tänäänkin olen taistellut itseni kanssa merkitsenkö aamun punnituksen exceliin vai en. Minusta on tullut painostatistiikan manipuloija! Tämä on tapahtunut jotenkin ihan huomaamatta, kun olen kehittänyt pakkomielteen painoa kuvaavasta pylväsdiagrammista;-)

Minulla on ehdoton systeemi, että juoksulenkin jälkeiset punnitukset merkitään aina exceliin ja siitä en huijaa. Kuntopiirin jälkeinen punnitus on kuitenkin harmaalla alueella (saati sitten ihan tavallisen aamusuihkun jälkeinen punnitus). Tai tarkemmin ottaen kyse on siitä teenkö punnitusta lainkaan, koska jos punnitus tehdään, niin se on pakko merkitä exceliin. Olen alkanut arvailla painoa ennen punnitusta fiiliksen perusteella ja tänäkin aamuna fiilis oli, että illan syömisen jäljiltä aamupaino olisi huono ja en halunnut sitä statistiikkaa sotkemaan (vaikka lopulta tänään sen kuitenkin tein, eli voitin vielä oman huijausviettini). Aamun punnituksen skippaukseen houkutteli se, että illalla Espoosta paluun jälkeen oli odotettavissa tämän päivän sarakkeeseen hyvä punnitustulos (joka myös toteutui aivan erinomaisena). Että tällaisia elämää suurempia asioita sitä Koikkarissa pohditaan;-)

tiistai 8. maaliskuuta 2016

Ma-ti 7.-8.3.

Ma -

Ohjelman mukainen lepo. En tehnyt mitään!


Ti 17km, 1h 29min

Ap: hieronta 45min.

Ip: vr8 + vk-vetoja 8+6+4+2min / 2min + vr3, 1:28:47, 5:21/km.

Laten yhteisharjoitus Sarakulman sulalla lämpöputkipätkällä. Ohjelmassa 20min reipasta pätkittynä. Ei ollut vire taas minkäänlainen ja luultavasti hieronta tällä kertaa veltostutti jalat. Mutta tulipahan tehtyä edes jotain hengästyttävää treeniä. Hengästymistä lisäsi, kun jouduin katsomaan harpatin armotonta menoa koko treenin ajan. Me kun siinä palauttelimme ja aina välillä vähän juoksimme, niin harpatti vaan painoi tauotta omaa treeniään juosten suoraa edestakaisin hirveää vauhtia! Kyllä on etelän leiri tehnyt tehtävänsä…

Huomenna Espoo-päivä. Täytyy yrittää raahautua taas Esport-areenalle vaikka ohjelmassa onkin vain perushölkkää.

maanantai 7. maaliskuuta 2016

Pe-su 4.-6.3. - Kevennys + viikko 9

Pe -

Täyslepo. Kyllä oli vaikeaa olla tekemättä mitään, mutta onneksi on Netflix. Katsoin maratonina loppuun Narcosin ensimmäisen - ja toistaiseksi ainoan - kauden. Oli kyllä tuttua Netflix Original Series -laatua ja eihän sitä vaan voinut lopettaa. Toista kautta ja sopivaa lepopäivää odotellessa…

La 8km, 42min

Ap: lihaskunto 60min.

Late oli speksannut lauantaiksi saman DOMS:iin vieneen lihaskuntotreenin, jonka tiistaina jo tein. Vähän oli vielä kankeaa etureisien osalta, mutta kyllä tämä meni ihan OK. Tulevan viikon perjantainakin on taas sama treeni, joten kyllä tämä tästä.

Ip: kevyt 8.0km, 42:16, 5:17/km.

Illalla rauhallinen Iidesjärven kierto ohjelman mukaan.

Su -

Tuli jo toinen viikonloppu tänä vuonna ilman järvenkiertoa, kun Laten mielestä en ole palautellut tarpeeksi jatkuvasta löysäilystä huolimatta. Neljänä seuraavana viikkona tuo pitkis on ohjelmassa, joskin pitää vielä miettiä uskaltaako viikkoa ennen maraa juosta tuollaista lenkkiä. Vähän olin ajatellut Pyynikin testijuoksua viimeistelynä silloin.

Ap: jalkateräjumppa 40min.

Jumppailun jälkeen piti oikein ihmetellä, että mitä sitä nyt tekee sunnuntaiaamuna. Urheilun vastapainoksi on välillä keksittävä jotakin, kun Tapillakin on harrastuksena se Werstaallaan KUKLailu silloin kun liikunta ei maita. Minä sitten päätin tehdä jotain vastaavaa ja lähdin nukkekotinäyttelyyn. Verkarantaan oli kotoa edestakaisin sopiva kympin aamureippailu kävellen. Lisäksi pystyin matkalla tarkistamaan, että vintsaajat eivät oikaise ja kellotin juoksulle väliaikaakin sen verran, että minulle ei päästä jälkikäteen uhoamaan millään alle vintsan vauhdeilla perusteettomasti.

Näyttelyssä yritin etsiä taloista juoksumattoa, mutta yhdessäkään ei ollut. Löysin sentään yhdestä kerrostalosta Tapin Werstaan, jossa oli sekä pari Helkamaa että vieläpä ne sukset, joita aikanaan lainasin Pirkan hiihtoon.



Ip: crosstrainer 75min.

Iltapäivän korvaava treeni, joka speksin mukaan sai olla 60-75min. Lisäsin masokismia Kaisan pummeja katselemalla.

Viikko 9 (29.2.-6.3.2016)

Juoksua 28km (keskari 5:02/km).
Liikuntaa yhteensä 8h 45min.

Olipa vitsikäs juoksuviikko. Viikkoa dominoi tiistain lihaskuntotreenistä syntynyt jumi, joka kesti viikon loppuun saakka. Viime vuonnakin tosin oli yksi yhtä huono viikko lokakuussa, kun pohjevamman takia oli pidettävä taukoa ja viikkosaldoksi tuli 26km. Nythän tuo pieni juoksumäärä ei johtunut mistään vammasta, vaan ihan vain palauttelusta coachin ohjeiden mukaan.

Alkavan viikon treenispeksistä juoksua tulee yhteensä noin 115km, mikä on aivan ylivoimaisesti kovin määrä mitä Late on yhdelle viikolle minulle koskaan ohjelmoinut. Viikko toki alkaa lepopäivällä maanantaina;-)

torstai 3. maaliskuuta 2016

Ke-to 2.-3.3. - DOMS + suunnitelma

Ke -

Jalat ihan DOMS:in vallassa tiistain lihaskuntotreenistä. Niin istumaan asettuminen kuin seisomaan nouseminenkin vaativat käsien apua. Ei juoksu maita. Väänsin pari väsynyttä korvaavaa treeniä kuitenkin.

Ap: ylämäkikävely 60min.

Ip: crosstrainer 60min.

To 8km, 44min

DOMS jatkuu ihan kuten eilenkin. Pakotin itseni silti pienelle aamulenkille.
Kyllä on masentavaa huomata kuinka surkea se lihaskunto on vaikka olen ahkerasti treenejä räpistellyt. Laten speksissä on ollut 4 erilaista lihaskuntotreeniä, joita ohjelmassa on ollut jollain random-kaavalla. Vain yhdessä niistä on vähän rankempi jalkaosuus askelkyykkyineen, kun muut painottuvat melko puhtaasti keskivartaloon. Olin siihen jalkatreeniinkin jo tottunut eikä se tuntunut erityisesti missään. Mutta nyt siinä nimenomaisessa treenissä oli jostain syystä 7 viikon tauko ja tuloksena oli DOMS ihan kuin en olisi koskaan moista treeniä ennen tehnyt. Kyllä se on vaan niin totta, että treenejä ei voi tallentaa pankkiin. Saavutettuja etuja ei saa pitää, vaan aina on aloitettava alusta. SURKEAA!

Ap: kevyt 8.3km, 43:41, 5:18/km + crosstrainer 30min.

Nekalan kierto särkevin reisin. Päälle pieni crosstrainer-verkka, että saisi edes vähän lisää treeniminuutteja.

Ip: lepo.

Valmistauduin jo lähtemään Vuores-lenkille hölkkäämään 17km. Late kuitenkin ehti lähettää chatilla ukaasin, että nyt loppuviikko lepoa. Pienen debatin jälkeen alistuin Laten planiin. Loppuviikko ja vielä ensi viikon alkukin näyttää nyt naurettavan kevyeltä, mutta siinä siis palautellaan tuleviin kovempiin treeneihin. Katselin läpi koko loppuohjelman maratoniin saakka ja onhan siellä aina loppuviikosta rankempi pätkä. Määrällisesti ohjelma on kuitenkin varsin kohtuullinen. Siellä on muutama +30km-lenkki, mutta ei yhtään kiihtyvää pitkistä. Mukana on kuitenkin pitkiä vk-lenkkejä joka viikko. Ja jonkin verran vetoja. Ihan hyvältä tuo näyttää.

Päätin siis tänään tehdä loppuohjelman maratoniin saakka *täsmälleen* Laten speksin mukaan. Siis jokainen treeni metrin tai sekunnin tarkkuudella ohjelman mukaan. Kovat treenit on sitten pakko jaksaa tehdä hyvillä tehoilla.

PS. Neuvottelen vielä josko kuitenkin crosstrainerilla saisi kevyesti tehdä pari tuntia päivässä sellaista palauttavaa, jotta paino ei nousisi niin paljon. Tai sitten kävelyä matolla. Ehkä niitä ei lasketa, jos niitä ei merkitse exceliin.

tiistai 1. maaliskuuta 2016

Ma-ti 29.2.-1.3.

Ma -

Lepopäivä. Paino nousi heti pari kiloa...
Helmikuun loppusaldoksi tuli vaatimaton 375km vaikka maratontreenin pitäisi olla teoriassa kovimmillaan. Ei vaan oo.

Ti 12km, 56min

Ap: lihaskunto 60min.

Pääosin jalkoihin kohdistuva lihaskuntotreeni. Edellisestä vastaavasta olikin kulunut jo 7 viikkoa (!!) ja ottipa koville.

Ip: vr3 + sekalaisia vetoja yht. 6km + vr3, 56:00, 4:40/km.

Markon kanssa Pirkkahallissa. Olinpa todella pönttö, kun tein tuon lihaskuntotreenin aamulla liian kovaa. Jalat olivat alkuverkassa ihan tukossa ja odotin huonoa treeniä. Odotukseni toteutuivat.

Markon kunto on rautaa ja hän veti 3x3000m tasaista n. 3:35/km-vauhtia (alussa muutama sekunti hitaammin). Minä sinnittelin sekalaisia lyhyempiä vetoja (600m-2000m) Markon mukana siten, että minulle tuli aina 2000m juoksua Markon 3000m-vedon aikana. Jalat olivat voimattomat ja meno raskasta. Ei hyvä. Tuli kuitenkin siis pätkittynä yhteensä 6000m juostua minulle ylikovaa. Jalat kuutamolla treenin jälkeen.

Off-topic: Tänään minut on uutisvirrassa yllättänyt tieto, että Suomessa on alettu rekisteröidä pönttöjä. Uutisten mukaan heitä saattaa olla koko maassa jopa miljoona. Tampereen alueella olettaisin pönttötiheyden olevan suurin Pirkkalan alueella, mutta tässä projektin alkuvaiheessa siellä on rekisteröity vasta 75 pönttöä.