torstai 31. lokakuuta 2013

To 31.10.

Tänään 10km, 51min

Ap: vr 3.3km, 17:11 , 5:12/km.

Pieni aamuverkka.

Ip: kevyt 6.5km (sis. 5 x 400m rento), 34:06, 5:15/km.

Mahdollisimman kevyt iltahölkkä todella kiireisen työpäivän päälle. Kokeilin Nekalan mittasuoralla rentoja 400m vetoja hengästymättä. Suolijärvi painaa vähän vielä ja vauhti oli säälittävää.

Viikonloppuna juostaan Hazorin Halloween Hike Keuruulta Jyväskylään (startti lauantaina klo 6). Uskomatonta kyllä, mutta minä en ole lähdössä mukaan. Todistin siis itselleni, että en osallistu kaikkiin mahdollisiin houkutuksiin.

Hieno tapahtumahan Halloween Hike olisi ollut ja vaaka kyllä on sitä mieltä, että olisin voinut lähteä. Kipropin ja Menjon sutjakat olemukset ovat yhä vain kaukaisempia haaveita horisontissa. Kun en ole yli pariin kuukauteen juuri treenannut, mutta syönyt kuten ennenkin, niin tulosta ei ole vaikea arvata. Itselleni tietenkin selitän, että lisäkilot ovat kovan kuntosalitreenin tuomaa lihasta. Peilistäkin sen näkee, että juoksulle elintärkeä vyötäröä kiertävä poikittainen rengaslihas (musculus ringulus horisontalis) on selvästi vahvistunut.

PS. Lokakuussa tuli juoksua 213km, mikä on selvästi pienin määrä sen jälkeen, kun vuonna 2006 aloitin säännöllisen juoksun. Syyskussa kilsoja oli siis 216, mikä oli samoin pienin syyskuun määrä sitten vuoden 2006. Kyllä nyt on levätty!

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

tiistai 29. lokakuuta 2013

Ti 29.10.

Tänään 17km, 1h 23min

Ap: vr 3.3km, 16:21 , 4:57/km.

Aamulla pieni verkka, että sai hien pintaan. Vähän oli tarkoitus herätellä jalkojakin, kun illaksi oli suunnitelmissa kovempi veto.

Ip: 13.2km (sis. kova 4.2km), 1:06:57, 5:05/km.

Suolijärven ympäri täysillä. Esi-Teivocup jäi välistä lauantaina Jämin takia ja olin päättänyt korvata sen testillä Suolijärvilenkillä. Koko päivän töissä pelkäsin ja jahkailin illan testiä. Monta kertaa jo keksin tekosyyn miksi en sitä juoksisi. Olen kuitenkin jättänyt jo pitkän aikaa kaikki kovat treenit pois ja keskeyttänyt niin monta reipasta harjoitusta, että tilanne on toivoton kehittävän treenin kannalta. Sainkin itselleni vakuutettua, että jos en tätä testiä nyt tee, niin voin yhtä hyvin unohtaa tavoitteellisen harjoittelun. Voimaa piti silti hakea pariinkin kertaan idoli-Shanian musiikista, etten olisi ihan luovuttaja (no, myönnetään, että Shania-motivaatiossa on merkittävä visuaalinen elementti;-)

Kierros kesti 16:52, mikä oli tyydyttävä tulos. Olin asettanut kelvollisen rajaksi 17min. Juoksu tuntui rennolta alussa ja jalat olivat hyvässä kunnossa. Kunto ei vaan kestä tuon parempaa aikaa ja hyydyinkin viimeiseen mäkeen selvästi.
Ennätyskunnosta (16:05) olen siis tietenkin kaukana, mutta ei se loppuelämän tavoitteena oleva 16min alitus totaalisen mahdottomalta tunnu. Ensi keväänä se on pakko mennä!

Huomenna sitten lepoa, kun juoksuoppaissa määrätään lepo kovan treenin päälle.

Tänään vihdoin tuli Youtubeen VO2-ohjelma Härkätieultrasta. Olisihan se ollut kiva nähdä telkkaristakin, varsinkin kun olin päässyt linssiluteeksi monta kertaa...

maanantai 28. lokakuuta 2013

Ma 28.10.

Tänään -

Palauttelua sunnuntain pitkiksestä. Juoksuoppaissahan yleensä sanotaan, että pitkää lenkkiä tulee seurata lepopäivä.

Heiluttelin kuitenkin kahvakuulaa 20min. Se saakin jäädä viikon ainoaksi lihaskuntotreeniksi ja odottelen superkompensaatiota ensi viikoksi. Kehitystä on kyllä tapahtunut ja tuo Markon perussetti menee nyt jo paremmalla tekniikalla melko sujuvasti. Tuulimyllyt teen tosin edelleen helpotettuina ja en oikein usko, että ikinä taivun siihen oikeaan liikkeeseen.

Tänään oli vähän haikea päivä purjehduspenkkiurheilun kannalta. Kirjoittelin pari kuukautta sitten, että tuttavani on osallistumassa maailman ympäri kiertävään Clipper Round The World –kisaan. Veneet ovat nyt taittaneet jo useamman osuuden, ja vaaroja ja dramaattisia tilanteita on riittänyt. Varsinkin viimeisin osuus Rio de Janeirosta Kapkaupunkiin oli huikea. Ja kävi vielä niin, että Miken vene voitti koko tuon osuuden! Mutta yllättäen Mike ilmoitti blogissaan, että hän jättää leikin kesken ja palaa Afrikasta kotiin. Reissu on varmasti ollut kova ja matkaa oli edessä vielä 9 kuukautta!

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Viikko 43

Viikko 43 (21.-27.10.2013)

Kevyt perusviikko.

Juoksua 65km (5:11/km).
Liikuntaa yhteensä 9h 15min.

- Muutama kevyt lyhyt lenkki ja vähän kiihdytyksiä
- Kaksi lihaskuntotreeniä
- Yksi pitkä suunnistuskisa
- Sunnuntaipitkis
- Hieronta
- Jalat hyvässä kunnossa

Vielä siis on kaksi viikkoa treenin aloittamiseen, ja senkin jälkeen yksi tyhmä tempaus treeniä häiritsemään.
Alkavalla viikolla jätän lihaskuntotreenin jalkojen osalta vähemmälle, koska selvästi takareidet eivät noista kyykyistä ehdi kunnolla palautua ja se kostautuu pitkiksillä. Ensi viikko siis lisätään vähän tehoja juoksuun, mutta vähennetään kuntosalitreeniä. Töissä on nyt kiire ja on helppo pitää lenkit lyhyinä.

Mitään traumaa Jämin 11. rastista ei tietenkään jäänyt, mutta teinpä kuitenkin siitä pienen reittitarinan;-)

Su 27.10. – Järvenkierto

Tänään 27km, 2h 22min

Ap: 26.7km, 2:22:09 , 5:20/km.

Järvenkierto Markon ja Jarin kanssa. Rauhassa mentiin ja minulla kulki ihan kohtalaisen mukavasti. Juoksusäähän oli aivan ihanteellinen.

Ip: lepo.

Askartelin vielä eilisen Jämin juoksureittini karttapohjalle tänne. Kartta oli A3-kokoa ja en löytänyt kuin mustavalkoisen skannerin, niin eipä tuosta paljon muuta näe kuin reitin suunnat. Jostain syystä muuten suunnistuksen alku on niin jännittävää, että en koskaan muista käynnistää Forerunneria. Nytkin käynnistin sen vasta ekalla rastilla ja siksi jälki alkaa vasta sieltä.

lauantai 26. lokakuuta 2013

La 26.10. – Jämissä ulkoilemassa

Tänään -

Ap: ulkoilua reilu 2 tuntia.

Ihan hyvä suoritus tuli tehtyä Jämin suunnistusmaratonin 15km matkalla. Ekaa kertaa oli siis suunnistusnumero rinnassa. Aikaa kului 2h 03min, eli 8:14/km-vauhdilla tuo meni. Harpatti meni oman lenkkinsä melkein 40min nopeammin, joten kyllähän se jo kertoo, että pientä viilaamista tuossa minun suorituksessani silti oli;-) Onneksi menin kuntosarjaan, koska siellä sijoituin ihan mukavasti keskijoukkoon (29/56). Jos olisin mennyt harpatin tavoin M45-kilpasarjaan, niin tarjolla olisi ollut se ihan viho-viimeinen sija.

Analysoidaanpa nyt vähän suoritustani:

Juoksu kulki ihan hyvin ja kivaa oli koko reissun ajan. Jaksoin nuo pari tuntia juosta samalla vauhdilla. En minä oikein tiedä mitä vauhtia tuolla metsässä pitäisi mennä, mutta sellaista reipasta hölkkää menin koko ajan. Mielestäni olin nopeimpien joukossa juostessa ja kovempaa menevät olivat selvästi urheilijan näköisiä. Toisaalta en ollut lainkaan väsynyt maalissa ja se ei varmaan ole tarkoitus. Minulla vain tulee pysähdyksiä niin tiheään, että ehdin aina palautua juoksusta.

Luin karttaakin paremmin kuin koskaan. Kartta pysyi aina oikein päin ja tiesin missä mennään. Uskomatonta kyllä, mutta en kertaakaan ollut hukassa koko matkalla! En kyllä juostessa pysty karttaa lukemaan, joten pysähdyksiä siis oli paljon. Tunnistin jonkin verran maastoakin ja hyvä fiilis oli kartasta koko ajan. En erehtynyt kertaakaan poluista tai teistä.

Useimmat rastivälit yritin mennä suoraan kompassisuunnalla. En peesannut kisassa koko aikana ketään, vaan suunnistin kaikki rastit itse ja monet välit juoksin näkemättä ketään. Muutaman kerran kiersin pitkiä rastivälejä teitä/polkuja pitkin, mutta ei niistä isoja kierroksia tullut. Garminiin tuli mittaa 18km, joten ei tuo 3km optimireitin lisäksi kovin pahalta tunnu.

Kompassin käyttö oli varmaan myös yksi iso syy, että matka kesti noin kauan. Otin suunnan käytännössä joka rastilla, eli noin 25 kertaa. Suuntaaminen oli sellaista nysväystä, että kyllä ainakin se 30s meni joka kertaa kiekkoa pyöritellessä ja muuta siinä ihmetellessä. Ei vaan ole rutiinia, että miten sitä karttaa pitäisi kädessä, että saisi suunnan nopeasti. Ja noistahan tulee helposti yli 10min pelkkää suuntaamista. Ehkä paljonkin yli. Toisaalta ilman kompassia en olisi rasteja löytänyt...

Suunnistus onnistui hyvin ja aina löysin aika lähelle rastia ilman ongelmia. Vähän tuntui siltä, että usein päädyin liikaa oikealle vaikka kuinka yritin katsoa suunnan tarkkaan. Eli pientä hakemista oli melkein joka rastilla, mutta ei paljon.

Mutta... Tuli sinne yksi iso pummi. Rastilla 11-110 menetin noin 10 minuuttia ihan turhaan. Se ei kuitenkaan ollut minulle tyypillinen moka eikä siksi juurikaan jäänyt harmittamaan. Tulin nimittäin suunnalla rastille erittäin hyvin, mutta en vaan huomannut sitä. Ymmärsin taas rastitunnisteen väärin, eli etsin kumparetta, kun rasti olikin notkossa. Kyllä pitäisi vähän sakinhivutusta antaa sille idiootille, joka on keksinyt symbolin notko-merkille. Siis sehän on ihan selvä kumpare! Kuinka vaikeaa olisi ollut pistää U-kirjaimen muotoinen merkki notkolle? Mutta jonkun näsäviisaan piti tehdä notkosta ylösalainen U-kirjain.
Etsin rastia siitä ympäristöstä ja kun en sitä nähnyt, niin luulin, että olen jossain muualla. Katsoin sitten mistä saisin varmasti taas kiinni kartasta ja valitettavasti piti mennä aika kauas polkujen risteykseen. Kun sitten tulin rastille uudelleen eri suunnasta, niin se oli juuri siinä mistä olin aiemminkin etsinyt, mutta en vain ollut osannut katsoa katveessa olevasta notkosta, kun kerran kumparetta etsin... Muita isoja virheitä ei tullut, mutta toki sellaisia 1-2min hakuja.

Karttamerkkejä pitäisi opetella paljon paremmin. Kerran erehdyin linjan ja tien merkeistä. Juoksin suoraan odottaen tietä, mutta se olikin linja ja menin huomaamatta ohi. Rastitunnisteita oli 2-3, joita en tunnistanut lainkaan. Pummaamani rastin lähellä näin maastossa ison kuopan ja kartalla oli pieni ympyrä siinä kohdassa, missä arvelin sen olevan. Luultavasti se ympyrä oli kuopan merkki ja siitä olisi hyvin saanut kiinni, mutta en uskaltanut luottaa siihen. Olin nimittäin harpatin suunnistuskoulussa oppinut, että kuoppa on sellainen v-kirjain. Ilmeisesti kartantekijöilläkin on omia murteitaan...

Joka tapauksessa reissu tuli tehtyä ja olen ihan tyytyväinen. Ei ole suunnistus meikäläisen laji, kun noinkin ok-suorituksella olisin ollut koko kilpasarjan huonoin;-) Kai se silti pitää vielä Jukolassa käydä.

Ip: lepo.

perjantai 25. lokakuuta 2013

Pe 25.10.

Tänään 6km, 33min

Ap: kevyt 6.3km, 32:49 , 5:15/km.

Aamulenkki Sarankulman Vianorille hakemaan eilen sinne jätetty (vaimon) auto. Todella väsynyttä menoa. Ei kule.
Onneksi huominen Jämin sienestysreissu ei edellytä minkäänlaisia vaatimuksia juoksun suhteen, kun aika kuluu seisoskellessa ja karttaa lukiessa. Taidankin nostaa tavoitetasoani: Aion siis voittaa yhden kilpailijan ja lisäksi poimia ainakin yhden tatin ja ehkä jopa yhden kantarellin.

Ip: lepo.

To 24.10.

Tänään 14km, 1h 13min

Ap: kevyt 6.3km, 35:04 , 5:35/km + hieronta.

Aamulenkki. Käsittämättömän hidasta menoa.
Ei kipuja hieronnassa.

Ip: kevyt 7.7km, 37:39 , 4:55/km.

Olin ajatellut juosta muutaman kilsan reippaampaa, mutta en sitten juossut. Täysin puhti poissa. Ilmeisesti viikon pari kuntopiiriä ovat vieneet voimat.

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Ke 23.10.

Tänään 12km, 56min

Ap: vr 3.3km, 16:51 , 5:06/km.

Pieni aamuverkka. Olipa täydellinen lämmin keli. Tätä lisää!

Ip: kevyt 8.3km (sis. 5 x 100m), 38:40 , 4:41/km + kahvakuula 20min.

Nekalan kierto upean harmaassa ja sateisessa säässä. Kiihdyttelin kilsan välein ja olihan se kropalle yhä vaan aika erikoista. Olisi saanut mennä kovempaakin.

Lenkin päälle 20min kahvakuulatreeni. Pitää varmaan ostaa lisää kuulia, kun vähän on vaikea tehdä progressiota nykyisillä 10kg ja 16kg kuulillani. Se 16kg on liian painava melkein kaikkiin liikkeisiin, mutta toisaalta 10kg alkaa tuntua vähän turhan kevyeltä. Tarvitaan siis vielä 12kg ja 14kg.

tiistai 22. lokakuuta 2013

Ti 22.10.

Tänään 6km, 32min

Ap: lepo.

Ip: kevyt 6.3km, 31:38 , 5:01/km.

Antibiootti toimii kuin tauti!
Aamulla vain 12 tuntia ekan pillerin jälkeen turvotus ja punoitus haavassa olivat lähes kokonaan poissa. Toiset 12 tuntia ja yhteensä neljä pilleriä, ja jalka on käytännössä terve. Toki se haava on siinä vielä ”auki”, mutta kipu on poissa. Iskin haavan päälle uuden ihmelaastarin ja lähdin lenkille. Loppumatkasta tuntui taas vähän särkyä, mutta kyllä tää peli on nyt voitettu. Ja bonuksena niitä ihmelaastareita tuli reseptillä sellainen määrä, että riittävät minulle loppuelämäksi.

Nyt on motivaatio tapissa ja tekisi mieli aloittaa treeni. Valitettavasti olen mennyt lupaamaan kaikenlaisia typeryyksiä seuraaville viikoille (alkaen Jämistä), joten en vielä muutamaan viikkoon pysty järkevään ohjelmaan. Laiskottelu kuitenkin saa loppua tänään. Valmistaudun tieteelliseen treeniin lukemalla Running Sciencea hitaasti mutta varmasti. Nyt sain jo kirjan ekasta osiosta selville, että Nandeilla ei ole mitään geneettistä etua taviksiin verrattuna. Minustakin voi siis tulla Koikkarin Nandi, kun vaan jaksan treenata.

maanantai 21. lokakuuta 2013

Ma 21.10.

Tänään -

Ap: lepo.

Ip: kahvakuula 30min.

Heiluttelin kahvakuulaa vähän aikaa, kun noita blankkoja harkkapäiväkirjan rivejä on tullut ihan liikaa.

Kävin iltapäivällä lääkärissä päkiän haavan takia. Ja hyvä, että kävin. Lääkäri oli sitä mieltä, että ei hyvältä näytä. Sain tuhdin antibioottikuurin ja jotain rohtolaastaria (jota tosin apteekista ei löytynyt, mutta tilattiin huomiseksi). Koska aloitin antibiootit nopeasti vain reilun vuorokauden haavan tulehtumisen jälkeen, niin hyvällä onnella amputaatiota ei tarvita;-)

Varmuuden vuoksi googlailin uusinta blade-muotia. Selailin myös IAU:n sivuja ja tulin siihen tulokseen, että blade runnerit saavat juosta ultria terveiden kisassa (koska sitä ei erikseen kielletä ja IAAF on tyhmyyksissään mennyt mokoman sallimaan).

Tänään oli viimeinen päivä ilmoittautua Jämin suunnistusmaratonille. Valitsin sarjaksi 15km kuntosarjan. Keem oli opastanut minua, että noin kolmessa tunnissa olisi päästävä metsästä pois. Olisihan se ollut kiva mennä pisin 25km matka, mutta siihen olisi ehdottomasti mennyt 4-5 tuntia. Jos kaikki menee hyvin, niin tuon 15km selvitän kyllä helpossa maastossa kolmeen tuntiin. Otan tavoitteekseni voittaa yhden kilpailijan sarjassani, vaikka vaikeaa se tulee olemaan.

Viikko 42

Viikko 42 (14.-20.10.2013)

Wiha-viikko, eli liikuntaa ei juuri tullut.

Juoksua 8km (4:35/km).
Liikuntaa yhteensä 3h 20min.

- Yksi kiihtyvä lyhyt lenkki
- Kaksi lihaskuntotreeniä
- Yksi suunnistustreeni
- Jalat muuten hyvässä kunnossa, mutta pitää varmaan amputoida vasen jalka tulehtuneen haavan takia

Luulin jo, että tuli minimiennätys juoksusta tänä vuonna, mutta oli tuolla alkuvuodesta yksi nollaviikkokin.
Nyt pitäisi valmistautua Jämin koitokseen, mutta katsotaan kuinka tämän jalan kanssa käy.

sunnuntai 20. lokakuuta 2013

Su 20.10.

Tänään -

Päivä sisälsi vielä Wihan jälkihuoltoa, kun kävin pistämässä paikkoja kuntoon ja palautin Vehon ystävällisesti sponsoroiman tulospalvelupakettiauton. Loppupäivä meni lapsia hakemassa mummulasta.

Päivän järkyttävä uutinen oli kuitenkin mustien pilvien kasaantuminen ensi lauantain Jämin kisan ylle. Minulla on pitkään ollut jalkapohjissa aika isoja rakkoja, jotka ilmeisesti tulivat Härkätiestä tai jostain muusta pitemmästä juoksusta (en muista enää). Rakoissahan ei ole mitään erikoista tai dramaattista, eikä niistä isompia ongelmia ole ollutkaan. Mutta pari päivää sitten repäisin irti pari kuivunutta ihosuikaletta vasemmasta päkiästä ja se ei ollut hyvä idea. Sain aika syvän kipeän haavan päkiään. En siitä sen enempää huolestunut, mutta nyt tänä aamuna parin päivän kuluttua haava oli tulehtunut ja en pysty astumaan sille päkiälle lainkaan. Eilen siis vielä Wihassa juoksin sujuvasti ilman mitään ongelmaa.

Voi toki olla, että päkiä paranee päivässä tai parissa. Toinen vaihtoehto on, että jalka pitää amputoida. Kuulin juuri siskoltani kauhutarinan eräästä puolitutusta, jolla täsmälleen samanlaisesta tilanteesta seurasi parin vuoden leikkausten ja muiden hoitojen sarja, joka ei ole vieläkään johtanut toipumiseen. Sen verran tuo kova kipu ja pelottelutarina vaikuttivat, että lähden huomenna lääkäriin;-)

La 19.10. – Wiha 2013

Tänään -

Tänään oli taas se vuoden kovin ultra, eli tauotonta työskentelyä Wihassa klo 05.00-24.15. Olin urakan jälkeen vähemmän ryytynyt kuin kertaakaan aikaisemmin, joten kai sitä jotain on oppinut. Loppupäivästä oli välillä jopa ihan leppoisaa.

Chippisysteemi toimi loistavasti, eli nyt se on melkein perfect. Tai on minulla toki uusia parannusideoita, koska aina tiettyjä juttuja voisi tehdä käyttäjäystävällisemmiksi ja nopeammiksi. Mutta nyt pystyn helposti hoitamaan koko tulospalvelun yksin. Kierrosnäyttö seinälle heijastettuna juoksijoita varten oli erittäin hyvä idea, vaikka käytännön mekaaninen toteutus jätti toivomisen varaa (tuuli puhalsi ”seinän” nurin pari kertaa ja näkyvyys kirkkaimmassa päivänvalossa ei ollut huippuluokkaa). Mutta pääosin se oli erittäin hyvä. Aiemmin tuollaista ei oikein edes olisi voinut käyttää, kun chippien lukuvarmuus ei ollut tarpeeksi hyvä. Nyt se oli jotakuinkin 100%.

Ja olihan siellä yksi paha mokakin reitinohjauksessa yhden juoksijan osalta, mutta se onnistuttiin onneksi korjaamaan vielä juoksun aikana. Lisäksi oli aivan käsittämätöntä teknistä ongelmaa läppäreiden kanssa. Ei voi tajuta!! Onneksi sain vararatkaisut nopeasti toimimaan. En viitsi edes käydä kattavasti läpi miten epätodennäköisiä asioita laitteille tapahtui, mutta niin vain kävi. Esim. työläppärini, jota olen käyttänyt puoli vuotta ilman mitään ongelmia, teki ainakin viisi blue screeniä ennen kisan starttia. Tuo työkoneeni ei ole toki tulospalvelukone, joten sen osalta ei ollut ongelmia. Mutta se on kone, jota käytin verkossa muuten roikkumiseen kisan aikana. Eli katsoin siitä, että online-tulospalvelu toimi ja esim. seurasin siitä Juoksufoorumia ja kommentoin sinne itsekin. Koska tuon kanssa oli alussa ongelmia, niin en edes huomannut, että online-palvelu ei toiminut ihan kisan alussa. Kun sen sitten lopulta huomasin, niin päivitin tulokset manuaalisesti samalla kun kuumeisesti etsin ongelmaa. Ongelma oli niinkin yksinkertainen, että automaattinen päivitys kyllä toimi, mutta se päivitti tiedot väärään paikkaan (olin konffannut varakoneeseen aiemmin testimielessä toisen tuloshakemiston ja unohtanut vaihtaa sen, kun varakoneesta tuli sitten muista syistä pääkone). No, ongelma ratkesi onneksi melko nopeasti ja online-tulokset toimivat koko loppupäivän hyvin.

Ja olihan siellä pientä sähläystä numeroidenkin kanssa muutaman juoksijan osalta, mutta ei kamalan vakavaa. Nuokin pitäisi saada karsittua pois, mutta kyllä se numeroiden jakaminen kiireessä monen henkilön toimesta tuottaa melko väkisin joitain virheitä, kun samalla yritetään olla joustavia ja tehdä kaikkia ihmeellisiä vaihtoja. Numerosysteemiin aion kyllä keksiä jonkun jutun, joka estää tällaiset numerojen jaot väärin.

Säähän oli sitä normaalia suomalaista p*skaa. Piti sitten kuitenkin tulla lunta vähän niin edellisenä yönä kuin välillä kisan aikanakin. Ja pieniä myrskypuuskia tuli juuri sen verran, että kaikki kisakeskuksen esineet ja asiat vuorollaan joko kaatuivat tai lensivät pois. Ja pakkasta tuli aina sen verran, että ahkerat seurakaverit joutuivat suolasäkkien kanssa taistelemaan liukkautta vastaan läpi koko päivän. Suomalaistyylisesti voimme vain todeta, että olisi sää voinut olla huonompikin, joten iloitkaamme siitä... Nyt kahden kylmän Wihan kokemuksella voisin sanoa, että global warming olisi Wihaan erittäin tervetullut.

Kaikesta tästä kuitenkin selvittiin ja uskoisin tapahtuman olleen erittäin onnistunut. Kiitokset kaikille seurakavereille talkoista ja Tampereen/Pirkkalan pyöräaktiiveille, kun taas tulivat joukolla paikalle ajamaan kärkipyöränä molemmat startit. Ja oli hienoa, että juoksun ystäviä ihan spontaanisti tuli auttamaan järjestelyissa etukäteen ilmoittamalla (Juha) tai sitten ihan ex-tempore kisapaikalla (moni).

Tärkeintähän kuitenkin oli juoksijoiden panostus ja se oli hienoa voittajista sinne viimeisimpiin taivaltajiin saakka. Päivän upein suoritus oli Urpo Naumasen M65-sarjassa juostu satasen 8.53. Sen lisäksi, että se on aivan uskomattoman kova aika ja hieno SE:n murskaus, niin tilastonikkarien tietojen mukaan se on ikäluokan maailman tämän vuoden kärkitulos! Ja vieläpä usean minuutin marginaalilla. Satanen on todella kovatasoinen laji ja suomalaiset eivät siellä yleensä paljon juhli, eli Urpo Naumasen suoritus on kyllä yksi vuoden urheilutekoja.

Miesten satasen voittaja FMR:n Henri Ansio teki upean reittiennätyksen 7.49 ja kuittasi siitä bonuksen. Samoin JV puolikkaalla tiukan voittotaistelun jälkeen. Naisten satasella tehtiin kovia aikoja jne. Tulostaso oli hyvä yleensäkin, joten olosuhteet siinä mielessä olivat juoksijoille hyvät. Ajoittain kova tuuli oli juoksijoille aina myötäinen pitkällä yli kilsan vauhtisuoralla ja siinä on varmaan menty lujaa;-) Entinen työkaverini Tapio Siik voitti Suomalaiset Sataset -kisan (yhteistulos Suomen kolmessa eri 100km-kisassa). Wihassa viisi kertaa satasen juosseita Wihannestoreja kruunattiin kaksi: Petri Kuusisto ja Markku Asumaa.

Moni ensi-kertalainen ja muukin sai hienon kokemuksen ultran läpäisystä. Mieleen jäi erityisesti sataselta viimeisenä maaliin päässyt Urpo Rasila, joka juoksi ekan satasensa (ja kertomansa mukaan oli myös ainoa ja viimeinen). Rasilan tullessa maaliin oli tulospalvelu jo purettu ja jäin yksin käsiajalla odottamaan maaliintuloa. Rasilan jälkeen melko pian tuli myös Kalevi Saukkonen toiselta maraltaan ja hän olikin viimeinen radalla. Kalevilla oli kahden maran jälkeen heti kiire autolleen, koska sunnuntaiaamuna on seuraava maraton Lohjalla. Rasilalla oli kulunut satasella odotettua kauemmin ja puoliyö lähestyi uhkaavasti. Ajatus oli ollut mennä junalla Tuusulaan, mutta eihän mitään junia enää ollut. Ja eihän Pirkkahallilta enää millään julkisilla yöllä pääse pois. Päivän päätteeksi sitten ajoin Rasilan Tampereen keskustaan ja hän toivottavasti pääsi johonkin hotelliin ja huomenna kotiin.

Nyt pitää koota taas ajatukset johonkin muuhun.

perjantai 18. lokakuuta 2013

Pe 18.10.

Tänään -

Ap: kuntopiiri 45min.

Aamulla työpaikan kuntopiiri, tai oikeastaan sirkuit treining, niinkuin meillä kuntosalikonkareilla on tapana sanoa. Oli taas se helpompi versio, mutta siltikin huomasin pientä kehitysta liikkeiden oikeaoppisuudessa. Isoin ongelma on oikean ryhdin pitäminen, kun en pysty pitämään selkää suorana juuri missään liikkeessä. Liikkuvuus ei esim. riitä millään tekemään maastavetoa suorin jaloin ja selkä suorana. Ei lähellekään. Ja ei selkä pysy suorana juuri muissakaan liikkeissä, mutta tuo mave on pahin.

Ip: ulkoilua 30min.

Koko ilta meni Wihan hommissa. Kyllä on hyvä fiilis tämän vuoden valmisteluista, kun ei ole tullut (vielä) mitään isompaa paniikkia vaikka Verkkokaupassa ja Bauhausissa käytiin spontaaneilla ostoksilla ratkomassa ongelmia. Nyt illalla saimme vietyä kisakeskuksen paljon pitemmälle kuin aikaisempina vuosina, mutta toki paljon jäi huomiselle aamullekin. Tosi pienellä porukalla mennään näinkin iso tapahtuma, mutta kyllä varmaan taas selvitään.

Aamulla on aikainen herätys lähteä vielä merkitsemään reittiä, ja viemään kilsatolppia ja muita opasteita paikalleen. Merkinnän tärkein osuus on kuitenkin tehty. Juoksin kalkkikärryn kanssa reitin läpi aika lailla täysiä. Kun kokonaismatka on 4,5km ja välillä piti kalkkia lisätä, niin siinä meni arviolta puoli tuntia. Merkkaan sen liikunnaksi vaikka juoksukilsoiksi en laskekaan (kun ei ollut viralliset lenkkarit jalassa). Olin aivan läpimärkä hiestä ja reisissä hapotti oikein kunnolla aina kärryn ollessa painavimmillaan;-)

torstai 17. lokakuuta 2013

To 17.10.

Tänään -

Kiireinen liikunnaton päivä kuskatessa lapsia ympäri Suomea. Ja keksinpä tehdä vielä joukon uusia featureja Wihan ohjelmistoon. On kyllä vaarallista leikkiä...

Kun ei ole treenejä, niin haluan kuitenkin lähettää terveisiä Ljubisa Djordjevicille. Sain nimittäin juuri tänään tietää, että hän on yksi 27 globaalista blogini seuraajasta. Olen suuresti yllättynyt, että 27 minulle täysin tuntematonta ihmistä ympäri maailmaa on kiinnostunut montako kilsaa juoksin eilen. Ja vieläpä kirjoitettuna suomen kielellä. Siellä oli jopa yksi kiinalainen, jonka nimi oli vain kiinalaisilla merkeillä. Ja sitten ihan joka kolkasta maailmaa muitakin.

Toinen mahdollisuus tietenkin on, että tuossa on hieman väritetty totuutta, ja todellinen luku on jotain muuta (esimerkiksi 0). Sain nimittäin sähköpostin uuden feedspot-readerin kehittäjältä, joka kertoi blogini olevan feedspotissa noin suosittu:

I'm writing this to let you know that your blog 'Juoksupäiväkirja' has started getting new followers on Feedspot.

Feedspot on siis tehty taistelemaan markkinaraosta, jonka Google Readerin lopettaminen aiheutti. Koska olen niin arvokas kontribuuttori feedspotin menestykseen, niin saisin premium-tilauksen määräaikaisesti ilmaiseksi. Taidanpa kuitenkin jatkaa tällä Outlookin systeemillä, joka on ollut ihan hyvä, kun siihen on nyt tottunut.

PS. Jos nyt kuitenkin Ljubisa luet tätä blogia, niin heitäpä jotain kommenttikenttään ja minä sitten tilaan feedspotin...

keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Ke16.10.

Tänään 8km, 37min

Ap: 8.0km, 36:39, 4:35/km.

Iidesjärven kierto vähän kiihtyvästi. Alku hiljaa ja sitten puolivälistä alkaen noin 4:20-vauhtia ja viimeinen kilsa ”täysillä” 3:32. En minä kai oikeasti noin kovaa mennyt, mutta Forerunner varmaan kuuli huohotukseni ja päätti piipata etuajassa, että tulisi loppu tuolle kärsimykselle. Kulkutuntemuksia on vaikea arvioida, kun jaloissa painavat nuo kahvakuulaharrasteet. Vähän on silti sellainen tunne, että jostain tuhansien jumien ja kolotusten takaa on ehkä sittenkin kuoriutumassa jonkinlainen palautuminen. Fiilis jaloissa on hyvä ja kaikki kivut ainakin toistaiseksi poissa. Minähän olen nyt lepäillyt jo 8 viikkoa (!!) tuollaisilla 30-60km viikkomäärillä. Jos tällä levolla nyt pääsisi siihen tilanteeseen, että treeni alkaisi taas tulevaisuudessa tarttua, niin on se ollut sen arvoista.

Ip: lepo.

Kävin pari tuntia mittailemassa Wihan ”uutta” reittiä, jotta saamme kääntöpisteiden keilat tarkalleen oikeisiin paikkoihin. Kyllä on ollut todella tuskaista päästä mittaamaan, kun aina joku työmaa on reitillä tiellä. Tänäänkin piti odottaa aika pitkään, että Pirkkahallin työmaa-autot poistuvat reitiltä ja mittaukseen tuli kiire, ettei pimeä yllätä. Jäi sinne pari koppia nytkin, mutta ne sitten kierretään myös kisassa. Joku mäntti oli kuitenkin pysäköinyt kuorma-auton poikittain kalibrointireitilleni sillä Pirkkahallin ”lentokenttäsuoralla”. Odottelin aikani, mutta ei sitä kukaan siitä ole varmaan vieläkään siirtänyt. Niinpä jouduin tekemään kalibroinnit hornan kuusessa, mutta käy se näinkin.

Huomenna tyttöjen kuljettelua ympäri Suomea. Siis omien tyttöjen. Ei taida ehtiä liikkua, mutta katsotaan nyt.

tiistai 15. lokakuuta 2013

Ti 15.10. – Wihaa, wihaa, wihaa...

Tänään -

Kävin minä sentään reilun tunnin verran työpaikan kahvakuulakurssilla iltapäivällä. Siellä opetettiin mitä kaikkea kuulalla voi tehdä. Ehkä se vähän avasi tuota juttua, ja tulihan siinä kevyt treenikin tehtyä.

Pidän loppuviikon jonkinlaista puolittaista lomaa, kun palvelusvuosia tuli elokuussa 20 täyteen ja palkintolomaa on enemmän varastossa kuin ehtisi pitää. Wihan valmisteluihin saa pistettyä aikaa niin paljon kuin haluaa erilaisten detaljien hiomiseen.

Isoin homma tuli valmiiksi tänään, eli juoksunumerot. Lappuja tuli askarreltua 287 kpl. Kisaan tulee käytännössä noin 200 juoksijaa, mutta kun kaikissa sarjoissa pitää olla reilu varaus jälki-ilmoittautuville, niin paljonhan noita tulee. Tämä on sitä todellista high-tech työtä. Pitää leikata vaahtomuovista 2*287=574 palaa. Sitten pitää liimata 574 chippi-tarraa noihin paloihin. Sitten pitää pistää nuo 574 chippiä minigrip-pusseihin. Sitten pitää kiinnittää nuo 574 minigrippiä juoksunumeroihin (2 kpl/numero) ja kunkin chipin kiinnittämiseen tarvitaan kolme niittiä, eli 1722 niittausta. Sitten pitää exceliin kirjoittaa nuo 287 juoksunumeroa ja kutakin numeroa vastaavan kahden chipin numerot. Ja sitten on lopuksi testaus, eli kaikki 287 numeroa viedään vuorollaan antennin eteen ja katsotaan tunnistaako ohjelma molemmat chipit oikein. Onneksi on insinöörikoulutus, niin kaikki nuo vaiheet onnistuivat!
Kyllä se silti tuotti suurta tyydytystä huomata, että ainuttakaan virhettä ei tullut ja kaikki 3*287=861 numeroa tuli kirjoitettua exceliin oikein ekalla yrittämällä;-)

Haamu-wiha alkaa 11 tunnin kuluttua ja vielä pitäisi viritellä ohjelman parametrejä kohdalleen, mutta aika valmista pitäisi olla.
Huomenna käyn myös mittaamassa Wihan reitin uudelleen, kun siellä on tehty uusia tiepäällystyksiä. Kiva olisi ehtia juosta joku lenkkikin, vaikka vähän on taas stressaantunut olo ja keho ei varmaan ota treeniä vastaan;-)

maanantai 14. lokakuuta 2013

Ma 14.10. - Kyötikkälässä

Tänään -

Kiireinen palauttelupäivä.

Ap: lepo.

Ip: ulkoilua 30min.

Hetken jo ajattelin ilmoittautua 5km-radalle Kyötikkälän iltarasteilla, mutta päätin kuitenkin pitäytyä helpoimmassa 3km-radassa. Enhän ole vielä kertaakaan selvittänyt sitä edes keskinkertaisesti, vaan joka kerta olen ollut surkea.

Tämän päivän suoritus oli selvästi paras suunnistukseni tähän mennessä (9min/km), mutta ei siitä kyllä mitään positiivista fiilistä jäänyt. Se muuten taitaa olla suunnistukselle ominaista, että ikinä ei voi olla tyytyväinen. Nytkin piti sitten yksi rasti pummata aivan järjettömällä tavalla varmaan melkein 5 minuuttia. Kyllä hakkasin kotona päätä seinään karttaa katsellessa. Olin useiden polkujen risteyksessä, eli melkein yhdestä pisteestä lähti polkuja/teitä 6-7 eri suuntaan. Siis siinä melkein Kyötikkälän urheilukentän vieressä. Tajusin kyllä, että nyt on hyvä mahdollisuus valita väärin ja yritin olla huolellinen. Silti olin taas täysi idiootti. Tulin polkujen suuntia katsomalla tiettyyn valintaan. Näin maastossa, että kyseinen polku lähtee ylämäkeen varsin pian, ja kartalla tuota ylämäkeä ei korkeuskäyrissä näkynyt. Silti jotenkin sain itselleni selitettyä, että kyllä se on oikea polku! No ei se ollut... Minulla on kyllä suuria vaikeuksia sen kanssa, että leveä ulkoilureitti ja sellainen pieni metsäpolku voivat kartassa näyttää melkein samalta.

Muut rastit löytyivät aika hyvin. Mutta on kyllä pakko sanoa, että tällä kertaa rata oli TODELLA HELPPO! Kun pääsi jollekin hehtaarille rastista, niin kirkkaan punainen rastimerkki näkyi heti. Sitä tuttua lopun harhailua ei tullut ollenkaan. Avoin maasto ja näkyvä rastimerkki: toivottavasti Jämillä on sama homma!
Mutta siksi tuo pummaus varsinkin v*tutti. Ja kun rastit olivat niin helppoja, niin olisi pitänyt osata tehdä parempia reittivalintoja. Nyt taas valitsin varmimmat mahdolliset reitit polkuja pitkin. Ja tietenkään en katsonut korkeuskäyriä ja sain ihan turhaan juosta sitä h**vetin harjua ylös ja alas. Erityiset naurut sain, kun yhdessä kohtaa ihmettelin kaveria, joka poikkesi selvältä hyvältä polulta kangasmetsään. Minä jatkoin polulla ja se sukelsi loputtomaan suppaan, josta tultiin melkein nelivedolla ylös. Kaveri juoksi supan reunaa tasaisella;-)

Tuli reilu enkka, kun reitti meni noin 25 minuutissa. Faktahan kuitenkin on, että tuo reitti olisi pitänyt juosta ihan helposti 15 minuuttiin. Jos Jämillä olisi samanlaista maastoa ja rastit yhtä näkyvillä, niin kyllä minä sen 15km ehdin kolmessa tunnissa vaeltaa!

Loppuhuipentumana Kyötikkälän reissussa taas oli yllättäen tuttu kaveri emittejä lukemassa. Ja heti tuli kuittia tuosta 3km-ratavalinnasta...

sunnuntai 13. lokakuuta 2013

Viikko 41

Viikko 41 (7.-13.10.2013)

Juoksua 54km (5:19/km).
Liikuntaa yhteensä 8h 15min.

- Muutama kevyt hölkkä, yksi vähän reippaampi pk-juoksu kiihdytyksillä
- Hidas pitkä
- Kolme lihaskuntotreeniä
- Kaksi suunnistustreeniä

Aika väsynyttä oli tekeminen tällä viikolla. Kai se Pirkka vähän painoi, ja kuntosalilla temppuilukin vie veronsa.

Edessä on Wihan kilometrien viikko ja juoksut saavat mennä kisavalmistelujen ehdoilla.

Su 13.10.

Tänään 27km, 2h 29min

Ap: hidas 26.8km, 2:28:44, 5:33/km.

Hölkkäiltiin järvenkierto Jarin kanssa. Ei tarvinut edes paljon yrittää, niin aikaa sai kulumaan aika pitkään...
Jarin alamäkijuoksutekniikka könkköjaloilla on niin huippuunsa hiottua, että en mitenkään pysty menemään yhtä hiljaa;-)

Upea oli sää taas.

Ip: lepo.

Olipas hienoja tuloksia taas Vantaalla! Oona Kettunen puolikkaalla 1.14. Että silleen...

lauantai 12. lokakuuta 2013

La 12.10. – Viikko Wihaan

Tänään 6km, 34min

Ap: hissuttelu 6.3km, 33:58, 5:25/km + kuntosali 60min.

Pieni aamuverryttely ja sen jälkeen kokovartalopuudutus kuntosalilla. Olipa raskasta ja vaikeaa. Aika vähäistä on ollut kehitys toistaiseksi kg-luvuilla mitattuna, mutta silti tuntuu suoritusten puhtaus hiljalleen parantuvan.

Treenin lopuksi tein ”melkein valakyykyn”. Eli ekaa kertaa ihan oikean tangon kanssa sain ehkä 90% suorituksen aikaiseksi (kevyin tanko mitä löysin, olisiko 10-15kg). Se oli ihan siinä ja siinä sainko kyykyssä reidet vaakatasoon. En kuitenkaan laske tätä vielä suoritukseksi. Hyväksytty valakyykky vaatii sellaista painavampaa +20kg-tankoa ja syväkyykkyä, joka menee yli vaakatasosta. Sanotaan nyt loppuvuoden tavoitteeksi vaikka 30kg paino, joka tuntuu tällä hetkellä ihan utopialta. Rohkeus tai voima ei riitä, kun tasapaino menee aika vaikeaksi.

Ip: lepo.

Ilta meni/menee Wihan ohjelmistoa kehitellessä ja testaillessa. Sain parin päivän hirmuisella sprintillä tehtyä ohjelmaan recovery-toiminnon, joka toivottavasti lievittää kisapäivän stressiä. Pahin pelkonihan kisassa on, että tulospalveluohjelmani kaatuu tai sitä ajava läppäri hajoaa. Nyt minulla on eräänlaisen login avulla ainakin teoreettinen mahdollisuus selvitä tuosta ongelmasta. Eli jos vain saan ongelman sattuessa login siirrettyä toiselle koneelle, niin voin käynnistää ohjelman uudelleen siitä mihin viimeksi jäätiin. Ehkä.
Iso ongelma on se, että tämän testaus kotioloissa on todella vaikeaa/hidasta. Pitää vain luottaa, että ohjelmani on virheetön;-)
Ja onhan tässä vielä viikko aikaa. Nyt kyllä alkaa ohjelma olla aika hieno!

Huomenna kevyttäkin kevyempi järvenkierto. Edellisestä onkin jo yli 2kk.

perjantai 11. lokakuuta 2013

Pe 11.10.

Tänään 8km, 38min

Ap: lepo.

Ip: 8.3km sis. 5 x 100m, 38:18, 4:39/km.

Oli sillä eilisellä kahvakuulauksella kai jotain vaikutusta, kun reidet olivat varsin väsyneet tänään.
Kiersin Nekalan peruslenkin ja heitin sekaan muutaman ”rennon” kiihdytyksen. Oli varsin erilaista ärsykettä, kun edellinen kerta sprinttejä oli elokuun alussa. Piti kävellä ja huohottaa jokaisen sprintin jälkeen.

En ole saanut vielä innostusta minkäänlaiseen uuteen harjoitteluun, joten jatkan häröilyä varsin kevyellä ohjelmalla. Yritän parantaa lihaskuntoa, jotta treeni sitten sujuisi tulevaisuudessa paremmin. Tavoitteena on tehdä nyt vain vaihtelevia lenkkejä useamman kerran viikossa. Suunnitelmani on, että kunnon harjoittelu alkaa viikolla 46, eli edessä on vielä neljä viikkoa löysäilyä ja tällaista ”treeniin valmistavaa kautta” (=tvk).

torstai 10. lokakuuta 2013

To 10.10.

Tänään 6km, 33min

Ap: kevyt 6.3km, 33:12, 5:16/km.

Aamulenkki sateessa.

Ip: ulkoilua 45min + kahvakuula 20min.

Kävin vielä viimeisen kerran kiintorasteja etsimässä Kaupista. Nyt on sitten sekä Suolijärven että Kaupin kiintorastikartat kaluttu kokonaan läpi. Onneksi.

Tänäänkin jäi kaksi rastia löytymättä (rastit 25 ja 26). Mutta toisaalta löysin rastin 22, jota viimeksi en löytänyt. Se oli ihan tasan tarkkaan siinä, mistä sitä olin aiemminkin etsinyt. Olen melko varma, että joku oli käynyt sen pistämässä paikoilleen edellisen käyntini jälkeen (esim. nostanut maasta takaisin puuhun).
Kaupin rastit ovat sellaisia tupakka-askin kokoisia muovilieriöitä ja se on kuin geokätköjä etsisi, kun niitä yrittää löytää. Ei ole kivaa, varsinkin kun jotkut rastit saattavat helposti pudota maahan ja vaikka hautautua lehtiin.

Loppusaldoksi minulle jäi, että rasteista 1-30 löytymättä jäivät 14, 18, 25 ja 26. Voi hyvin olla, että 14 ja 25 siellä jossain piilossa ovat, mutta 18 ja 26 eivät takuulla ole;-) Suolijärvellä jäi löytymättä vain yksi rasti, mutta silloin olin niin eksyksissä, että otan kyllä syyn mielelläni niskoilleni...

Suunnistuskausi alkaa olla pian paketissa. Jäljellä on enää Kyötikkälän iltarastit ja sitten Jämi.

Kaupin reissun päälle heiluttelin vielä kahvakuulaa mukavuusalueella. Tuskin mitään harjoitusvaikutusta.

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Ke 9.10.

Tänään 7km, 35min

Ap: lepo.

Ip: kevyt 6.8km, 34:45, 5:09/km.

Kävin pikkuhölkän verran ulkoiluttamassa uusia Hoka One –kenkiä. Kivahan noilla oli juosta. On helppo uskotella itselleen, että Härkätiellä olisi ollut paljon mukavampaa noiden kenkien kanssa. Totuus selviää sitten myöhemmin, kun voi kokeilla noita pitemmilläkin lenkeillä. Tuo ostamani pari on kyllä valitettavasti liian naftin kokoinen, eli sillä ei ultria juosta, mutta peruslenkkejä kuitenkin.

Mittaripohdinnoissani päädyin muuten siihen, että odotan uuden FR620:n ilmestymistä. Se vaikuttaa aika täydelliseltä, jos se sitten toimii oikeasti. Tieteellinen valmennukseni saa siis odottaa vielä hetken.

tiistai 8. lokakuuta 2013

Ti 8.10.

Tänään -

Ap: lepo.

Ip: kuntosali 40min.

Kaikenlaista keski- ja yläkehon treeniä Hermia 4:n salilla. Jalat jätin kokonaan rauhaan, kun kolotuksia on taas tullut joka paikkaan.

Eilen muuten lankesin massojen uuteen trendiin, kun hetken mielijohteesta ostin uudet kengät. Riittääköhän vaimennus?

maanantai 7. lokakuuta 2013

Ma 7.10. – 2 x iltarastit

Tänään -

Ap: lepo.

Ip: ulkoilua 40min.

Tänään oli sitten iskun paikka iltarasteilla, kun minulla oli Suolijärvellä selvä kotikenttäetu. Toki minä tiesin kiintorastikokemuksista, että etu katoaa heti kun menen yli 2m pois siltä Suolijärveä kiertävältä lenkkipolulta. Mutta ainakaan en voisi tuolla eksyä totaalisesti.

Fiilikset olivat hyvät eilisen Pirkan jäljiltä ja päätin vakaasti, että nyt teen varman perussuorituksen ja valitsen aina varmat reitit. Maineeni suunnistajana on selvästi kiirinyt laajalle, kun taas minulle tarjottiin ensin 2km lasten rataa, mutta otin silti rohkeasti aikuisten 3km radan.

Lähtö oli Suolijärven rannasta ja eka rasti oli hieman vaikean näköinen. Tein reittivalinnan tutun lenkkipolun kautta ja sieltä hyvästä kiintopisteestä suunta rastille. Se löytyi hakematta! Nyt olin täysin liekeissä! Seuraavalle rastille polkua pitkin ja suunta polun mutkasta. Kivi löytyi taas heti! Sitten seuraava rasti oli Särkijärven rannassa. Täysiä vain tuohon suuntaan, kunnes törmäät järveen, ja sitten oikealle kunnes törmäät rastiin. Löytyi heti! Tällaista suunnistuksen pitää olla! Seuraava väli olikin vaikea, mutta nyt tuli paikallistuntemus avuksi. Uskalsin lähteä metsän läpi kunnes törmäisin polkuun, koska tuo polku oli Pirkan Hölkän reitillä ja tunnistaisin sen varmasti. Polkua sitten tielle ja suunta risteyksestä. Taas kaikki meni kuin elokuvissa ja näin rastin nopeasti. Tämä ei enää voisi mennä pieleen, kun vain yksi varsinainen helppo rasti olisi tämän jälkeen jäljellä ja se on ihan tien lähellä. Ennätystä ei voi estää. Nyt vaan leimaamaan ja sitten podiumille! Olen ensi kerralla valmis 5km radalle!

Sitten iski miljoona volttia. Rastitunniste on väärä. Ei voi olla! Katsoin karttaa ja totesin, että olen varmasti oikealla rastilla. Mutta... Miksi rastin numero on 2? Olin ihan pihalla, kunnes totuus alkoi selvitä. Olin kiertänyt radan väärinpäin! Rasti 1 meni oikein, mutta siitä ne rastiviivat menivät ikävästi ristiin ja lähdin kiertämään rataa väärään suuntaan. Onneksi siinä ei ollut järveä vieressä, koska kompassi olisi tasan tarkkaan lentänyt sinne. Yritin repiä kartan, mutta onneksi se oli muovikuoressa ja lihaskuntotreenini on vasta alussa, joten en jaksanut repiä muovia. Lähdin kävelemään autoa kohti ja ajattelin jättää leikin kesken.

Vähän aikaa mietittyäni rauhoituin ja ajattelin, että kai minä voin juosta radan uudelleen oikeassa järjestyksessä. Saanpahan tutun sijaluvun sieltä pyörätuoleilla ja rollaattoreilla liikkuvien takaa. Ja olisi tämä siltikin parempi suoritus kuin ravirataseikkailu. Niinpä sitten kokosin itseni ja kävin leimaamassa sen kakkosrastin ja juoksin radan oikein loppuun. Vähän nolotti viedä emitti tulospalveluun, kun siinä oli tuttu työkaveri toteamassa loppuaikani;-) Eli noin 38min siinä meni kokonaisuudessaan. Kilsavauhti 13:30/km. Hyvin kuvaavaa on se, että tämä oli silti nopein suunnistustreenini tähän saakka, vaikka juoksin reitin melkein kokonaan kaksi kertaa...

Kun väliajat sitten joskus tulevat nettiin, niin nyt ymmärrätte miksi rastivälillä 1-2 en ole ihan kärjessä;-) Sen sijaan uskoisin, että muilla väleillä olin ainakin siellä keskijoukoissa tai paremminkin. Suunnistuksellisesti tämä meni oikein hyvin, jos kykyä lukea rastien numeroita kartalta ei lasketa. Keskityin niin täysin tunnisteisiin, että en katsonut järjestysnumeroita.

sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Viikko 40

Viikko 40 (30.9.-6.10.2013)

Juoksua 60km (4:42/km).
Liikuntaa yhteensä 9h 55min.

- Juoksut käytännössä vain R5 ja Pirkka. Oli ainakin hyvin tehoja.
- Kolme suunnistusta.
- Kaksi kuntopiiriä.
- Hieronta.

Pirkka kruunasi viikon ja palautti vähän uskoa siihen, että juoksu taas joskus voisi sujua. Lihaskuntotreenin lamauttamat reidet hillitsivät menoa, mutta muuten Pirkka meni kyllä yllättävän hyvin. Ainakin tämä lisäsi motivaatiota treenata hyvin ensi vuoteen!

Ensi viikolla ihan samaa kaavaa. Summittaisia lihaskuntotreenejä, Monty Pythoniin sopivia suunnistusharjoituksia ja juoksuja mielen mukaan mitä nyt sattuu ehtimään.

Wihan valmistelut ovat käynnistyneet täysillä ja se pahin alkukammo tulosohjelmiston ”opetteluun uudelleen” vajaan vuoden tauon jälkeen on taas hoidettu. Ihan kiva on parannella ohjelmaa ja lisätä luvattuja ominaisuuksia. Ohjelmointi on kivaa ja jos joku maksaisi siitä minulle rahaa, niin voisin vaihtaa hommia;-) Taitaa vaan olla niin, että nykyaikana tällainen C/C++ räpellys on auttamattoman vanhanaikaista ja en minä enää mitään oleellisesti uutta opi.

Loppukevennykseksi loogisille ihmisille aukeava ohjelmointivitsi (jonka varastin jostain):
Vaimo sanoi kauppaan lähdössä olevalle ohjelmistoinsinöörimiehelleen: ”Tuo kaupasta ruislimppu. Ja jos siellä on kananmunia, niin tuo tusina.”
Mies palasi kaupasta mukanaan 12 ruislimppua.

Näinhän se toimii;-)

Su 6.10. – Tusina-Pirkka

Tänään 38km, 2h 53min

Ap: vr5 + Pirkka 33.0km (@2:25:19), 2:52:50, 4:32/km.

Se oli sitten tusinamiehen 12. Pirkan Hölkkä tänään. Juoksu ylitti kaikki odotukset niin tuloksellaan kuin helppoudellaankin. Minullehan Pirkan mäkinen reitti on myrkkyä ja suhteessa maantietuloksiin tuolta tulee yleensä aika vaatimattomia numeroita. Kolmena vuonna olen juossut onnistuneesti Pirkan ja maratonin samana syksynä, ja silloin maratoniin on mennyt parin minuutin tarkkuudella puoli tuntia kauemmin kuin Pirkkaan. Ja aina vielä niinpäin, että ero oli alle puoli tuntia: 2.28->2.58, 2.25-> 2.53 ja 2.19->2.47. Useimmilla ero on suurempi, mutta se siis riippuu siitä miten hyvin vaikeampi maasto kulkee.

Ehkä tuosta samasta syystä Pirkka ei minulla olekaan koskaan ollut syksyn päätavoite, vaan se on aina juostu jonkun maratontreenin sivutuotteena. Tai sitten enemmän tai vähemmän häröilemällä ilman mitään ideaa, kuten tänään. Silti tulos 2.25 oli kolmanneksi paras Pirkan tulokseni! Enkka on 2.16 ja toiseksi paras tulos 2.19. Kerran aiemminkin meni 2.25, mutta sekunnit olivat nyt paremmat;-)

Lähtöpaikalla oli paljon tuttuja ja siellä jutustellessani yritin keksiä päivän juoksulle suunnitelmaa. Löytämäni kaverit olivat kuitenkin >3h suunnitelmissa, tai sitten ihan liian kovia. Niinhän siinä kävi, että verkassa törmäsin Markoon ja pienen haastattelun jälkeen päätin kuitenkin yrittää 2.30-alitusta. Marko sanoi lähtevänsä vielä vähän reippaammin liikkeelle ja kokeilla miten kulkee, ja minä ajattelin sätkiä perässä.

Markon startti oli sen verran vauhdikas, että en kuitenkaan lähtenyt siihen kyytiin. Juoksin omaa reipasta vauhtiani ja Markon selkä loittoni nopeasti ja näinkin hänet sitten vasta maalissa seuraavan kerran. Eroa taisi tulla noin 3min. Itsekin ajattelin lähteneeni vähän liian kovaa, mutta kun juoksu tuntui ihan hyvältä, niin en pelästynyt 4.10-kilsoja. Tiesin, että takareidet alkavat vaivata jossain vaiheessa, ja siihen ei edes alkuvauhti paljon varmaan vaikuta. Takareisissä ei ole muuta ongelmaa kuin meneillään oleva lihaskuntotreeni ja ne vain eivät ole tarpeeksi levänneet tällaiseen juoksuun.

Juoksu sujui sitten maaston mukaan ihan OK eri porukoissa ja vauhti lupasi selvää 2.30-alitusta. Tuttuun tyyliin jäin pienissäkin ylämäissä, mutta kevyillä osuuksilla kulki tosi hyvin. Puolimatkan kivellä väliaika oli 1.12.40, eli reilusti alle, jos mitään haaveria ei sattuisi. Kahdenkympin jälkeen takareidet olivat kireät kuin viulunkielet ja aloin pelätä kramppeja. Askel muuttui sen verran jäykäksi, että vauhti putosi 10-15s/km vaikka en tuntenut hidastavani lainkaan. Buranan vaikutus lakkasi loppumatkasta ja takareidet särkivätkin jonkun verran, mutta kyllä tuo silti helposti meni. Vikalla parilla kilsalla pystyin tekemään vielä reilun kiristyksen ja ohittamaan kolme selkää, mikä on aivan poikkeuksellista minulle. Maalissa olin todella hyvissä voimissa ja palautumisen kanssa ei tule mitään ongelmia.

Puolimatkan kiveltä maaliin tulin sekunnin nopeammin kuin ekan puolikkaan. Sehän tarkoittaa hyytyvää juoksua, koska toinen puolikas on paljon helpompi. Mutta hyytyminen oli puhtaasti takareisien jäykistymistä. Tosi hyvä fiilis jäi tästä vedosta. Nyt vaan lihaskunto paremmaksi ja kyllä se juoksukin vielä joskus kulkee!

Ja tätäkin kautta vielä huikeat onnittelut Jarille, joka teki mahdottomasta totta ja voitti Pirkan M50-sarjan! Siinä sitä on itsellekin tavoiteltavaa ensi vuodesta alkaen, mutta haaveeksi jää kyllä tuollainen suoritus.

Ip: lepo.

lauantai 5. lokakuuta 2013

La 5.10.

Tänään -

Pidin täydellisen lepopäivän, kun yritin pelastaa edes sen vähän huomisesta Pirkasta mitä pelastettavissa on. Tulee kyllä melkoinen turistireissu. Toivottavasti tapaan jonkun vähän ”hitaamman” tutun lähtökarsinassa ja saan tekosyyn juosta seurana sellaisen kevyen lenkin... Markon vauhti on kyllä luultavasti liikaa (<2.30), vaikka sitä olin alunperin ajatellut.

perjantai 4. lokakuuta 2013

Pe 4.10.

Tänään 6km, 32min

Ap: kuntopiiri 50min.

Taas perjantaiaamun ohjattu kuntopiiri työpaikalla. Oli se lempeämpi sijaisohjaaja ja liikkeet helpompia.

Ip: kevyt 6.3km, 31:30, 5:00/km.

Pieni iltahölkkä. Kuntopiirin jalkaprässiosuus oli tehnyt tehtävänsä ja oli melko raskasta.

torstai 3. lokakuuta 2013

To 3.10. – TP pilasi treenin

Tänään -

Ap: lepo.

Ip: ulkoilua 80min.

Kävin jatkamassa Kaupin kiintorastien etsimistä. Olin suunnitellut hienon 6.2km pitkän 17 rastin radan, joka piti suorittaa ennätysajassa 80 minuutissa. Pieleenhän se meni, eli jouduin jättämään kesken 10 rastin jälkeen, kun aika oli täynnä. Syyllinen epäonnistumiseen on helppo löytää: Tampereen Pyrintö!
Lähdin liikkeelle suurin odotuksin ja huolellisesti keskittyen. Kyllä masensi, kun en löytänyt ensimmäistä rastia. Etsin sitä pitkään ja lopulta luovutin. Ja tietenkin toiveet hyvästä suorituksesta olivat menneet. Kaksi muutakin rastia jäi löytymättä. Mutta kivahan tuolla silti oli vaeltaa, kun oli toipunut alun pettymyksestä.

Mielestäni pysyin nyt aika hyvin kartalla ja Kaupin mäkisessä maastossa osasin jopa lukea korkeuskäyriä ja maastoa. Siksi tuo rastien löytymättömyys harmittikin tavallista enemmän. Ainoa selitys siihen on, että rasteja ei siellä ollutkaan, eli Pyrintö on laiminlyönyt kiintorastien ylläpidon.
Puuttuvat rastit olivat 14, 18 ja 22. Varsinkin rastilla 18 olin ihan 100-varmasti oikeassa paikassa ja tunnisteena oli kivi, joka oli ihan tasan tarkkaan se kivi, jonka luona olin. Ja kun Quickroutesta katselin, niin kyllä minä ihan rastin päällä olen pyörinyt noilla kahdella muullakin rastilla, mutta niissä tunniste oli vähän epämääräisempi. Olen siis 100-varma, että rastia 18 ei metsässä ollut, 90-varma, että rasti 22 puuttui ja 80-varma rastista 14.

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Ke 2.10. – R5

Tänään 16km, 1h 18min

Ap: kevyt 6.3km, 33:40, 5:20/km.

Pieni aamulenkki hiljaa. Eilinen kahvakuula painoi selvästi jaloissa.

Ip: vr2 + R5@18:27 + vr2 (yht. 9.4km), 44:31, 4:46/km.

R5 meni tällä kertaa ihan mukavasti tasaisella vauhdilla alusta loppuun, ja kone ei mennyt punaiselle missään vaiheessa. Kärjessä keem ja Jari karkasivat parin kilsan jälkeen omille teilleen ja minä sinnittelin loppumatkan vähän Rollen perässä. Jalat tuntuivat aika hyviltä, mutta vauhdikkaamman juoksun puute näkyy selvästi. Täytyy käydä ahkerasti Teivocupeissa, että edes kerran kuussa tulisi tällainen hyvä vk-treeni.

Firstbeat-projektini ei ole oikein edennyt. Melkein pitäisi ostaa joku uusi mittari, että pääsisi eteenpäin. Mutta kun minulla on jo parhaat mittarit, niin ei yhtään huvittaisi.
Mittareistani Garmin 310XT ei tuota RR-dataa ja sillä ei saa noita haluamiani indeksejä tuotettua. Jos taas hankin uudemman Garminin, niin ne ovat kaikki jollain muilla tavoilla tätä 310XT:tä huonompia. Polarin RS800 tuottaa kyllä oikeat RR-datat, mutta en millään saa siitä enää nykyisin siirrettyä datoja ulos. Se IrDA-systeemi on todella syvältä ja kun aikoinaan läppärini päivitettiin Win7:aan, niin Polarin IrDA lakkasi toimimasta. Kokeilin taas vähän aikaa asennella drivereita uudelleen ja eri kombinaatioita, mutta ei siitä mitään tule. Pitäisi varmaan katsella onko uusissa Polareissa joku parempi systeemi, mutta Polar tuntuu kyllä tippuneen kelkasta ja tuskin ne uudet tätä parempia ovat.
Suuntoa en viitsisi hankkia ihan vain sen takia, ettei taas tule joku uusi ohjelma tai palvelu lisää muiden rinnalle. Kaksi erilaistakin on jo tarpeeksi. Suunnolla lienee kuitenkin paras Firstbeat-integrointi.
Varmaan se on pakko taipua jonkun uuden Garminin suuntaan, mutta mietin vielä vähän.

tiistai 1. lokakuuta 2013

Ti 1.10. – Kiintorasteja

Tänään -

Ap: hieronta.

Ei mitään kipuja jaloissa hierottaessa.

Ip: ulkoilua n. 70min + kahvakuulatreeni.

Suunnistuksen ihmelapsi suuntasi tänään Kaupin kiintorasteille. Kun eilen niin perusteellisesti harjoittelin ovaalin muotoisten juoksuratojen tunnistamista kartalta, niin tänään Kaupissa tavoitteeni olikin kunnianhimoinen: välttää eksyminen Kaupin vinttikoiraradalle.

Ja hyvinhän se suunnistus sujui, kun Kaupissa on polkuja ja teitä joka paikassa. Siirtyminen paikasta toiseen oli siis nopeaa ja ongelmana oli lähinnä tietää millä kartan poluista kulloinkin oli. Selvitin kuitenkin rastit 1-13 mallikkaasti ja sitten harjoitukselle varattu aika olikin lopussa. Radalle tuli (teoreettista) mittaa 4,8km ja keskivauhti oli jo huimat 14:30/km! Eli melkoinen quantum leap eteenpäin.

Olen nyt suunnistanut viisi kertaa omin voimin. Kaksi ekaa kertaa Suolijärvellä kiintorasteja. Sitten iltarastit Niihamassa ja Julkujärvellä. Ja tänään siis Kaupissa. Keskivauhti on kehittynyt noissa viidessä harkassa seuraavasti:
35min/km -> 22min/km -> 20min/km -> 16min/km -> 14:30/km.
Harpatin kanssa toki vauhti oli vähän parempi, mutta sitä ei lasketa.

Edit: Unohtui mainita, että tein vielä Markon kahvakuulatreenin suunnistuksen päälle. Ja jos joku ei vielä tiedä, niin Marko juoksi Leonidaan patsaalle viime viikonloppuna, eli tuo ei voi olla turha treeni;-)