maanantai 25. kesäkuuta 2018

Viikko 25 (18.-24.6.2018) - Juhannustripla ja Birgitan ME

Juoksua 126km (6:13/km)
Liikuntaa yhteensä 13h 00min.

Ma
Ap: kevyt 7km
Ip: lepo

Ti
Ap: lepo
Ip: kevyt 8km

Ke
Ap: vr 4km
Ip: pitkä 28km

To
Ap: lepo
Ip: lepo

Pe
Ap: polkulenkki 33km
Ip: lepo

La
Ap: lepo
Ip: lepo

Su
Ap: Birgitta ME 46km -> 5:07
Ip: lepo

Tämä oli viimeinen varsinainen treeniviikko NUTS:iin ja nyt edessä on vajaan kolmen viikon kevennys ja viimeistely. Erittäin tyytyväisenä voi kyllä lähteä tähän viimeistelyyn, sillä koko treenijakso on mennyt aika nappiin. Vk-kunto ei ole hievahtanut mihinkään ja tuntemattomasta syystä vauhdin nosto ei onnistu lainkaan, mutta hitaan juoksun jaksaminen on parantunut merkittävästi, ja sitähän NUTS:issa silti eniten tarvitaan.

Viikko sisälsi kolmen pitkän treenin ryppään ja muut päivät olivat lepoa. Keskiviikkona oli reippaampi järvenkierto ja rypäs alkoi huonosti. Reilu 20km meni Tapin kanssa suunnitelman mukaan OK 4:50/km, mutta viimeisen vitosen luovutin ja tulin lopun kävely/hölkkää. Kyllä ongelma edelleen takareisien hyytymiseen liittyy, mutta on se vaan mystistä. Tähän pitää paneutua NUTS:in jälkeen.
Perjantaina sitten käytiin Tapin kanssa hölkkäämässä Pirkkalan-Lempäälän poluilla kevyesti 3,5 tuntia. Tämä lenkki sujui jo mukavasti vaikka kokonaisrasitus jaloissa sai jo olon melko jäykäksi.

Rypäs huipentui sunnuntaina jo vuoden kolmanteen Birgitan kierrokseen. Ideana oli alittaa ns. ihanneaika 5h 26min (aiempi reittiennätys meillä oli siis 5h 40min). Tuon ihanneajan olin joskus vuosia sitten laskenut sellaiseksi hyväksi, mutta mahdolliseksi tulokseksi ja nyt tein tarkan aikataulun matkalle sen saavuttamiseksi. Oli ihan selvää, että parannusvaraa oli nimenomaan alkumatkalla ja ekalla puolikkaalla, koska tyypillisesti olemme aloittaneet varsin rauhallisesti.
Heti alusta alkaen menimme (gallardo, Tappi, minä) jopa tekemääni suunnitelmaa selvästi kovempaa ja tämä jatkui loppuun saakka. Tappi piti vauhtia käytännössä koko matkan ja loppuaika oli 5h 7min 23s, eli reittiennätys parani yli puoli tuntia;-) Tuli niin kova aika, että voi olla vaikea tulevina vuosina motivoitua samalle lenkille. Joskushan se 5h-alitus on pakko kuitenkin juosta.
Minulla lenkin alku oli vaisu, kun olin valvonut yötä ja grillaillut makkaraa liian myöhään. Alkumatkalle tulikin pari puskareissua, joissa jäin muusta porukasta. Lisäksi minun vauhtini tiepätkillä oli aina vähän hitaampaa kuin muilla. Päivän teemaksi tulikin juokseminen pari minuuttia muiden perässä, eli juoksin lähes koko matkan yksin omaa vauhtiani satunnaisilla näköhavainnoilla kärkiporukasta. Poluilla kulki kuitenkin niin hyvin, että sain halutessani muut kiinni. Niinpä viimeisen polkuosuuden alkupuolella ennen Siiskukkulalle nousua kiristin aika selvästi ja sain muut kiinni, ja viimeisen tunnin tulimme yhdessä porukassa ja samalla ajalla maaliin.
Juoksu sujui häkellyttävän helposti ja maalissa fiilis oli oikein hyvä. Tämä oli ihan nappiin mennyt treeni ja usko NUTS:ista selviämiseen vahvistui taas jonkin verran.

ME-juoksun GPS-jälki.

Nyt on edessä tavallaan vaikein valmistautumisvaihe, kun pitäisi malttaa keventää reilusti ja silti pitää paino kurissa ja vire hyvänä!

sunnuntai 17. kesäkuuta 2018

Viikko 24 (11.-17.6.2018) - Kevyempi viikko

Juoksua 124km (5:38/km)
Liikuntaa yhteensä 11h 45min.

Ma
Ap: kevyt 16km
Ip: lepo

Ti
Ap: pk 8km
Ip: kevyt 10km

Ke
Ap: kevyt 9km
Ip: kiihtyvä 11km

To
Ap: kevyt 6km
Ip: 10km (sis. 6 x 500m mäkiveto)

Pe
Ap: kevyt 8km
Ip: lepo

La
Ap: vr4 + Parkrun 5km + vr4
Ip: lepo

Su
Ap: pitkä polkulenkki 33km
Ip: lepo

Taas on ehkä yksi viikko selvitty ilman mitään suurempaa katastrofia. Tämä oli ns. "lepoviikko" kuten vintsaajien lenkeillä usein todettiin aina kun hengästymiseltä pystyi puhumaan.

Aamuisin tuli tehtyä pieniä lenkkejä varsin väsyneillä jaloilla, mutta en lintsannut kertaakaan. Torstaina jopa suuntasin lenkkini Sulkavuoren poluille ja kävin katsomassa kuinka jättityömaa siellä edistyy. Moni ei ehkä tiedä, mutta olen tilannut joukon uima-altaita rakennettavaksi tuolle alueelle mahdollista tulevaa triatlon-treeniäni tukemaan. Kiipesin vuoren korkeimmalle kohdalle ja vielä siellä olevalle korkeimmalle kivelle ja istahdin hetkeksi ihailemaan maisemia. Tuonne pitää mennä useamminkin nyt katselemaan kuinka työ edistyy!


Viikolle mahtui kolme treeniä, joissa vauhti nousi hetkeksi tavallista nopeammaksi. Keskiviikkona oma hölkkä päätyi pieneen loppukiriin, torstaina tuli tehtyä muutama mäkiveto vintsaajien kanssa ja lauantaina reippailin Parkrunin vitosen noin aikaan 21:30.

Viikon kovin lenkki oli kuitenkin pitkä polkujen tallaaminen Tapin ja gallardon kanssa sunnuntaina Pirkkalan-Lempäälän suunnalla. Vauhti oli verkkaista, mutta kuuma ilma ja väsyneet jalat saivat kaikki lenkin parametrit pahasti punaiselle. Puolimatkan kuvassa Siiskalliolta ei vielä oikein uupumus välity kunnolla…


Juoksu on siis mennyt OK, mutta muutenhan tämä aika on melko turhauttavaa tällaiselle yhteiskunnallisesti valveutuneelle juoksuharrastajalle. Valtamediat ja some ovat yleensä niin olevinaan närkästyneitä kaikesta vääryydestä ja suvaitsemattomuudesta mitä uutisista tulee jatkuvasti. Mutta kun yksi maailman pahimmista rikollisjärjestöistä organisoi rahankeruutapahtuman naapurissamme olevassa roistovaltiossa, joka on kaikkien mahdollisten sanktioiden ja kritisoinnin alla, niin siitähän tulee pelkkää suitsutusta ja kaikki ikävät asiat unohdetaan. Kun vielä kentällä sankareiksi nostetaan eri tason valkokaulusrikollisia, niin moraalinen rappio on täydellinen. Meilläkin valtion virallinen propagandakanava antaa ylen tätä soopaa kritiikittömästi aamusta iltaan. Onneksi NUTS-projektin viimeistely osuu juuri tähän aikaan ja voi edes yrittää sulkea tämän rappion pois mielestä (kunnes farssi uusiutuu Qatarissa neljän vuoden kuluttua).
Yritetään silti hymyillä!

Alkavalle viikolle on suunniteltu kolmen pitkän treenin rypäs (ke-pe-su). Ryppään pitäisi päättyä Birgitan lenkin ME-yritykseen sunnuntaina. Nyt on kyllä järki pidettävä mukana, että ei mene homma yli!

Ja onnittelut vielä Jukolassa juosseille! Tietysti erityisesti tasaisen hienon suorituksen tehneille Vimpoille, mutta kyllä tuttuja oli monissa muissakin joukkueissa ja rastit näyttävät löytyneen varsin kunnioitettavalla vauhdilla kaikilta. Ensi vuonna sitten ehkä minäkin olen mukana, vaikka minua on peloteltu Kangasalan kamalalla maastolla. Toisaalta samat tahot kehuivat Hollolan helppoa maastoa, mutta ei se telkkarissa siltä näyttänyt ja kommentaattorit hehkuttivat vaikeaa suppakivikkoa. Onneksi siihen on vielä vuosi!

sunnuntai 10. kesäkuuta 2018

Viikko 23 (4.-10.6.2018) - Vintsattu järvinen ja Saariston Rengastie

Juoksua 128km (5:33/km)
Liikuntaa yhteensä 14h 00min.

Ma
Ap: kevyt 6km
Ip: kevyt 8km

Ti
Ap: hieronta 45min
Ip: lepo

Ke
Ap: lepo
Ip: lepo

To
Ap: kevyt 7km
Ip: kevyt 12km

Pe
Ap: pitkä 28km
Ip: lepo

La
Ap+ip: ylipitkä 61km pätkinä

Su
Ap: lepo
Ip: kevyt 6km

Tärkein asia heti alkuun, eli painotavoitteen lopputuomio. Minähän asetin toukokuulle tavoitteeksi päästä kisapainoon, mikä tarkoitti 4-5kg pois huhtikuun painosta. Jotta yksittäisten punnitusten heittely ei herättäisi turhaa toivoa tai epätoivoa, niin lasken painon aina koko viikon punnitusten keskiarvosta. Tavoitehan oli tarkoituksella epämääräinen, eli 4-5 ja sitten vielä referenssi ei ollut tarkkaan määritelty. Vaikka merkittävää edistystä tapahtui, niin en silti hyvällä omatunnolla voi väittää saavuttaneeni tavoitetta. Jos referenssiksi otetaan viikko 16 huhtikuulta, niin sieltä laskettuna pudotus on 69,5->65,7 kg, mutta sekin on vain 3,8kg. En minä vaan sen 65 alle päässyt ja jopa tämä 66 on aika kovan työn takana. Tähän on nyt kuitenkin tyydyttävä toistaiseksi kunnes keksin jotain uutta tapaa pudottaa painoa. Tällä painolla selviän kyllä NUTS:ista. Oheisessa kuvassa on viikon keskipaino viime syksystä lähtien.


Tarkoitus oli kuluneella viikolla tehdä kovempi treenisarja, mutta ei kunto riittänyt. Alkuviikko meni lepäilyksi laiskuuden takia ja olihan se vähän suunnitelmakin. Torstaina piti kuitenkin aloittaa tiukka rypäs vintsaajien mäkivedoilla, mutta kun aamulla ja päivällä kokeilin kevyttä juoksua, niin jalat olivat ihan poissa pelistä ja ajatus mäkivedoista oli mahdoton. Alkuviikon lepo ei ollut auttanut yhtään; päinvastoin. Sain sentään päivälenkillä vaihdettua kuulumisia Harhan kanssa, kun aina noin kerran vuodessa saamme sovittua yhteisen lenkin.

Onneksi sitten supistettu kahden päivän rypästely onnistui oikein hyvin. Perjantaina juoksin aamulla järvisen 4:55/km, eli sain vuoden ekan vintsan alituksen tuolle reitille. Jalat olivat kuin rautakanget ja vauhti ei pysynyt helposti. Mutta ei kai se kovin vaikeaakaan voinut olla, kun kerran viitsin kuitenkin yksin tuota vauhtia ylläpitää nössö-asenteellani.

Lauantaina oli sitten vuorossa pitkä yhteislenkki Turun saaristossa, kun kuokin mukaan Finnish Marathon Runnersin lenkille Saariston Rengastiellä. X-Caliberin ruokakunta lupautui ystävällisesti ottamaan minut autoon mukaan, kun logistiikka tuossa lenkissä ei ole sieltä helpoimmasta päästä. Meitä oli reilu 10 hengen porukka, joka juoksi päivän aikana 60km täyteen pätkittynä lukuisilla lautta- ja lossimatkoilla. Alkumatkalla meinasi energia loppua ja olin jo vähän huolissani, mutta hillitön syöminen pelasti tilanteen ja kun energiat palautuivat, niin matka meni sitten loppuun saakka melko helposti.

Oli todella hieno lenkki vaikka se kyllä yllätti minut, että juoksun aikana ei merta näkynyt kuin satunnaisesti. Saaristoidylliä riitti maalaisteillä muuten, mutta vettä näkyi oikeastaan vain lauttapätkillä. Sää oli oikein suosiollinen ja aurinkoa riitti olematta silti liian kuuma. Huomiota herättävä yksityiskohta oli, että maastopalon jälkiä näkyi monessa paikassa. Kuivaa oli kaikkialla. Tässä joitakin Ville Rantalan kuvia matkan varrelta.
Rasitustasoltaan tuo lenkki oli varmaan juuri sitä millä tasolla NUTS pitäisi 5 viikon kuluttua juosta. Ajallisesti tosin juoksua tulee siellä nelinkertainen määrä…

Kuittasin tällä saaristolenkillä myös 100-listan tavoitteeni #39. Hieman tuossa piti soveltaa, kun en muistanutkaan kirjanneeni Turun seudun yhteislenkin tavoitetta maastolenkkinä, mutta kyllä se tavoite oli juuri johonkin tällaiseen! Pian on jo neljäsosa tavoitteista saavutettu. Onpa tämä helppoa.


Nyt edessä on joku aika perusviikko ilman mitään erityisiä treenejä. Hyväksyn sen faktan, että en saa niitä mäkitunkkauksia aikaiseksi. Juhannusviikolla vedetään vielä viimeinen rankka rypäs ja sitten vain sormet ristissä toivotaan parasta.

sunnuntai 3. kesäkuuta 2018

Viikko 22 (28.5.-3.6.2018) - Palautusviikko

Juoksua 92km (5:42/km)
Liikuntaa yhteensä 8h 50min.

Pe
Ap: kevyt 12km
Ip: lepo

La
Ap: 12km (sis. Parkrun 5km)
Ip: lepo

Su
Ap: polkujuoksu 28km
Ip: lepo

Kahden kovan määräviikon jälkeen otin yhden viikon kevyemmin. Olo on ihan kohtalainen, mutta kyllä jaloissa aina lenkin loppupuolella huomaa, että on tässä tullut juostua;-) Hyvin jaksaa matalalla sykkeellä, mutta vain tasaista hidasta vauhtia.

Perjantaina ohjelmassa oli BJ:n kanssa mukava aamulenkki. Illalla oli tarkoitus tehdä vielä mäkivetoja, mutta en sitten saanut aikaiseksi lähteä, kun treeni meni aika myöhään. Vintsaajia oli ollut paikalla pilvin pimein könyämässä pulkkamäkeä ylös ja alas. Ei noin komittoituneelle porukalle pärjää siellä tunturien rinteissä!

Lauantaiaamuna kävin reippailemassa Parkrunin 5km hieman alle 22min. Jälleen jäi anaerobinen TE arvoon 0,0! Ei sitä tässä iässä näillä kilometreillä saa näemma viisaria edes värähtämään. NUTS:in jälkeen pitää edes vähän tuoda variaatiota "vk-lenkkeihin" ja kevyihin lenkkeihin…

Sunnuntaina jäi taas järvinen väliin, kun Tappi johdatti pienen iskujoukon Pirkkalan-Lempäälän metsäpoluille. Kolmen tunnin lenkki meni mukavasti vaikka viimeisillä kilsoilla ei jalkaa enää juuri noussut. Lähdin juoksemaan ilman minkäänlaista aamiaista ja koko lenkkikin meni pelkällä vedellä, joten olen nyt saanut rasva-aineenvaihdunnan melko hyvään kuntoon! Reisilihakset ovat se kriittinen pullonkaula suoritukselle.

Alkava viikko on tarkoitus treenata taas aika kovaa määrää, ja mäkeäkin pitäisi tunkata, mutta katsotaan nyt pitääkö vähän jarrutella.