Viikko 25 (18.-24.6.2018) - Juhannustripla ja Birgitan ME

Juoksua 126km (6:13/km)
Liikuntaa yhteensä 13h 00min.

Ma
Ap: kevyt 7km
Ip: lepo

Ti
Ap: lepo
Ip: kevyt 8km

Ke
Ap: vr 4km
Ip: pitkä 28km

To
Ap: lepo
Ip: lepo

Pe
Ap: polkulenkki 33km
Ip: lepo

La
Ap: lepo
Ip: lepo

Su
Ap: Birgitta ME 46km -> 5:07
Ip: lepo

Tämä oli viimeinen varsinainen treeniviikko NUTS:iin ja nyt edessä on vajaan kolmen viikon kevennys ja viimeistely. Erittäin tyytyväisenä voi kyllä lähteä tähän viimeistelyyn, sillä koko treenijakso on mennyt aika nappiin. Vk-kunto ei ole hievahtanut mihinkään ja tuntemattomasta syystä vauhdin nosto ei onnistu lainkaan, mutta hitaan juoksun jaksaminen on parantunut merkittävästi, ja sitähän NUTS:issa silti eniten tarvitaan.

Viikko sisälsi kolmen pitkän treenin ryppään ja muut päivät olivat lepoa. Keskiviikkona oli reippaampi järvenkierto ja rypäs alkoi huonosti. Reilu 20km meni Tapin kanssa suunnitelman mukaan OK 4:50/km, mutta viimeisen vitosen luovutin ja tulin lopun kävely/hölkkää. Kyllä ongelma edelleen takareisien hyytymiseen liittyy, mutta on se vaan mystistä. Tähän pitää paneutua NUTS:in jälkeen.
Perjantaina sitten käytiin Tapin kanssa hölkkäämässä Pirkkalan-Lempäälän poluilla kevyesti 3,5 tuntia. Tämä lenkki sujui jo mukavasti vaikka kokonaisrasitus jaloissa sai jo olon melko jäykäksi.

Rypäs huipentui sunnuntaina jo vuoden kolmanteen Birgitan kierrokseen. Ideana oli alittaa ns. ihanneaika 5h 26min (aiempi reittiennätys meillä oli siis 5h 40min). Tuon ihanneajan olin joskus vuosia sitten laskenut sellaiseksi hyväksi, mutta mahdolliseksi tulokseksi ja nyt tein tarkan aikataulun matkalle sen saavuttamiseksi. Oli ihan selvää, että parannusvaraa oli nimenomaan alkumatkalla ja ekalla puolikkaalla, koska tyypillisesti olemme aloittaneet varsin rauhallisesti.
Heti alusta alkaen menimme (gallardo, Tappi, minä) jopa tekemääni suunnitelmaa selvästi kovempaa ja tämä jatkui loppuun saakka. Tappi piti vauhtia käytännössä koko matkan ja loppuaika oli 5h 7min 23s, eli reittiennätys parani yli puoli tuntia;-) Tuli niin kova aika, että voi olla vaikea tulevina vuosina motivoitua samalle lenkille. Joskushan se 5h-alitus on pakko kuitenkin juosta.
Minulla lenkin alku oli vaisu, kun olin valvonut yötä ja grillaillut makkaraa liian myöhään. Alkumatkalle tulikin pari puskareissua, joissa jäin muusta porukasta. Lisäksi minun vauhtini tiepätkillä oli aina vähän hitaampaa kuin muilla. Päivän teemaksi tulikin juokseminen pari minuuttia muiden perässä, eli juoksin lähes koko matkan yksin omaa vauhtiani satunnaisilla näköhavainnoilla kärkiporukasta. Poluilla kulki kuitenkin niin hyvin, että sain halutessani muut kiinni. Niinpä viimeisen polkuosuuden alkupuolella ennen Siiskukkulalle nousua kiristin aika selvästi ja sain muut kiinni, ja viimeisen tunnin tulimme yhdessä porukassa ja samalla ajalla maaliin.
Juoksu sujui häkellyttävän helposti ja maalissa fiilis oli oikein hyvä. Tämä oli ihan nappiin mennyt treeni ja usko NUTS:ista selviämiseen vahvistui taas jonkin verran.

ME-juoksun GPS-jälki.

Nyt on edessä tavallaan vaikein valmistautumisvaihe, kun pitäisi malttaa keventää reilusti ja silti pitää paino kurissa ja vire hyvänä!