To 26.4.

Tänään 21km, 1h 48min.

Ap: lepo (+hieronta).

Tänään oli raskas lepo, kun lähdin klo 5 tekemään taas Pyynikkijuoksun mittauksia. Pari tuntia kevyttä polkemista sateessa ja sitten Jupon pöydälle. Pohkeissa tuntui hieronta melko lailla, mutta ei mitään ongelmia.

Ip: kevyt 21.1km, 1:47:32, 5:06/km.

Hölkkäilin Pyynikkijuoksun puolikkaan läpi tarkalleen reittiä seuraten. Tarkoitus oli vähän katsella kilometripaalujen karkeita paikkoja. Vaikka menin hiljaa, niin edellisten päivien treenit ja hieronta olivat kyllä vieneet jaloista mehut pois. Väsytti paljon.

Hieman juoksun loppu hävetti, kun tulin sitten maaliin Ratinan kentälle ja juoksin sen vajaan kierroksen kentällä ilman mitään loppukiriä. Vauhti varmaan jotain 4.45/km. Kentällä oli joku teinipoikajoukko ohjaajineen (varmaankin potkupalloilijoita) juoksemassa Cooperia. Ohitin tuon yhden kierrokseni aikana *jokaisen* Cooperin juoksijan ja sain siis tuolla hölkkävauhdilla kiinni myös ainakin 50m edellä kulkeneen kärkijoukonkin 300m matkalla. Olisi pitänyt jäädä selvittämään mikä joukkue se oikein oli...

Ke 25.4.

Tänään 26km, 2h 16min.

Ap: kevyt 5.4km, 28:15, 5:15/km.

Kävin aamulla pikkulenkillä Pyynikillä katsastamassa joko Pyynikkijuoksun reitti olisi sulanut. Jäätä oli enää vähän ja se varmasti on sulanut päivän aikana. Sunnuntaina vielä koko ura oli paksun jään peitossa hiihtoladun jäljiltä. Onneksi kaupunki kävi rikkomassa jään, niin reitti ehtii sulaa sunnuntaiksi.

Ip: vr4 + 6x 3min mäkiveto/3min + vr4, 14.3km, 1:12:24, 5:05/km; palauttava 6.0km, 35:03, 5:51/km.

Piti sitten käydä mittelemässä voimia Lukonmäen kanssa. Ideana oli 8 vetoa, mutta tulos oli 6. Kyllä nykyajan keski-ikäiset miehet ovat nössöjä. Kyllä ennen, jos lähdettiin tekemään 8 vetoa, niin tehtiin 8 vetoa! Nyt sitä aletaan jo kolmannen vedon aikana neuvotella itsensä kanssa, että koska voisi lopettaa... Kaksi viikkoa sitten meni Kaapon kanssa 5 vetoa 2:43-keskarilla. Nyt meni 6 vetoa 2:40-keskarilla. Kolme sekuntia ei paljon mieltä lämmitä, mutta kai se on ilo revittävä tuosta pienestäkin progressiosta. Se nyt ainakin varmistui, että Pyynikkijuoksussa pitää panostaa alamäkiin...

Myöhemmin illalla vielä Iinan kanssa pieni palauttava lenkki. Iina otti loppukirin mäkeä ja portaita ylös kotiin ja pakko oli siinä luovuttaa...

Ti 24.4.

Tänään 14km, 1h 3min.

Ap: lepo.

Ip: kiihtyvä 14.0km, 1:02:35, 4:28/km.

Tiistailenkki Lempäälässä tyttären harrastusten aikana. Tätä samaa lenkkiä olen tehnyt monena tiistaina ja aina se menee vähän paremmin kuin edellisellä viikolla. Juoksen suoraa tietä Ideaparkista 7km Lempäälän keskustaan ja sitten samaa reittiä takaisin. Vähän on mäkiäkin matkalla, mutta ei pahoja. Ensin kilsa hölkkää, sitten edelleen kevyesti, mutta koko ajan vähän kiihtyen Lempäälään. Paluussa taas inasen kovempaa ja kolme kilsaa lopussa sitten selvästi vk:lla. Viimeinen kilsa hölkkää.

Ma 23.4.

Nyt tässä tekemisessä on taas jonkinlaista harjoittelua muistuttavaa sävyä, joten ajattelin palata raportoimaan näistä maailmaa mullistavista päivittäisistä tekemisistäni. Jalatkin ovat kai terveet ainakin keski-ikäisen juoksijan mittapuulla.
Yleensähän blogin pitäminen on triplannut telakalle joutumisen todennäköisyyden, mutta ainahan voi toivoa uutta tulosta...

Tärkeintä on kuitenkin etten jää kiinni salaharjoittelusta, kun enkat paukkuvat syksyllä!

Tänään 14km, 1h 11min.

Ap: kevyt 7km, 33:49, 4:58/km.

Ip: kevyt 7km + 5x100m,, 37:27, 5:00/km.

Malttia nyt...

Ihan positiivista on kehitys ollut ja akilles ei narise normaalissa elämässä enää lainkaan. Paksu ja ruma se on, mutta se ei tunnu haittaavan.

Viimeiset kaksi viikkoa treeniä on nyt tullut 100km/vk ja mukana on selvää tehon lisäystäkin. Kaapon vetämän hallitreenin jälkeen (2vk sitten) olen tehnyt yhden kovan mäkitreenin, yhden tv-kovan (Karhu-viestin avausosuus) ja kaksi rentoa kiihtyvää, joissa pari viimeistä kilsaa selvästi vk:lla. Ja kyllä peruslenkkienkin vauhti on parantunut sieltä ultrahölkästä.

Jokainen kovempi treeni on kulkenut edellistä paremmin vaikka taso onkin vielä vaatimaton. Kehityskäyrä tietysti hidastuu, kun treenejä tulee lisää, mutta kyllä tästä kisakesä vielä saadaan!

Karhu-viestissä vauhti oli jotain 3.56/km. Toijala-hölkässä lauantaina pitäisi jo päästä lähelle 3.50/km. Ja ilman muuta sitten Pyynikkijuoksu alle 40min, ja mieluummin selvästi alle. Jos tämä ohjelma onnistuu, niin siitä on hyvä jatkaa!

Orastavaa kehitystä narinan keskellä

Totuushan on, että minä en ole tehnyt yhtään oikeaa harjoitusta tai varsinaisesti *juossut* askeltakaan pitkään aikaan.
Olen kyllä hölkäten liikkunut paljonkin, mutta liike on ollut niin hidasta, että vain sauvakävelijät ja suunnistajat etenevät samoilla vauhdeilla. Olenkin nähnyt jatkuvia painajaisia siitä, että tätäkö se juoksu nyt tulee olemaan loppuelämän.

Maaliskuu meni lähinnä E24-palauttelussa, mutta kuun viimeisellä viikolla palasin hölkkäilyyn. Huhtikuun alussa hölkkä tuntui jo vähän paremmalta ja matolla olen nostanut vauhteja sinne 11,5kmh tasolle, ja joskus revittänyt viimeisiä kilsoja jopa 12kmh. Eilen matolla olo oli kevyt ja jalat ovat akillesta lukuunottamatta kohtalaisessa kunnossa. Niinpä uskaltauduin tänään Kaapon kanssa Pirkkahalliin vuoden ensimmäiseen vk-harjoitukseen!

Kaapolla oli nuotit kirkkaana mielessä ja minä vain juoksin perässä. Ensin mentiin 3km kiihtyvästi 4:40-4:25-4:05. Sitten palauttelun jälkeen juostiin 5x500m noin 1:50/kpl. Vetojen välissä reilu pari minuuttia palauttelua. Ja taas palauttelun jälkeen uudelleen kiihtyvä 3km, nyt 4:45-4:25-4:10. Tuo oli nyt kova ja erinomaisen sopiva harjoitus minulle ja jaksoin sen paremmin kuin odotin. Luulisin, että tuolla on myös jo yksittäisenä harjoituksena selvä kehittävä vaikutus. Nyt vain jotain samanlaista varovaisen kovenevasti ainakin kerran viikossa.

Pyynikkijuoksuun on vielä reilu 3 viikkoa. Jos takapakkia ei tule, niin kyllä se on realistinen tavoite päästä viivalle. Lupauduin jo käymään mittaamassa reitin, niin pitäisihän se juostakin. Kyllähän 40min päällitys on vääjäämättömästi taas edessä, mutta jos muutaman vk-harjoituksen saisi onnistuneesti tehtyä, niin pieni haave alituksestakin vielä elää...

Akilles kipeytyi selvästi taas hallijuoksusta. Narinaa riittää muutenkin jokaisen kevyenkin treenin jälkeen. Huonommaksi akilles ei kuitenkaan ole mennyt ja ei se ole levollakaan parantunut. Kyllä se mieltä painaa, mutta aion kuitenkin harjoitella niin paljon kuin se antaa myöten.

Kiitos Kaapolle treenistä!

Rutinaa

Pistän pientä päivitystä tähän piilo-blogiin, että tulee karu todellisuus kirjattua johonkin ylös.

En ole E24:n jälkeen vielä päässyt harjoittelun makuun vaikka reilu pari viikkoa on jo kulunut. Reidet tokenivat kyllä hyvin viikossa, mutta flunssa iski viikko kisan jälkeen ja on todella sitkeästi vaivannut jo yli viikon. Nyt tuntuu siltä, että flunssa on vihdoin väistymässä, mutta köhiminen kyllä edelleen jatkuu ikävästi.

Isoin ongelma on oikean jalan akillesjänne, jossa tulehdus yhä jatkuu. Sitä ei uskalla rasittaa. Jänne rutisee aika lailla, mikä kuullostaa pahalta. Kävin lääkärissäkin ja sain lääkkeet ja hoito-ohjeet. Yllätyin kun sain mm. verenohennuslääkettä (eli samaa mitä käytetään veritulpan ehkäisemiseksi) ja sitä pitää piikittää vatsaläskeihin ihan niinkuin diabeetikon insuliinipiikkejä. Viikon verran tuota piikitystä nyt jatketaan ja parin piikin jälkeen on jo pahin neulakammo hävinnyt;-)

Toive on, että ensi viikolla voisi alkaa takoa kunnon harjoitusta. Tuota akillesta lukuunottamatta kaikki muut jalkavaivat ovat kyllä hävinneet ainakin toistaiseksi. Jos nyt saisi vk-treeniä juostua, niin sitten tavoite on päästä hölkkäämään Pyynikkijuoksu ja muut kevään klassikot!