Huolimatta salaharjoitteluepäilyistä ei exceliini ole juuri merkintöjä tullut viime päivinä. Ei täällä montussa pysty juoksemaan, kun joka suuntaan on ylämäki. Mutta kävin minä sentään hieronnassa eilen.
Juoksuharjoittelun sijaan olen kehittänyt mentaalipuolta ja taktiikkavainua milloin hyökätä ja milloin pelata varman päälle. Olen nimittäin keskittynyt öisin seuraamaan snookerin MM-kisoja. Se on loistava TV-laji ja kontrasti vaikkapa jalkapalloon on aivan valtava, kun pelaajat ovat niin taitavia. Enpä keksi mitään muuta lajia, jossa nimenomaan pelaajien henkilökohtainen taito tulee niin hämmästyttävästi näkyviin. Tietenkin vaikkapa ampujat ovat taitavia/tarkkoja, kun osuvat aina kymppiin, mutta snookerin tarkkuus yhdistettynä lyöntien monipuolisuuteen on silti jotenkin paljon vaikuttavampaa, ja ainakin monin verroin näyttävämpää. Nyt ollaan jo pelaamassa neljännesfinaaleja, joten 4-5 päivää pitäisi vielä jaksaa.
Olen myös mitannut ortostaattista sykettä tällä viikolla joka aamu. On kyllä ihan turhaa humpuukia siitä mitään yrittää päätellä. Tähän mennessä numerot ovat olleet ihan randomia päivästä toiseen. Syke nousee 15-25 pykälää seisomaan noustessa. Mutta yritän nyt jaksaa vähän aikaa seurata tätä sykettä jonkinlaisen trendin löytämiseksi
Hyvää vappua vaan kaikille. Täällä on ainakin tosi hauskaa...
Nimim. 46/100 päivää tipatonta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti