sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

Su 26.3. - Mentaaliharjoitus + viikko 12

Tänään kierrettiin järvi gallardon, Jannen ja Mjevin kanssa. Veterano kävi antamassa tärkeitä neuvoja Pirkkalan osuudella ja Tappikin kävi kuittailemassa jotain nelipyöräisellä konehesselillään. Emme kuitenkaan laske Tapin suoritusta järvenkierroksi vaikka hän suurinpiirtein samaa reittiä kulkikin ja alle vintsaa.

Meillä sen sijaan ei kulkenut alle vintsaa, vaan melkoista raastamista oli oma meno portaista väsyneillä jaloilla. Keskari oli tänään 5:13/km. Minulla kun on nyt tasan neljä viikkoa aikaa Lontoon maratooniin, niin Vetsku osasi neuvoa, että tänään on vuoden tärkein harjoitus, eli pitää juosta kiihtyvä pitkä. Vetsku on 2.3x-maratoonari, joten kannattaa kuunnella!

Fyysinen kuntoni ei kuitenkaan nyt mahdollista alle vintsan vauhteja, mutta onneksi olen lukenut myös mentaalisen harjoittelun tärkeydestä. Niinpä päätin toteuttaa Vetskun ohjeen mentaalitreeninä. Noin 15km kohdalla Tesomalla aloin mentaalisen kiihdytyksen ja mielessäni näin, kuinka muu porukka jäi hetkessä sadan metrin päähän. Jatkoin puolireipasta Tipotielle saakka ja aloitin siitä vitosen loppuvedon. Sain alamäestä hyvät vauhdit ja loppu meni lentämällä sellaista 4:10/km-vauhtia!

Tämä oli äärimmäisen tehokas treeni, koska kun sitten gallardon ja Jannen kanssa laahustimme takaisin Porschelle, niin jalat todellakin tuntuivat juuri siltä kuin tuon mentaalitreenin jälkeen pitikin! Aion Lontoossakin tehdä selvän eron fyysisen ja mentaalisen aikatavoitteen välillä.

Viikko 12 (20.-26.3.2017)

Juoksua 66km (5:14/km).
Liikuntaa yhteensä 6h 45min.

Helppo on varmaan huomata, että hanskat on taas heitetty kehään kevään ja kesän osalta, ja katse siirretty syksyyn. Motivaatiota syö pelko siitä, että ei se juoksu enää ikinä kulje. Tuohan vaikuttaa enemmän kuin todennäköiseltä, ainakin jos takareisipuukotukseen ei löydy intoa lähteä.

lauantai 25. maaliskuuta 2017

Ma-la 20.-25.3. - Mattoilua

Raportoidaan onneton viikko jo ennen viimeistä päivää. Pakkohan se on myöntää, että tässä on kaikenlaisia motivaatio-ongelmia. Nyt on suunta hakusessa monin eri tavoin, kun tässä yritetään yrittää ja silti olisi kiva pysyä kunnossakin.

Jotenkin tilanne on niin outo, että ei vaan tunnu onnistuvan. Kevätkausi on nyt mennyt harakoille, mutta onneksi olen sentään silloin tällöin käynyt lenkillä. Jaksaa sitten paremmin elokuussa samota metsässä vuorokauden, jos siihen tulee tarve. Lontoon maratoonikin on ihan pian ja siellä tavoitteeksi on muotoutumassa Tapin NYK:in ajan lyöminen. Vuoden päätavoitehan on Rautaveden maratonilla marraskuussa, kun sellainen tuli luvattua Vimppojen vuosigaalassa.

Tällä viikolla kuudessa päivässä on kilsoja kertynyt jopa 40… Mitään esteitä ei olisi ollut juosta 140, mutta ei näemmä nappaa. Viikon "treeneistä" nostan esille kaksi:

1. Torstaina kävin Markon kanssa tunnin kävelylenkillä. Lenkkiin kuului 6 x Pispalan portaat reippaasti (siis kävellen). Pysyin jotenkin Markon mukana ja oli hieno treeni. Seuraavana päivänä (pe) hehkutin jo, että jalat eivät tulleet erityisen kipeiksi. Tänään (la) olikin jo vähän kipeämpi tilanne, mutta ei paha silti. Portaisiin taas ensi viikolla. Huominen järvinen voi olla "hieman" haastava.

2. Tänään juoksin ikimuistoisen mattolenkin, eli kokonaista 7km, kuten yleensäkin matolla. TV:ssä pyöri hieno jääkauden jättiläiset -sarja, josta olen nyt nähnyt kaikki kolme osaa. Ihan oikeasti hyvä sarja vaikka jouduinkin puremaan hammasta, kun taas jostain löydetyn kallon naarmusta rekonstruointiin huikea taistelu luolakarhun ja luolaleijonan välillä. Annetaan nyt tämä pelleily/hehkutus anteeksi, kun 90% ohjelmasta oli hienoa!
Ikimuistoisen lenkistä teki kuitenkin Tunturin upea matto, jota olen aiemmin ehkä väärin perustein haukkunut. Nyt alan ymmärtää, että se on älykäs olento, joka on huolestunut minun surkeasta juoksukunnostani.
Tarina menee seuraavasti: Olen aina silloin tällöin ihmetellyt maton vauhtilukemaa katsellessani, että se on suurempi kuin mitä olin asettanut. Olen mielestäni vaikka juossut tasaista 11.5kmh-vauhtia ja sitten huomannut, että maton vauhti onkin 11.8kmh. Olen aina kuitannut sen ajatuksella, että kai minä sitten vahingossa olen painanut lisää vauhtia.
Tänään kuitenkin tajusin oikean tilanteen. Juoksin aamulenkkiä 11.3kmh ja sitten jossain vaiheessa huomasin, että nopeushan olikin 11.7kmh. Tiesin ihan varmasti, että en ole itse nopeutta nostanut. Ja ei kulunut kauankaan, kun vauhti alkoi itsestään nousta 12-13-14-15kmh!! Painoin kilpikonnaa epätoivoisesti, mutta ei se mitään auttanut. Lopulta jouduin hyppäämään pois matolta ja painamaan stop-nappia.
Nyt sille Tunturin softakesäharjoittelijalle lähtee valtavat plus-pisteet! Matto siis huomaa surkean tilani ja yrittää pakottaa minut edes jonkinlaiseen vauhtijuoksuun. Olen otettu tästä älykkyydestä! Toki siinä ehti pieni paniikkikin iskeä, kun matto kiihtyi huonokuntoisen alla.
Jos kyse ei kuitenkaan ole Tunturin kesäharjoittelijan älykkyydestä, niin ainoa vaihtoehtoinen idea maton kiihtymiselle on hikipisaroiden valuminen maton rakenteisiin, mutta sen ei luulisi olevan kovin yllättävää…

Huomenna järvinen klo 8:30 Porschelta. Tuskaa odotettavissa…

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Ma-su 13.-19.3. - Surkea viikko 11

Niinhän siinä kävi, että edellisen sunnuntain vintsattu järvenkierto oli huonokuntoiselle liikaa. Vaikka se juoksu menikin vielä silloin ihan mukavasti muutamaa viimeistä kilsaa lukuun ottamatta, niin palautumista ei tapahtunut koko viikolla.
Tarkoitus oli juosta kunnollinen treeniviikko, mutta ei pystynyt. Kaikki lenkit olivat huonoja ja kerta toisen jälkeen jätin suunnitellut lenkit tekemättä.

Viikolla tuli siis tehtyä muutama häröily ja yksi keskeytetty yritys juosta reipasta (=alle vintsaa). Viikon ainoaksi suoritukseksi jäi taas sunnuntain järvenkierto.

Järvenkierrolla olivat mukana tänään gallardo, harpatti ja Mjev sekä suurta häpeää edelleen kärsivä Veterano, mutta Vetsku veti kengällä vain muutaman kilsan. Kuten tavallista, niin keskustelimme matkalla Kreikan ja Rooman historiasta ja länsimaisen kulttuurin kehityksestä ja Ranskan vallankumouksesta (joka oli huono vitsi). Tappi on selvästi ollut liian kauan poissa, kun juttujen taso on mennyt tuollaiseksi! Harpatti kyllä yritti herättää alatyylistä keskustelua, mutta ei se onnistunut ilman Vimppoja.

Kirjasin myös kalenteriini rogainingin MM-kisan jossain Venäjän tuntumassa joskus elokuun tienoilla. Olen selvästikin varmistamassa varamiesasemani Vimppojen joukkueessa, kun ns. perämies-rooli on ehkä tarjolla, kun sunniteltu peris ei käy lenkillä lainkaan. Saapa nähdä miten käy, mutta pitää varmaan alkaa treenata juoksemalla vieläkin hitaammin.

Tänään siis järvenkierto 5:11/km, joten seuraavaa vintsaamista jäädään odottamaan,

Viikko 11 (13.-19.3.2017)

Juoksua 68km (5:15/km).
Liikuntaa yhteensä 6h 35min.

Ehkä sitten ensi viikolla…
Onhan se pakko myöntää, että yrittäjyyskin on vienyt energiaa aika lailla ja työpäivät ovat olleet pitkiä. Mutta ei se silti selitä, miksi ei kulje..

PS. Katsoin juuri naisten Quebecin MC-hiihdon viimeisen osakilpailun. Pelkkää tuskaa on kuunnella Mertarannan-Roposen sekavaa ja typerää kommentointia. Tämän päivän kisa oli kyllä pohjanoteeraus molemmilta. Pakko se on kai katsoa lähetykset ilman ääntä, kun muitakaan selostajia ei ole tarjolla.

maanantai 13. maaliskuuta 2017

Ma-su 6.-12.3. - Viikko 10, vintsattu järvenkierto ja pyöräteiden viitoitus

Kevyt viikko vierähti taas ilman blogimerkintöjä. Tällä kertaa kuitenkin motivaatiomittari värähti aavistuksen parempaan suuntaan, eli hieman se hölkkä taas on parantunut ja mieliala nousee nopeasti. Haamurajan 3.30-alitus Lontoon maratoonilla alkaa tuntua realistiselta.

Kiirettä on riittänyt tämän yrittämisharrastuksen piirissä ja päivärytmi on ihan sekaisin ja se ei kuulemma tue ammattimaista urheilua. Tämäkin päivä kului Helsingissä tuhlaamassa yrityksen olemattomia rahoja. Näillä juoksumäärillä ja -vauhdeilla ei näemmä unella, ravinnolla ja muulla hömpällä onneksi juuri ole merkitystä. Jos rehellisiä ollaan, niin eipä se tilanne yhtään erilainen ole kuin viimeisen 15 vuoden aikana muutenkaan.

En erittele viikon treenejä, kun ei niitä nyt paljon ollut. Tässä kuitenkin lepoviikon yhteenveto.

Viikko 10 (6.-12.3.2017)

Juoksua 81km (5:13/km).
Liikuntaa yhteensä 7h 45min.

Mattohölkkää pieninä annoksina aina silloin tällöin. Tähän ainoastaan kaksi poikkeusta koko viikolla:
1) Keskiviikkona tonneja gallardon ja JariL:n kanssa hallissa. Kulku oli hyvä ja tuli juostua jopa viisi tonnin vetoa, joista viimeinen 3.35. Todettakoon nyt kuitenkin, että JariL tietysti juoksi pitempiä vetoja ja kovempaa, mutta oli hän kuitenkin hallissa samaan aikaan kuin minä ja gallardo… Joten siis yhdessä juostiin;-)
2) Sunnuntaina järvenkierto alle vintsaa, eli 4:56/km!! Vieläkin ihmettelen, että miten siinä noin hyvin kävi. Edellisestä vintsan järvenkierrosta on kulunut jo melkein vuosi!
Alku tuntui helpolta ja juoksin siinä etujoukoissa harpatin vedättäessä joukkoa. Meni todella kevyesti ja luulin, että vauhti oli reilusti päälle vintsaa, kunnes gallardo, Mjev ja Professori alkoivat kaikki vinkua liian kovasta vauhdista. No, eihän siinä kauan kestänyt kun minä aloin valua peränpitäjiin, kun Janne ja Professori sitten pitivät vauhtia koko loppumatkan. Oli tämä silti vuoden paras juoksu ja herätti toiveita siitä, että 3:30 maratonilla on mahdollinen tavoite.
Selvästikin vauhtia nosti edellisen illan/yön Vimppa-gaala, johon olin saanut kutsun edellisen vuoden ansiokkaiden juoksusuoritusteni perusteella. Kirjasin myös Vimppojen perinteen mukaisesti ensi vuoden tavoitteet legendaariseen lasinaluseen Ukkopekassa (ja keksin omani siinä lonkalta noin 15 sekunnissa). Onneksi sain myös samalla tutustua Vimppojen arkistointimenetelmiin, joten en ole kovin huolissani, että kukaan muistaisi lupaamiani tavoitteita enää ensi vuonna.

Ensi viikolla halli on ilmeisesti messukäytössä ja vedot saavat jäädä tekemättä. Määrää olisi tarkoitus kerätä ainakin sen satasen verran, vaikka johan tässä maanantai meni nollilla. Siis jäljellä 100km 6 päivässä.

Loppuun on pakko nostaa esiin tärkeä järvenkierrolla esiin noussut kuntapoliittinen asia. Jos sinulla on minkäänlaista elämää, niin lopeta lukeminen nyt.
Vintsaajien lenkillä nimittäin kyseenalaistettiin eilen pjh:n (ja myös gallardon) tarkkaavaisuus ja havainnointikyky. Tämä asia on nyt selvitettävä perinpohjin. Tarina on seuraava: Viime viikon järvenkierrolla (siis 5.3.) totesin gallardolle lenkin alkuvaiheilla Partolan tienoilla, että mitähän nuo punaiset numerot klv-väylien suuntaviitoissa ovat. Siis nimenomaan siinä Partolan alikulun kohdalla oli opasteviitoissa punaisia numeroita, jotka viikkoa myöhemmin selvisivät Mjevin tiedon perusteella olevan pyöräilyreittien numeroita. Tuossa Partolan kohdassa ristesivät pyöräilyreitit 7 ja 12. Tiedostin myös, että juuri tuossa kohdassa numeroita on saattanut olla jo paljon aiemminkin ja vasta nyt kiinnitimme niihin huomiota. Siis tässä kiistassa ei ole kyse juuri Partolan klv-risteyksen kohdassa olevista numeroista.
Mutta sitten Partolassa gallardon kanssa aloimme miettiä asiaa ja odottaa seuraavia punaisia numeroita, mutta niitä ei koskaan tullut silloin 5.3. lenkillä. Vain Partolan risteyksessä oli punaisia numeroita.
Mutta nyt eilen 12.3. kävimme isommalla porukalla samaa keskustelua. Mjev osasi kertoa, että numerot viittaavat pyöräilyreitteihin. Ja niinhän se on. Löysin tällaisen 2016 pyöräilykartan, jossa nuo reitit 7 ja 12 ovat mukana. Siinä sitten Partolan risteyksen jälkeen kuitenkin niitä punaisia numeroita tuli nyt vastaan vähän väliä, eli ainakin kolme kertaa siinä Naistenmatkantien aikana. Minun (ja gallardon) väittämää siitä, että näitä muita viittoja ei edellisenä sunnuntaina vielä ollut olemassa, ei kukaan uskonut, eikä varsinkaan Mjev;-)
Olen yrittänyt asiaa selvittää netistä, mutta vielä ei ole selvinnyt. Minun väitteeni siis on, että nuo punaiset pylpyräviitat on pystytetty Partolan ja Lihapoikien välille viikolla 10, eli vasta 5.3. jälkeen. Aion selvittää asian perinpohjin, koska varmaan Suomessakin on joku "freedom of information act" ja minulla on oikeus tietää mihin viittoihin ja milloin Pirkkalan loiskunta on Tampereen rahoja tuhlannut. Kysymys pyöräteiden viitoitusten aikataulusta tullaan ratkaisemaan tavalla tai toisella!!

sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

Ma-su 27.2.-5.3. - Viikko 9

Oli kuulemma hiihtolomaviikko. En hiihtänyt ja muutenkaan en elämässä havainnut mitään eroa, kun minulla on muutenkin vain pelkkää lomaa.

Ma 8km, 43min

Kevyt päivä hyvällä fiiliksellä. Aamulla polkemista ja illalla pieni hölkkä.

Ap: crosstrainer 40min.

Ip: kevyt 8.0km, 43:10, 5:24/km.

Ti 7km, 38min

Ap: kevyt 7.0km, 37:48, 5:24/km.

Aamuhölkkä. Olin nukkunut huonosti ja ei oikein jaksanut.
Helmikuu tuli jo täyteen, mutta en ole vieläkään jaksanut päivittää harkka-excelin summatauluja tälle vuodelle, joten en tiedä paljonko kilsoja on tullut tammi- ja helmikuussa. Varmaan parempi niin, koska luku on todella pieni.

Ip: lepo.

Lintsausta. En oikein muista miksi.

Ke 17km, 1h 31min

Ap: kevyt 8.0km, 42:49, 5:21/km.

Aamuhölkkä matolla. Pakkopullaa.

Ip: 9.3km, 48:15, 5:11/km.

Kävin illalla hallissa, mutta en oikein jaksanut tehdä mitään, kun kukaan ei pakottanut. Vetsku oli kyllä kannustamassa, mutta taisin jättää muutamaan säälittävään tonniin. Ei ollut hyvä fiilis.

To 7km, 38min

Ap: kevyt 7.0km, 38:05, 5:26/km.

Aamuverkka matolla.

Ip: lepo.

Piti kyllä juosta, mutta ei nappaa.

Pe 21km, 1h 44min

Ap: kevyt 7.0km, 38:07, 5:27/km.

Aamuverkka matolla.

Ip: 13.9km, 1:05:41, 4:44/km.

Tuollaista puolireipasta hallissa. Sattuu jalkoihin, kun juoksee noin pitkään alle vintsaa.

La 15km, 1h 20min

Ap: kevyt 7.0km, 38:08, 5:27/km.

Aamuverkka matolla.

Ip: kevyt 8.0km, 42:09, 5:16/km.

Pakko oli juosta toinen mattolenkki, jotta satasen viikkokilsat säilyisivät mahdollisuutena.

Su 27km, 2h 15min

Ap: pitkä 26.6km, 2:14:36, 5:04/km.

Järvenkierto gallardon ja Professorin kanssa. Mjev hölkkäili myös vastaan Winterin mutkaan. Oli kyllä jalat väsyneet, mutta hienossa kelissä kulki yllättävän hyvää vauhtia ja mehän menimme melkein vintsaa. Ja pitää myös vielä mainita, että Proffa tuli mukaan Puljulta, joten sekin lähtöpaikka on taas pitkästä aikaa aktiivinen!
Mukava lenkki ja hyvät jutut!

Ip: lepo.

Katselin tietysti Lahden kisojen päätösmatkan. Oma koko kisojen mitaliveikkaukseni meni ihan metsään, kun Suomi rohmusi 5 mitalia ennakoimieni 3 sijaan. Naisten viestipronssi ja miesten kaksi henkilökohtaista mitalia osui oikeaan, mutta Kristan hopea ja miesten pariviestin pronssi yllättivät. Hyvä niin!
Kristan hopea avausmatkalla oli kyllä ihan käsittämätön ja en ymmärrä mistä se tuli! Loppukisat Krista kilpaili hyvin sillä omalla normaalitasollaan, mutta olipa hienoa, että löytyi siihen alkuun tuollainen piikki. Tosin se nostatti ihan turhan hypetyksen lehdistössä ja odotukset olivat loppuviikolle epärealistiset.
Silti mielestäni koko kisojen hienoin suomalaissuoritus oli Heikkisen pronssi päätöspäivänä. En olisi ikipäivinä uskonut sen olevan mahdollista ja olin ihan puulla päähän lyöty, kun Heikkinen tuli intiaanikukkulalla taisteluun ja vielä pärjäsi kirissä! Häikäisevä suoritus! Tosin jos Iivo ei olisi kaatunut pariviestin ankkuriosuudella, niin siitä tulossa ollut kulta olisi myös ollut aivan mieletön veto.
Kulta on tietysti kulta ja Iivon suoritusta 15km:llä ei voi vähätelllä, mutta jotenkin en itse jaksa syttyä noista perinteisen hiihdoista ihan samalla tavalla. Ovathan ne tietenkin ihan oikeita lajeja, mutta jotenkin siinä on samanlainen tuntu kuin jos seipäässä olisi vielä erillinen laji puuseipäille, tai jos korkeudessa olisi rinnakkaislaji, jossa ei saa flopata. Pertsaan ei vaan maailmalla panosteta ollenkaan samalla tavalla kuin vapaan hiihtoon, joten siksi pidän vapaan menestystä paljon kovempana suorituksena. Toivottavasti pertsa häviää kisakalentereista mahdollisimman pian.
Joka tapauksessa ihan nappiin meni Suomen kisat. Ja Kristahan voi vielä saada 30km mitskun, jos doping-testaus toimii ja ne neljä norjalaista saadaa heivattua pois siitä edestä.

Viikko 9 (27.2.-5.3.2017)

Juoksua 102km (5:12/km).
Liikuntaa yhteensä 10h 10min.

Sain juuri ja juuri tikistettyä toisen peräkkäisen satasen viikon, mutta trendi oli jo taas huonompaan suuntaan.
Ensi viikolla sitten vähemmän juoksua.