keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Ke 29.10. – Ei onnaa

Tänään 10km, 55min

Ap: 6.2km, 35:10, 5:38/km.

Vaikeaa laahustamista heti aamusta.
Kävin myös hakemassa joka-syksyisen influenssarokotuksen, ettei hyvin sujuva harjoituskausi katkeaisi jossain kohtaa sairauden takia;-)

Ip: vr 3.5, 20:06, 5:45/km.

Suuntasin illalla Pirkkalan hiekkakuopalle toiveena osallistua Vimppojen avoimeen 1500m mestaruuskilpailuun. Aika nopeasti verkassa varmistui, että juoksu ei onnistu ollenkaan. Ihan uusi (tai uudelta tuntuva) vamma oikeassa ulkosääressä iski aika kipeästi. Ei voi tajuta mistä sekin tuli. Olisi kyllä ollut hienoa päästä mukaan.

Kuusi urheaa juoksijaa kuitenkin kiersi pehmeän radan melkein neljä kertaa hienossa tunnelmassa. Onnittelut koko joukolle! Tappikin juoksi 5.30, eli en olisi peesissä pysynyt missään olosuhteissa.

Nyt on kyllä taas mitta täynnä. Teen marraskuulle kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa:
1. Jos jalat palautuvat jonkinlaiseen kuntoon huomenna/ylihuomenna, niin hölkkään lauantaina maratonin Rautavedellä ja sitten pidän juoksuttoman marraskuun.
2. Jos tämän illan vamma ei ole ohimenevä, niin sitten Rautavesi jää väliin ja pidän juoksuttoman marraskuun muuten vaan.

Rautavedelle olisi kova halu päästä, koska olen sen sydänverellä mitannut. Haluan päästä uudelle reitille itsekin kokeilemaan ja nauttimaan tarkoista kilsatolpista;-)

Marraskuulle pistän sitten tavoitteeksi 50 tuntia crosstraineriä. Ja vielä lisäksi aion heittää rahaa hukkaan käymällä kuitenkin jossain fyssarilla kyselemässä turhaan mikä näissä jaloissa nyt maksaa. Jotta ortopedeistä olisi jotain hyötyä, niin sellainenhan voisi kirjoittaa minulle lähetteen fyssarille. Osaako joku neuvoa mitä vaivaa pitäisi ortopedille valittaa, että hän lähettäisi minut fysioterapiaan eikä vain soveltaisi ortopedin diagrammia?

tiistai 28. lokakuuta 2014

Ti 28.10.

Tänään 8km, 40min

Ap: crosstrainer 30min + hieronta 45min.

Ip: 8.3km, 40:13, 4:53/km.

Kävin iltasella vintsaamassa kasin lähikortteleissa. Tasaista vauhtia väänsin ja ehkei tuo nyt mikään tv-kova ollut, mutta tv-reipas kuitenkin. Että sellainen juoksu tänään...

Positiivista lenkissä oli se, että vauhti oli varmaan aika lähellä nykyistä 1500m-kisavauhtiani. Tuli siis treenattua tuota matkaa samalla. Ennuste viivalle pääsemisestä Vimppojen 1500m-kisassa huomenna on säären tuntemusten mukaan aika huono, mutta yleensä kyllä haluan tuottaa hupia juoksukavereille. Ja sitä suurempaa hupia ei olekaan kuin meikäläinen konkkaamassa eurooppalaista mailia tässä kunnossa! Kisakatsomoon menen joka tapauksessa.

Ma 27.10.

Tänään -

Toipumista sunnuntain pitkiksestä. Pyh!

Olin jo päättänyt lähteä iltarasteille, mutta onneksi niitä ei enää olekaan!

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Viikot 35-43

Nämä viikkopäivitykset ovat jääneet tekemättä, kun ne ovat niin surkeaa luettavaa. Pitihän se sen verran katsoa totuutta silmiin, että kirjataan tähän nyt lyhyesti viimeiset 9 viikkoa. Heinäkuussahan vielä alempi paskaraja paukkui väkisin vääntämällä, mutta sen jälkeen se on ollut tätä.

Viikko 35: 57km, 5:14/km.
Viikko 36: 61km, 5:08/km.
Viikko 37: 54km, 5:17/km.
Viikko 38: 84km, 5:15/km.
Viikko 39: 48km, 5:03/km.
Viikko 40: 33km, 4:57/km.
Viikko 41: 0km
Viikko 42: 58km, 5:13/km.
Viikko 43: 73km, 5:13/km.

Su 26.10. - Järvenkierto

Tänään 26km, 2h 18min

Ap: 26.4km, 2:18:23, 5:15/km.

Järvinen hyvällä kuuden hengen laajennetulla vintsaaja-porukalla. Raskastahan se oli, mutta sitäkin kankeampaa. Tällä kertaa kukaan ei juuri keulinut vaikka harpatti muutaman pyräyksen tekikin vain näyttääkseen, että täältä pesee, jos joku yrittää. Minulla Garmin näytti koko kierroksen aikana vain neljä kilsaa alle 5min-vauhtia, joten on meillä melkoinen tekeminen edessä, jos joskus vielä koko kierros alle vintsaa kierretään. Ehkä keväällä sitten.

Hömppäarvot näyttivät taas aivan hirveitä lukuja, joten eiköhän huomenna ole juoksuton päivä.

Ip: lepo.

lauantai 25. lokakuuta 2014

La 25.10.

Tänään 11km, 55min

Ap: 11.2km, 55:19, 4:56/km.

Aamulenkki kipeillä jaloilla. Vaikea tästä on positiivisuutta vääntää, mutta onnistuin kuitenkin juoksemaan jalkapuolen kiihtyvän sokkokympin. Eli kilsat napsahtelivat aika suvereenisti 5:16, 5:13, 5:09, 5:00, 4:54, 4:48, 4:46, 4:41, 4:29 ja 4:14. Ja uskokaa tai älkää, niin viimeinen kilsa täpöillä ja syke 177! Jalat ovat täysin toimimattomat ja on tästä pitkä matka Teivocupin viivalle. Varmaan on muiden vaivojen lisäksi nyt nimenomaan niitä ”hermotusongelmia”, koska jalat eivät vaan liiku ja tuskin pääsisin 100m nyt piikkareillakaan alle 20s. En tosin tiedä mitä se ”hermottaminen” tarkoittaa.

Sen kyllä huomasin, että tämä säärisärky auttaa sokkokympissä niin paljon, että se tuntuu melkein huijaukselta. Kipu on suoraan verrannollinen vauhtiin, joten kun kilsa kilahti Garminiin, niin nostin aina kipua yhdellä napsulla ja sillä oli helppo kontrolloida vauhtia, ja siksi se noin hyvin onnistuikin.

Ip: lepo.

Olin seuraamassa huikeaa otatusta Teivossa, kun siellä virallista cupia odotellessa juostiin esikisa. Kaapo vei Tapin päänahan taktisesti rohkealla kovalla avauksella. Ero kutistui loppumatkasta, mutta marginaalia jäi silti turvallisesti melkein 10 sekuntia. Ja mikä hienointa, aikakin painui muutaman sekunnin alle 20min! Tuosta on hyvä jatkaa ja ensi kerralla sitten ihan täysmittaisella vitosella sama! Onnittelut kaikille Teivossa uurastaneille!
Kääntöpaikan kuvakollaasista tuli suttuinen, kun oli niin pimeää ja juoksijat menivät niin kovaa.



Huomenna järvenkierto. Startti Porschelta 8.28 ja Puljulta 9.00. Ja jos ensi yönä siirrytään talviaikaan, niin sitten ajat ovat tietenkin talviaikaa.

perjantai 24. lokakuuta 2014

Pe 24.10.

Tänään -

Ap: kuntopiiri 45min.

Ip: crosstrainer 40min.

Huomenna pitää raahautua Teivoon katsomaan kisaa. Aika mukava vastatuuli on pojilla varmaan paluumatkalla, joten mukavahan sitä on katsella.

torstai 23. lokakuuta 2014

To 23.10.

Tänään 14km, 1h 15min

Ap: 6.2km, 35:12, 5:38/km.

Kokeilin käynnistää juoksumattoa, mutta ei se ollut korjaantunut itsestään tässä syksyn aikana. Pakko on kutsua korjaaja paikalle. Joku penteleen sensori antaa väärää hälytystä eikä enää puhdistamalla parane, ja moottori ei sitten suostu käynnistymään.

Nyt oli pakko vääntäytyä pimeään ja kylmään aamuhölkälle, joka oli surkean kankea ja kipeä.

Ip: 8.0km, 39:19, 4:55/km.

Pakko oli käydä kokeilemassa vielä illalla oliko se juoksu nyt kuitenkaan niin surkeaa. Oli se.

Positiivariosastolle menee kuitenkin se, että jos unohtaa kipeän jalan ja ignoraa säälittävät lenkkien mitat, niin tämä oli kuitenkin eka tupla sitten kesäkuun!!! En voinut uskoa silmiäni harkkoja selatessa, mutta näin se nyt vaan on. Tästä on tulossa surkein juoksuvuosi ikinä, vaikka 2011 oli myös aika onneton.

Joka tapauksessa nyt on väkisin tahkottava, koska harpattikin pisti jo ison pyörän pyörimään. Enhän minä harpatin vauhdeissa ole pysynyt viiteen vuoteen, mutta olen sentään harkkakilsoissa yleensä pärjännyt. Nyt viime aikoina olen jäänyt niissäkin pahasti jälkeen, ja eihän se nyt käy!

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Ke 22.10.

Tänään 8km, 41min

Ap: crosstrainer 30min.

Ip: 8.3km, 41:15, 5:00/km.

Lenkki oli ihan sitä itteään, eli kevyt Nekalan kierto tasaisella asfaltilla, TE 4.1 ja syke max 171. Vähän oli ideana tunnustella jalkaa josko Teivocup lauantaina olisi mitenkään mahdollinen, mutta pakko se on vetää ruksi yli. Nyt olisi vaan ollut into kova ja todella sopiva otatus Kaapon ja Tapin kanssa, mutta ehkä sitten ensi kuussa.

tiistai 21. lokakuuta 2014

Ti 21.10.

Tänään 13km, 1h 13min

Ap: lepo.

Ip: 13.2km, 1:13:01, 5:32/km.

Kuolemankierros kevyesti jäykillä säärillä köpötellen. Siitä onkin pitkä aika, kun viimeksi sain kulutettua näin pitkän ajan tuohon lenkkiin. Jotenkin tuo aika 1.13 on kaivautunut muistin syövereihin ja vaistomaisesti selasin harkkapäiväkirjaa muinaisilta ajoilta, jolloin lenkkeilin vain lyhyitä jaksoja satunnaisesti. Ja löytyihän se melkein heti!

Eli heinäkuun 11. päivä vuonna 2003 Laura-sisko oli käymässä täällä Koikkarissa. Olin aloittanut lenkkeilyn vain viikkoa aikaisemmin parin vuoden tauon jälkeen ja painoa oli 10kg enemmän kuin nyt. Laura oli myös lenkkeillyt, mutta minä tietysti oletin olevani heti kovassa kunnossa, kun olin juossut jo 5 lenkkiä. Ajattelin mielessäni, että nyt näytetäänkin tytölle vähän kovempi lenkki ja juoksimme juuri tämän kuolemankierroksen. Sanoin, että se on tosi kiva lenkki vaikka onkin mäkinen, ja mielessäni naureskelin, että shokkihoitoa on siskolle luvassa.

No, miten kävi? Laura sprinttasi niitä ylämäkiä ylös ja odotteli aina mäen päällä iloisena ja muisti useasti mainita, että ”tämä on tosi kiva lenkki”. Laura veti vielä loppuun pienen noston ja minä rämmin perässä yli 190 sykkeellä. Keskisyke koko lenkillä 169. Ja aikaa siis kului 1.13.

Laura, jos satut lukemaan tätä, niin kerropa muistatko tuon lenkin?

Ma 20.10.

Tänään -

Kiireinen työpäivä ja palauttelua eilisestä pitkiksestä.

Ap: crosstrainer 30min.

Ip: lepo.

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Su 19.10. - Järvenkierto

Tänään 27km, 2h 18min

Ap: 26.6km, 2:17:49, 5:11/km.

Järvenkierto taas pienen tauon jälkeen. Tappi ja harpatti pitivät vauhtia, ja gallardokin oli alkumatkasta mukana. Tappi oli uhannut vetää alle vitosta ja Puljulta alkaen aika monta kilsaa menikin tuohon targettiin. Mutta kyllä se vauhti sieltä mäkien kautta sitten hidastui ja minulla mittari kotona näytti 5:11-keskaria. Mukana tuossa on siis alun kevyempi pätkä Porschelta Puljulle, jonka Tappi ja harpatti varmaan vetivät mukavana loppunostona.

Eihän tuo nyt ihan kevyt lenkki ollut ja jalat olivat kovilla. TE oli 4.7 ja palautuminen kuulemma 58 tuntia. Olen kuitenkin tyytyväinen, että jaksoin kierroksen tehdä ilman isompia ongelmia.

Ip: lepo.

lauantai 18. lokakuuta 2014

La 18.10.

Tänään -

Ensin onnittelut Kankaanpään kävijöille ja erityisesti Kaapolle ja Markolle, vaikka molemmat hieman tavoitteistaan jäivätkin!

Kun juoksijat suuntasivat Kankaanpäähän, niin minulla oli edessä kilsatolppamiehen juhlapäivä. Kävin nimittäin mittaamassa Rautaveden maratonin (ja puolikkaan ja kympin) tolppien paikat, ja niitähän riitti. Kun homma oli ohi, niin olin mitannut, merkinnyt ja valokuvannut 63 tolpan paikkaa. Aikaa kului alkukalibroinnista loppukalibrointiin 6h 10min, joten kai tuossa rasva-aineenvaihdunta jotain treeniä sai.

Kilsatolppamittaajan homma on muuten vaaroja täynnä. Isoin vaara tulee tietenkin liikenteestä, kun on pelottomasti ajettava pimeisiin mutkiin keskellä tietä. Kuuloaisti onkin evoluution myötä kehittynyt juuri kilsatolppamiehille erityisen tarkaksi. Tänään opin myös uuden vaaran, kun Sastamalan jonkun kylän korttelipartio iski silmänsä hämäräperäiseen pyörällä liikkuvaan ja valokuvia ottavaan mustapukuiseen mieheen. Onnistuin tällä kertaa selittämään itseni pois pulasta, kun partio jahtasi alueella murtoja tekevää puolalaiskoplaa. Onneksi kysyivät ensin ja ampuvat vasta sitten.

Rautaveden mittaus on nyt kokonaan valmis ja seuraava reissu sinne on toivottavasti kisapäivänä, vaikka maraton tuskin on ohjelmassa.

Huomenna olisi tarkoitus lähteä järveä kiertämään elleivät kaverit ala jänistää pienen sateen uhkan takia. Startti Porschelta 8.28 ja Puljulta sitten klo 9.00.

perjantai 17. lokakuuta 2014

Pe 17.10.

Tänään 11km, 58min

Ap: kuntopiiri 50min.

Oli kovaa hengästyttävää treeniä työpaikan kuntopiirissä ja en pystynyt vetämään minuutin stinttejä kunnolla. Opin myös kuntopiirin vetäjältä, että ihminen voi toimia anaerobisella kynnyksellä enintään 3 minuuttia ja vain ”hullut” pystyvät siihen. Energia on kuulemma silloin täysin loppu. On se fysiologia ihmeellistä.

Ip: 11.2km, 58:21, 5:13/km.

Kokeilin vähän pitempää lenkkiä testinä sunnuntain järvenkierrolle. Kun nyt huomisen lepään ja herkistelen, niin kai sitä vintsaajien kyydissä saattaa pysyä ainakin osan matkaa.

Tsemppiä Kaapolle ja kumppaneille huomiselle Kankaanpään reissulle!

torstai 16. lokakuuta 2014

To 16.10.

Tänään 6km, 34min

Ap: kevyt 6.2km, 33:38, 5:23/km.

Progressio on alkanut. Sama lenkki kuin eilen aamulla, mutta nyt 10s nopeammin.

Ip: crosstrainer 60min.

Töistä lähtiessäni oli upea ilma ja aurinko häikäisi tuulilasin läpi silmiini. Silti olin näkevinäni Hermiankadun varressa työmatkahölkkääjän uljaan silhuetin ihan kuin vanhoina hyvinä aikoina. Se oli varmaan kangastus.

Illalla sitten polkemista.

Ke 15.10. – Unelma-alku

Tänään 6km, 34min

Ap: kevyt 6.2km, 33:48, 5:25/km.

Jokainen vakavammin juoksua harrastava tietää, että 6 kuukauden progression toteuttaminen treenissä on lähes mahdotonta. Se nyt kuitenkin pitäisi saada aikaiseksi B-J:n lyömiseksi. Vähintäänkin tuon pitkän progression onnistuminen edellyttää aivan optimaalista lähtöasetelmaa. Uskoisin, että olen nyt saavuttanut tuon progressiolle kaikkein otollisimman pisteen: ”Juoksin” aamulla 6km aamulenkin 5:25/km-vauhdilla. Syke nousi päälle 160:een, TE=4.0, palautuminen 48 tuntia ja syke-etenemä alin mitä koskaan olen sykemittarin kanssa juossut. Tästä se lähtee!

Positiivariosastolle menee lisäksi se, että kesällä eniten vaivannut vasen jalka oli nyt OK. Voin keskittää kaiken positiivisen energiani oikeaan jalkaan, johon ovat siirtyneet ne täsmälleen samat vaivat.

Ip: keilailu 60min.

Varmaankin luulit, että tuo aamulenkki oli päivän nöyryyttävin kokemus? Ei sinne päinkään! Lähdin nimittäin illalla perheen kanssa keilaamaan (teemme sitä noin kerran kolmessa vuodessa). Perheeseen kuuluu siis kädetön vaimo ja kolme täysin kädetöntä tyttöä. Ajattelin jo etukäteen, että sitten kisan jälkeen syömässä tarjoan lohdutukseksi jälkkärit.

Oli se karmeaa katseltavaa, kun tytöt eivät muistaneet millä kädellä pitää heittää ja pallot lentelivät eri suuntiin ja välillä osuivat siihen keilojen edessä olevaan puomiin tai eivät meinanneet jaksaa keiloille saakka. Mutta niin vaan kaikki tytöistä saivat muutaman kaadon ja/tai paikon vastoin kaikkia todennäköisyyden lakeja. Minä sen sijaan tiesin, että pitää heittää varmalla rutiinilla täsmälleen samanlaisia heittoja. Niinpä sitten kerta toisensa jälkeen heitin pallon samaa viivaa pitkin vasempaan ränniin. Kyllähän muutama keila välillä kaatuikin, mutta ilman yhtään kaatoa tai paikkoa. Kun kisa oli heitetty, komeilin monitorissa sijalla 5. Ei syöty jälkkäriä.

tiistai 14. lokakuuta 2014

Ti 14.10.

Tänään -

Ap: hieronta 45min.

Jalka (oikea) taas vähän kipeämpi aamulla eilisen lenkin jälkeen. Hieronta OK vaikke kireyksiä olikin.

Ip: kuntopiiri 60min.

Työpaikan tappopiiri. Taukoa oli yli kuukausi ja painot eri liikkeissä oli pakko pudottaa melkein puoleen kuukauden takaisesta. Silti aivan poikki.

Huomenna taas lenkille.

maanantai 13. lokakuuta 2014

Ma 13.10. – Uusi alku

Tänään 8km, 40min

Ap: lepo.

Nukutti aamulla.

Ip: 8.0km, 40:27, 5:03/km.

Viikonlopusta motivoituneena kävin hyvillä mielin ontumassa Iidesjärven ympäri. Anni-tytärkin tuli taas kotona käymään, mikä on aina kivaa. Käännän uuden lehden elämässäni ja ryhdyn hyväksi ihmiseksi ja lopetan kaikki huonot tapani (paitsi Ainon syömisen) ja positiivisen asenteen kautta voitan kaikki vaikeudet. Uuden innostuksen yksi tärkeä syy on hyvän tavoitteen löytyminen. Olen ylimitoittanut viime aikoina tavoitteitani ja ne ovat olleet vain liian kovia. Niinpä asetankin nyt suhteellisen tavoitteen absoluuttisen sijasta. Tämä tavoite on ollut nenäni edessä jo pitkään, mutta en aiemmin ole siihen pontevasti tarttunut. Se mikä tulostasossa nyt hävitään, voitetaan moninkertaisesti tapahtuman eeppisyydessä.

Kaikkihan tietävät, että urheilumaailma elää legendaarisista kaksintaisteluista. Koko maailma pysähtyy niitä seuraamaan ja ne muistetaan vielä vuosikymmenien jälkeen. Ohessa esimerkkeinä viime vuosikymmenien unohtumattomia kaksinkamppailuja.


Tähän joukkoon on nyt tulossa yksi vastaava lisää:


Burana-Jari on jo useamman kerran houkutellut minua kisaamaan laatuautojen maahan puolikkaalle ensi keväänä. Asia on jäänyt roikkumaan ilmaan, mutta nyt tartun haasteeseen. Tavoitteeni on siis kukistaa B-J ensi kevään Duel of the Burana Men –taistossa! B-J tavoittelee vuodesta toiseen 1.20-alitusta, mutta luulisin, että 1.40-ajalla ollaan tuossa taistossa jo aika vahvoilla. Toki minäkin tavoittelen 1.20-alitusta hautaan saakka. Marko on potentiaalisesti mukana jengissä, mutta häntä ei lasketa haasteeseen, koska Marko menee oikeasti alle 1.20 ja jännitystä ei ole.

Harjoitussuunnitelmani on seuraava:
- Hankin yhtä hyvän lääkärin kuin B-J:llä ja pääsen käsiksi samoihin Burana-resepteihin (300 kapselin pakkauksia Burana-800:sta). Näillä lapsille tarkoitetuilla 600-kapseleilla ei ole mitään toivoa menestyä.
- Sitten vain harjoittelen progressiivisesti tästä maaliskuulle ja käyn aina TeivoCupissa kokeilemassa. Tai sitten hallissa, jos ulkona on kylmä. Progressiivisuus pitää säilyä, eli tavoite on olla ohjelman alussa tosi huono. Uskoisin, että tuo tavoite onnistuu.

Ennakkoasetelma on todella tasainen ja voittaja on täysin avoin. B-J on nyt paremmassa kunnossa kuin minä ja hänellä on kotikenttäetu. Toisaalta B-J:n jalkavaivat ovat omiani pahemmat ja edes läskeimmässäkään kunnossani en paina niin paljon kuin B-J. B-J on myös erittäin juonikas salaharjoittelija ja päivän kuntoa on vaikea selvittää. B-J:n viekkaus selviää siitäkin, että hän onnistuu salaharjoittelemaan vaikka lataa treenit Garmin Connectiin. B-J on keksinyt hyvän tavan hämätä muita, eli hän painaa treenin aikana stop-nappia ainakin kymmenen kertaa ja niinpä yksi treeni näkyy Connectissa pieninä palasina, joita on mahdoton ymmärtää. Jonain päivänä vielä selvitän mistä B-J:n vastahakoisuus lap-napin käytölle juontaa juurensa;-)

Ti-su 7.-12.10. – Hector-viikon Wiha

Ei mittään tällä viikolla

Jalka vaivasi koko viikon sen verran, että juoksemattomuus oli helppo perustella itselleni. Useamman kerran huomasin myös surkeaa motivaatiota ja kerran taisi ihan oikeastikin käydä mielessä, että onkohan kipinä nyt sammunut ja se oli sitten tässä. En nimittäin tehnyt koko viikolla edes yhtä korvaavaa harjoitusta vaikka siihen olisi ollut runsaasti tilaisuuksia. Jos jaksaisin selata harkkapäiväkirjat läpi, niin tuskin löytäisin sieltä 8 vuoteen ensimmäistäkään viikkoa, jolloin en olisi tehnyt yhtään mitään. Tämä viikko voidaan siis nimittää ihan viralliseksi Hector-viikoksi ja toista tällaista ei tule enää ikinä.

Wihan Kilometrit järjestettiin sitten lauantaina. Onhan se aina kova rypistys, mutta jotenkin tämä oli nyt ihan helppoa verrattuna aikaisempiin vuosiin. Isoin homma on excelien kanssa puljaaminen ja nimien, seurojen ja numeroiden tupla- ja triplatarkastus. Kaikki toimi hyvin ja päivä oli mitä parhain tälle urheilujuhlalle. Vielä kun viimeinenkin juoksija oli maalissa jo ennen klo 22 illalla, niin tämä oli ihan lepopäivä. Leiri purettiin ja olin kotona jo klo 23 mennessä, mitä ei todellakaan ole tapahtunut koskaan ennen.
Vaikka Wihan järjestelyissä onkin kova työ ja mukana hieman liian pieni joukkio, niin kyllä se vaan palkitsee, kun kaikki menee hyvin. On hieno olla mukana, kun porukka juoksee ennätyksiään tai ekoja kisojaan. Kun itse on osallistumassa, niin ei näe tätä puolta kisasta lainkaan samalla tavalla. Jos se minusta kiinni on, niin eiköhän kisa jatku tulevinakin vuosina. Ja pakkohan se on todeta, että varsinkin satasen menijöitä katsellessa tuli hirveä hinku päästä vielä tuota tosissaan kokeilemaan vaikka se nyt kaukaiselta tuntuukin.

Sunnuntaina oli tarkoitus lähteä järviselle, mutta nivunen oli liian ärjy ja jouduin jättämään väliin. Vintsaajien ydinjoukko oli kuitenkin liikkeellä ja värväsin Veteranon kantamaan tieteellistä tutkimusinstrumenttia koko lenkin ajan. Minun oli tarkoitus itse se tehdä, mutta en siis pystynyt juoksemaan. Instrumentti on suuri Microsoftin liikesalaisuus, mutta sen verran voin raottaa salaisuuden verhoa, että Veteranon juoksu on nyt tarkasti analysoitu. Pyysin datoja itselleni ja sainkin ison joukon, ja juurikaan mitään en siitä tajunnut. Silmään sattui kuitenkin tällainen kuvaaja (monen muun joukossa), jonka uskallan täällä esittää. Sensuroin osan kuvasta, jotta tutkimus näyttäisi vieläkin tärkeämmältä.

Vetsku siis juoksi kahden instrumentin kanssa lenkin kuvaajan aikajanalla alkaen kohdasta hieman ennen 48,5h ja päättyen 50,5h. Kuvan sininen palkki kuvaa tuon aktiivisuusjakson. Hyvä uutinen siis on, että Vetsku oli juostessaan aktiivinen. Sitten nuo kaksi keltavihreää palkkia ovat kahden eri tavalla viritetyn instrumentin analyysit vetskun juoksusta. Karu totuus selviää, kun tuolta kuvan alareunan legendasta lukee mitä keltainen ja vihreä väri tarkoittavat. Minä lähden ensi sunnuntaina taas lenkille mukaan, mutta sitten kyllä liikutaan juosten ihan koko matka...

tiistai 7. lokakuuta 2014

Ma 6.10. – Haamu-Wiha

Tänään -

Nivunen ei ole normaalissa elossa tänään vaivannut, joten uskoisin selvinneeni siitä säikähdyksellä. Muuten jalat ovat toki romuna, mutta se on siis vain jatkumoa entiseen eikä mitään Pirkan uusia tuomisia. Seuraavat juoksuun liittyvät tavoitteet ovat:
1) Wihan Kilometrit ensi lauantaina (järjestäjänä)
2) Rautajärven maraton marraskuun alussa (kilsatolppamiehenä)
Eli vakuuttava on meikäläisen juoksu-ura!

Tämä päivä on kulunut Haamu-Wihaa jännittäessä. Jännittäviä yhteenottoja ja ennätyskokeiluja oli liian paljon tässä niitä kaikkia tarkemmin kuvatakseni, mutta pari kohokohtaa on pakko nostaa esiin.

Eniten mieltä lämmitti ”Vimppojen” onnistuminen yli kaikkien odotusten satasella. Ohessa on tulosluettelosta pieni snapshot ja hattu on nostettava päästä! Vetsku juoksi ekan satasensa maaliin saakka ja Tappikin teki huikean ajan Berliinin pienen alisuorituksen jälkeen!


Hienoa urheilumieltä osoitti myös jaha, joka haastoi kävelijätytön revanssiin. Samaan sarjaan pääsy onnistui vain nonstop-juoksussa, mutta tulos oli taas sama. Molemmat juoksivat kovaa ja kyseessä oli vain kumpi jaksaa kauemmin. Kävelijä meni kovempaa ja pitempään. Ehkä sitten ensi vuonna Pirkassa.


Ihan vaan muutaman muun jännittävän tuloksen raportoidakseni:
- Paula Radcliffe teki kovan tuloksen maralla vaikka ME jäi haaveeksi.
- Samoin iki-ihana Tirunesh Dibaba juoksi voiton puolikkaalla, mutta ME ei onnistunut, kun näissä vauhdeissa Wihalla on turhan paljon tiukkoja käännöksiä.
- Sen sijaan entinen läski Stephen Way juoksi ME:n 100km-matkalla. Enkka parani niin paljon, että pitää odottaa doping-testin tuloksia ja tutkia videolta, että oikaisuja lentokentän suoralla ei tapahtunut.
- Stubb kukisti nuoren Tuomiojan, mutta ei päässyt vieläkään alle 3h.
- AccidentalRunner jäi myös aavistuksen verran 3h-tavoitteestaan.

Nämä urheilutulokset teille uutisoi ensimmäisenä pjh.

Reaali-Wihaan on enää 4 täyttä päivää. Paniikki iskee varmaan pian, mutta kolme noista päivistä menee matkoilla ja muutenkin työkiireitä riittää. Tekniikkapuoli on nyt uskoakseni hyvässä kunnossa, mutta muuten järjestelyissä on noin miljoona asiaa vielä tekemättä...

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Su 5.10. – Kunto-Pirkka

Tänään 33km, 2h 41min

Ap: 32.6km, 2:41:21, 4:57/km.

Se oli sitten 13. Pirkan Hölkkä tänään. Enää 7 kertaa jäljellä 100-listan Hölkkämestari-tavoitteeseen. Hölkkää tänään tosiaan menin, kun juoksin ihan mukavuusalueella, kuitenkin ainaallevitosta. Upea reissu tämän päivän juoksu oli, ja tähän hölkkäilyyn voi vielä vaikka tottua. Sää oli täydellinen ja reitti hyvässä kunnossa. Tuossa vauhdissa oli koko ajan paljon porukkaa messissä, mutta ei kuitenkaan ruuhkaa missään vaiheessa.

Lähtöpaikalla mallailin jo sopivia lähtöasetelmia. En verkannut metriäkään ja lisäksi juuri ennen lähtöä söin cafeteriassa herkullisen karjalanpiirakan munavoin kanssa. Olen niitä aikaisempina vuosinakin katsellut, mutta en aiemmin ole uskaltanut syödä.

Juoksimme alusta alkaen Markon kanssa tasaisesti peruslenkkivauhtia vähän kovempaa, mutta kuitenkin täysin ppppp-lenkkiä (=pitää pystyä puhumaan paskaa pääosa lenkistä). Todella helppoa oli koko ajan, vaikka jalat eivät oikein tykänneetkään. Hieman kirrailtiin vauhtia Taivalpirtin jälkeen, mutta todella vähän. Marko juoksi kovaa viimeiset 5km ja vaikka olin ihan tuoreena, niin ei jalat vaan kulje vk-vauhtia. Niinpä lopussa meille tuli reilu pari minuuttia eroa vaikka itsekin toki vähän nostin vauhtia.

Loppuaika oli ihan OK ja hävisin Korirille reilusti alle tunnin, vaikka Korir kuitenkin alitti sen 1.50-rajan muutamalla sekunnilla (kuulin, että hän piti lepotauon matkalla ja siitä varmaan sai voimia sitten nostaa vähän vauhtia). Eihän tämä tulos silti mieltä ylennä, koska jalat eivät osoita mitään toipumisen merkkejä. Helposta menosta huolimatta jalat olivat koko ajan surkeat ja kova vauhti ei olisi onnistunut millään. Lisäksi viimeisellä kympillä oikea nivunen alkoi vaivata ja oli lopussa jo varsin kivulias, varsinkin ylämäissä. Kokemukseni nivusvaivoista ovat todella vaikeat, joten maalissa olin jo varma, että tämän vuoden juoksut olivat siinä. Päivän mittaan kipu ei ole kuitenkaan pahentunut ja ehkä tämän kanssa voi kuitenkin elää viikon tai parin juoksutauolla.

Onnittelut kaikille muille Tampereen seudun juoksijoille, jotka järjestäen tekivät kovaa jälkeä! Mogulin tulos oli odotetusti aivan jäätävä, Markon loppukiri lupaa hyvää Kankaanpäähän, jaha melkein kukisti kävelijätytön, JariL jatkoi huikeaa voittosarjaansa ikämiehissä, jne. Varsinkin JariL:n jatkuva hieno kunto todistaa, että M50-sarjassa voi vielä juosta kovaa. Tai edes juosta kivutta. Jatketaan harjoituksia, kunhan wiha on ohi.

lauantai 4. lokakuuta 2014

La 4.10. – Pistää wihaksi

Tänään -

Huomenna on Pirkan hölkkä ja jatkoin herkistelyä.

Wihan Kilometrit sen sijaan juostaan tasan viikon kuluttua lauantaina. Onhan tässä jotain valmisteluja jo tehty, mutta vasta eilinen ja tämä päivä on ollut täysi höyry päällä. Olen tehnyt numerojen ja chippien allokointia juoksijoille ja juuri sain tehtyä myös sen kaikkein paskimman homman, eli itse numerolappujen askartelun. Testaus yksittäin kaikille numeroille chippilukijan kanssa on sitten vielä tämän illan homma. Olettaen tietysti, että chippilukija toimii. En ole vielä uskaltanut kokeilla sitä, mutta se on saksalaista laatua ja aina siinä ovat vuoden kellarikomennuksenkin jälkeen valot alkaneet vilkkua.

Tänä vuonna oli ensimmäinen kerta, että itse ohjelman backlogissa ei ollut mitään pakollista uutta tekemistä. Eli lähdin siitä, että viime vuotinen versio käy sellaisenaan. Onhan siellä paljon parannusideoita jonossa, mutta ne ovat kaikki ihan nice-to-have-juttuja. Aion pelkästään muuttaa vähän värejä, jotta ulkonäyttö näkyy paremmin ja sitten pitää jotenkin estää se projektionäytön pieneneminen vahingossa, kun kylmillä sormilla rähmäilee aina niitä ikkunoita ruudulla sekaisin. Isoin ratkaistava asia onkin se, että miten saisi Pirkkahallin pihaan tukevan valkoisen heijastuspinnan, johon juoksijoiden näytön voisi projisoida. Viimeksi meillä oli sellaisia valkoisia rakennuslevyjä kiinnitettynä mellakka-aitaan, mutta tuuli kaatoi ne pari kertaa.

Koska mitään ohjelmointiongelmia ei teoriassa olisi, niin vasta tänä aamuna menin sitten kellariin hakemaan wihaläppärit ajatuksena buutata Ubuntu ekaa kertaa melkein vuoteen ja yrittää muistella, että miten tuo koko ympäristö nyt taas lähtisi toimimaan. Ensimmäinen ongelma oli, että siellähän oli 6 läppäriä enkä millään muistanut millä niistä olin hommia tehnyt! Kaksi niistä ei buutannut ollenkaan ja lopulta sain kuntoon kaksi, joilla ainakin jotain wihajuttuja olen tehnyt. Olen yrittänyt pitää softaa ja ympäristöä ajan tasalla useassa läppärissä, mutta ei tässä oikein koodilinjan hallinta pelaa enkä ihan varma ole löysinkö uusimman version. Olen kuitenkin muutaman tunnin askartelun jälkeen aika hyvin päässyt vauhtiin.

Maanantaina on tarkoitus testata koko järjestelmä (paitsi chipit) perinteisellä haamuwiha-simulaatiolla. Viime vuonnahan ensin Kipsang juoksi aamumaralla ME:n, jota Bekele vielä paransi iltapäivällä. Nyt en ole saanut maralle enää kovia nimiä, koska reittiennätyksestä luvattu 100 euroa vaatisi vähän turhan kovaa rutistusta sinne 1.58 pintaan.
Sen sijaan idolini Stephen Way on lupautunut sataselle! Kaikkihan jo nykyään tuntevat Stephenin uskomattoman tarinan, joka insipiroi meitä kaikkia. Erityisesti minua lämmittää saada Stephen mukaan, koska oma tarinani on lähes identtinen hänen tarinansa kanssa.

Vielä noin 7 vuotta sitten Stephen oli huonokuntoinen epäterveellistä elämää viettävä läski. Aivan kuten minäkin. Silloin hän aloitti juoksun, eli jotakuinkin samoihin aikoihin kuin minäkin. Jopa pelottavaa samankaltaisuutta! Tässä kohtaa kuitenkin joissakin detaljeissa tarinamme eroavat, sillä Stephenistä tuli 2.15-maratoonari. Minusta taas ei tullut vaan olen edelleen huonokuntoinen läski, mutta muuten ihan sama tarina!

Stephen kuulemma tavoittelee aikaa ihan tuohon 6 tunnin pintaan...

perjantai 3. lokakuuta 2014

Pe 3.10. – Ymmärrä vahvuutesi

Tänään -

Jatkoin tänäänkin hyväksi havaitsemallani Hectorin harjoitusohjelmalla. Sanotaan tätä nyt vaikka herkistelyksi Pirkkaa varten.

Olen myös asettanut tavoitteeni Pirkkaan todella kunnianhimoisesti. Aion hävitä Korirille alle tunnin! Joukko juoksua ymmärtämättömiä ihmisiä saattaa kuvitella, että minun on siis juostava alle 2.50, mutta näinhän ei tietenkään ole. Uskoisin kyllä, että joku 2.52 riittää hyvin. Jos Savontien väliaikapisteellä saan lisäksi kuulla eron kärkeen, niin siinä voin vielä tarvittaessa säätää vauhtia.

Jalkahan ei oikeasti juoksua kestä, mutta kyllä viikon tauon jälkeen yhden lenkin pystyy tekemään. Ja sitten onkin edessä Wiha-viikko, joten jalkaa voi parannella, kun juosta ei ehdi kuitenkaan.

Kun tässä kuopassa taas ollaan, niin palaan vahvuuksieni piiriin ja teen sitä, missä olen oikeasti hyvä! Pitkä kuiva kausi on siis nyt ohi.

torstai 2. lokakuuta 2014

Ti-to 30.9.-2.10.

Mitähän tähän nyt sanoisi... Olen neuvotellut jalkani kanssa ja eiköhän se lähiaikojen harjoitusohjelma parhaiten summaudu verbaalisesti tällä tavalla varsin hyvin.