sunnuntai 30. joulukuuta 2018

Viikko 52 (24.-30.12.2018) - Puolikas tuplajärvinen

Vuoden viimeinen viikko oli mollivoittoinen. Oikea takareisi on ärtynyt pahaksi ja eihän tällä oikein voi juosta, mutta onneksi oma laahustamiseni ei paljon enää juoksua muistuta. Kuntosalit jätin suosilla väliin, kun toisella jalalla ei voi tehdä mitään. Pakko on nyt lähteä testaamaan uuden työnantajan työterveyden kattavuutta, kun ei tämä jalka enää itsestään parane.

Jouluaattona kävin perinteisellä Harhan joululenkillä ja meitä oli mukana jopa kuusi(!!) hölkkääjää starttaamassa Nallekarhuntieltä klo 7 aamulla. Kangasalan harju kierrettiin erittäin rauhallista vauhtia ja Ruotsin vieras Pauli otti hienon kuvankin matkalla (ja siksi ei itse ole kuvassa). Onpa hienoa miten tämä perinne on kestänyt ja kivahan tuolla taas oli juosta jo 12. kerran! Lämpimät kiitokset Harrille tämän juoksun vuosittaisesta järjestämisestä!


Joulupäivänä kävin Tapin kanssa joulujärvisellä tarpomassa pöperölumessa, mihin Tappi uhrautui saadakseen minut suostumaan tammikuun vegaanihaasteeseen. Näin kuitenkin sain exceliin järvisen numero #58. Ei mennyt kipeällä jalalla helposti, mutta meni kuitenkin. Kun harjoituspäiväkirjaa selasin, niin onhan minulla joulupäivän aamulenkkikin kuulunut ohjelmaan jo 13 vuoden ajan siten, että vain kerran se on jäänyt väliin (eli tusina tässäkin täynnä)! Ei toki aina pitkis, mutta ihan kunnon lenkki kuitenkin aina.

Sitten yritin parannella joulun ajan jalkaani pitämällä neljä päivää täyslepoa. Ei se auttanut.

Sunnuntaina piti juosta tuplajärvinen ja saada 60 järvenkiertoa täyteen. Lähdin optimistisesti matkaan kotoa klo 7:10 ja saavuin Werstaalle hyvissä ajoin ennen klo 8. Tappi ja gallardo lähtivät vetämään kierrosta, mutta varsin nopeasti oli selvää, että oikea jalka leikkaa kiinni. Pyynikille saakka olin vielä optimistinen, mutta Ratinassa proffan liityttyä joukkoon päätin, että tupla jää puolikkaaksi, koska jalka oli tulessa nilkasta pakaraan saakka. Olkoon sitten vuoden lukema 59 ja se jäisi minun ikuiseksi ennätyksekseni.

Lenkin jälkeen iltapäivällä vegaani-coachini Tappi kävi tuomassa minulle Lidlin starttipaketin vegaanielämään. Minullahan on siis todellakin tarkoitus elää tammikuu tipatonta Aino-vegaanielämää. Olen erittäin kiitollinen starttipaketista, jolla selviän uudenvuodenpäivästä. Lisäksi Ella-tyttäreni lupautui opastamaan minua maanantaina (=huomenna) Tampereen vegaanilounasravintoloiden saloihin, joten sen avulla varmaankin selviän työpäivät tammikuun ajan. Katson nyt jo optimistisesti tulevaisuuteen.

Vegaanisen starttipaketin luovutus.

Tietenkin vielä on yksi päivä jäljellä vuotta 2018 ja yksi järvinen puuttuu lukemasta 60… Toisaalta jalka on surkeassa kunnossa ja huomenna on vielä työpäivä. Eiköhän tämä 59 kelpaa!!


Viikko 52: Juoksua 72km (5:59/km)
Liikuntaa yhteensä 7h 10min.

Ma
Ap: jouluhissuttelu 11km
Ip: lepo

Ti
Ap: joulujärvinen 29km
Ip: lepo

Ke-la
Ap: vammalepo
Ip: vammalepo

Su
Ap: puolikas tuplajärvinen 31km
Ip: lepo

maanantai 24. joulukuuta 2018

Viikko 51 (17.-23.12.2018) - Vammaviikko ja tammikuun pohdintaa

Piti olla kevyt viikko, mutta ei ihan näin kevyt. Otin alkuviikon hyvin rauhallisesti tarkoituksena kiihdyttää loppua kohti. Mutta torstaina juostessani alkuverkkaa kuntosalille tein harha-askeleen (pimeässä lumessa) ja oikea takareisi venähti oikein kunnolla. Eli vanha vamma ärtyi isosti.

Pidin sitten täyslepoa to-pe-la ja sunnuntaina juoksin väkisin järvisen #57. Ei jalka tykännyt, mutta kyllä se nastoilla menee, kunhan askel pysyy siistinä.

Nyt jalka on niin huono, että mitään vauhdikkaampaa treeniä ei voi tehdä, mutta kyllä hölkkä varovasti onnistuu. Tällä hetkellä ajatuksena on lähteä Tapin tammikuun tipaton+vegaani-haasteeseen mukaan ja tavoitella siis samalla 60 järvistä tälle vuodelle. Ei kyllä helpolla irtoa, mutta katsotaan. Olen osallistumisesta haasteeseen ainakin yhtä varma kuin Tappi osallistumisesta Wihan sataselle!

Edessä on siis todella masentava tammikuu. Tipattomuus kyllä menee rutiinilla, mutta tuo vegaani on ihan uusi asia. Sen verran sain Tapin kanssa neuvoteltua, että minulle hyväksytään Aino-vegaani-versio tästä haasteesta, eli Aino-jäätelöä saa syödä. Ja oikeastaan jäätelöä kai laajemminkin, koska Tappi puhui jostain ihmeellisestä Lidlin halvasta Aino-kopiosta, jota lupasin maistaa.

Tuo vegaanijuttu tuntui kyllä pitkään ihan liian vaikealta, kunnes tänään tajusin kuinka siitä selviän! En nimittäin aio itse tehdä ensimmäistäkään vegaaniruokaa enkä edes aio ottaa selvää mitä se tarkoittaa. Mutta kun tähän yhdistää painon pudotuksen, niin idea tuli helposti, eli paastoamalla vegaaniksi!
Suunnitelmani on seuraava:
1) Skippaan aamiaisen, eli pelkkä kahvi.
2) Googlaan työpaikan läheltä jonkun vegaaniravintolan, jossa saisi edes jonkinlaisen lounaan.
3) Kotona sitten skippaan illallisen ja syön 1-2 Ainoa (tai Lidlin kopiota).

Kyllä tällä tammikuu menee. Ainoa tuska on katsoa, kun työkaverit käyvät kiinalaisessa syömässä oikeaa ruokaa ja minä menen johonkin muualle syömään tofua.

Viikko 51: Juoksua 44km (5:40/km)
Liikuntaa yhteensä 5h 20min.

Ma
Ap: lepo
Ip: lepo

Ti
Ap: vr 3
Ip: lepo

Ke
Ap: kevyt 5km
Ip: kevyt 8km

To
Ap: vr 1km + kuntosali 30min
Ip: lepo

Pe
Ap: lepo
Ip: lepo

La
Ap: lepo
Ip: lepo

Su
Ap: järvinen 27km
Ip: lepo

sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Viikko 50 (10.-16.12.2018) - Tuplajärvinen kunnialla läpi

Kulunut viikko rakentui kokonaan tämän päivän tuplajärvistä varten. Syksyn tuplajärviset ovat tähän saakka olleet katastrofeja, eli kaksi pääsin läpi lopun kanttauksella ja kolmannen jätin suosilla yhteen kierrokseen. Tähän trendiin tarvittiin nyt muutos.

Jätin viikolta kaikki tehotreenit pois, eli halliin en päässyt vieläkään. Lisäksi tein vain yhden kuntosalitreenin torstaina. Siitä ehti juuri ja juuri toipua sunnuntaiksi. Eihän se lenkin loppu nytkään helppoa ollut, mutta mitään kanttausriskiä ei tänään ollut. Meitä oli jopa 5 sankaria tuplalla ja pari lisää ekalla kierroksella. Keli oli hyvä juosta ja molemmat kierrokset mentiin jotakuinkin samaa aavistuksen päälle 5:30/km-vauhtia.

Nyt on tälle vuodelle takana 56 järvenkiertoa ja hieman se 60 alkaa poltella… Sunnuntaita on enää kaksi jäljellä, eli helppoa ratkaisua ei ole. Minulla ei ole mitään ylimääräisiä vapaapäiviä jouluna, joten sieltä ei apua saa. Jouluaatto ei käy, kun silloin on perinteinen joululenkki. Tapaninpäivä olisi hyvä, mutta se on varattu perinteiseen vetotreeniin hallissa. Pitäisi kyllä alkaa luopua joistain perinteistä…
Tarvitaan siis joulupäivän järvinen ja kaksaria tai tuplaa, tai sitten pitää tyytyä lukuun 58.

Toinen lähiaikojen päätösasia on valita tammikuun "haaste", eli lähdetäänkö tipattomalle tai kasvisruokaan tai jonkinlaiseen kombinaatioon vai johonkin ihan muuhun. Vielä en ole oikein päässyt näitä valintoja miettimään. Pakko silti myöntää, että ilmastotietoisuus tässä vanhetessa lisääntyy. Tai tietoisuus on aina ollut, mutta ajatus lisääntyy siitä, että pitäisikö itsekin tehdä jotain. Tästä ajatuksesta on toki pitkä matka vielä toteutukseen. Tipaton olisi paljon helpompi…

Viikko 50: Juoksua 113km (5:40/km)
Liikuntaa yhteensä 11h 15min.

Ma
Ap: kevyt 10km
Ip: kevyt 8km

Ti
Ap: lepo
Ip: lepo

Ke
Ap: kuntosali 30min + kevyt 7km
Ip: kevyt 8km

To
Ap: kevyt 7km
Ip: kevyt 5km

Pe
Ap: lepo
Ip: lepo

La
Ap: kevyt 12km
Ip: lepo

Su
Ap: tuplajärvinen 56km
Ip: lepo

sunnuntai 9. joulukuuta 2018

Viikko 49 (3.-9.12.2018) - Loppukiri järvisisissä

Viikko 49: Juoksua 117km (5:33/km)
Liikuntaa yhteensä 12h 00min.

Ma
Ap: lepo
Ip: lepo

Ti
Ap: kuntosali 40min + kevyt 6km
Ip: kevyt 10km

Ke
Ap: lepo
Ip: kevyt 7km

To
Ap: järvinen 26km
Ip: lepo

Pe
Ap: kuntosali 30min + kevyt 10km
Ip: kevyt 5km

La
Ap: järvinen 27km
Ip: lepo

Su
Ap: järvinen 26km
Ip: lepo

Kulunut viikko sujui ihan kivasti, koska hölkkäkilsoja tuli hyvin ja sain aikaiseksi taas kaksi progressiivista jalkatreeniä kuntosalilla. Tuo jalkojen kokonaisrasitus tarkoitti myös sitä, että tänään viikon kolmannella järvisellä loppui reisistä taas puhti kokonaan ja hölkkäilin toisen puolikkaan omaa vauhtiani kovempien vintsaajien pitäessä parempaa vauhtia (muukin joukko tosin ilmeisesti hajosi matkalla).

Tämän päivän järvisellä rasitusta lisäsi myös liukastelu jäisellä alustalla melkein koko matkan. Minulla oli kyllä nastalenkkarit jalassa, mutta olosuhde oli niin hankala, että vanhat Icebugit eivät enää pärjänneet. Ne lentävät nyt roskikseen heti, kun saan vain uudet valittua ja tilattua. Tarkastin Icebugien nastat ja kyllä niissä vielä yli 60% nastoista oli jäljellä, mutta ilmeisesti ne vaan ovat jo liian kuluneet. Kengille tuli käyttöikää vähän yli 10 vuotta ja kilsoja reilu 1600, joten hyvin ne palvelivat!

Vauhtijuoksua ei tällekään viikolle tullut metriäkään, mutta ehkä sitten ensi viikolla… Muuten juoksutuntuma oli ehkä aavistuksen parempi kuin edellisinä viikkoina ja takareiden vamma ei ole ollut yhtä äkäinen. Suunta on siis oikea!

Tänään tuli järvisten määrässä tänä vuonna jo täyteen 54 ja edellinen ME on rikottu aikaa sitten. Lisäksi näyttää lähes varmalta, että kukaan Vintsaajista ei minua enää rehellisin keinoin tänä vuonna ohita. Siltä varalta, että joku kuitenkin yrittää, niin muistutan eräästä erittäin tärkeästä sääntöjen kohdasta, johon kiinnitetään mahdollisessa tarkastuslaskennassa erityistä huomiota. Säännöissä siis sanotaan, että järvenkierroksi lasketaan suljettu lenkki Pyhäjärven ympäri. Jos lenkki esim. jää 10m vajaaksi, niin se ei kelpaa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kellon käynnistyksen ja pysäytyksen välisenä aikana kuljettu "jälki" muodostaa suljetun lenkin. Tämä saattaa tuntua triviaalilta, mutta se ei todellakaan ole sitä! Olen järvisillä todistanut useamman kerran vajaita lenkkejä, mutta en ole niihin vielä puuttunut;-)

Normaalisti Porschelta lähdettäessä lenkki myötäpäivään järven ympäri on turvallinen ja tuottaa käytännössä aina suljetun lenkin. Toki sen varmistamiseksi itse juoksen alkupätkällä varmuuden vuoksi zikzakkia kävelytien laidasta toiseen, jotta sitten samaa reittiä takaisin tullessa reittiviivat ihan varmasti leikkaavat toisensa. Ohessa esimerkki tuosta turvallisesta lenkistä, jossa siis alussa ja lopussa on päällekkäin osuva yhteinen pätkä.


Mutta sitten joskus (kuten tänään väsyneenä) oikaisen Porschelle toista reittiä, jolloin tuota päällekkäistä reittiosuutta ei tule. Tällöin on kriittisen tärkeää varmistaa juoksun lopussa, että ennen lenkin loppua juoksee varmuudella lenkin alkupätkän yli. Oheisessa kuvassa on esimerkki kuinka hoidin lenkin sulkeutumisen tyylkkäästi tänään.


Tapin lenkit ovat melko turvassa, kun hänellä tulee käytännössä aina vastaava päällekkäinen osuus. Samoin gallardon lenkit Porschelta, kun hän ei juurikaan oikaise. Sen sijaan pahin uhkaajani mjev on sitten jo ihan toinen juttu. Jos lähtee aamulla Hämeenpuistoa etelään ja sitten lenkin lopussa tulee suoraan Pirkankatua lännestä kotiin, niin mahtaakohan lenkki sulkeutua?

Tulevalla viikolla toivon päseväni halliin tekemään jotain vetoja, mutta ei se ole pakkomielle, joten en mene jos ei huvita. Kuntosali on prioriteettina ja jalkojen kuntoa pitää tarkkailla. Ja Tappi on lisäksi speksannut tuplajärvisen sunnuntaille, joten siihen on pakko kevennellä, jos aikoo oikeasti päästä sen läpi.

sunnuntai 2. joulukuuta 2018

Viikot 44-48 (29.10.-2.12.2018) - Marraskuu meni ohi

Eipä jäänyt jälkipolville paljon kerrottavaa marraskuusta. Vahva pelko alkaa olla, että tarinat jälkipolville on muutenkin kerrottu ja ei tämä vanhan miehen hölkkä tästä sen kummemmaksi enää muutu. Jalat ovat tukossa ja aina johonkin sattuu.

Vielä minulla on yksi pieni oljenkorsi jatkoa varten: Olen nyt käynyt salilla jalkoja harjoittamassa pari kertaa viikossa, ja ehkä jalkojen väsymysongelmat ovat tuosta johtuvia. Ei se kyllä varmaan niin ole, mutta ehkä siihen on pieni mahdollisuus. Mitään hyvää selitystä ei muutakaan ole miksi kunto ei tartu (paitsi ikä). Kunhan jalat tottuvat salitreeniin ja voimat kasvavat, niin ehkä sitten kulkee?

Kuntosalin lisäksi stressiä ja rasitusta ovat tuoneet kaksi muuta mieltä painavaa asiaa:
1) Olen aloittanut cheerleading-harrastuksen. Se on rankkaa hommaa ja heti eka (ja ainoa) harjoituskerta sai takareisivamman ärtymään oikein kunnolla. Tänään järvisellä oli kohtalaisen tuskaista.
2) Siviilipuolella minua ahdistaa hulevesi-gate, eli taistelu yhteiskuntaa vastaan hulevesimaksun perimiseen liittyen. Tästä voin avautua enemmän sitten kun päästään korkeampiin oikeusasteisiin. Facebookissa jo avasin asiaa jonkin verran.

Tällaiset juoksun ulkopuoliset asiat voivat olla todella rasittavia normaalin treenin yhteydessä. Todellisuudessa en toki marraskuussa juuri lenkillä käynyt, eli kalenterikuukauden kilsat olivat 329. Tuota melkein yhtä huonoa se on ollut koko vuoden ja tekee tiukkaa päästä edes 4600km koko vuodelle, mutta sitä yhä tavoittelen.

Viikot kuluivat seuraavasti minimaalisella juoksulla:
Viikko 44: Juoksua 84km (5:19/km), liikuntaa yhteensä 8h 55min.
Viikko 45: Juoksua 72km (5:21/km), liikuntaa yhteensä 7h 25min.
Viikko 46: Juoksua 96km (5:20/km), liikuntaa yhteensä 9h 45min.
Viikko 47: Juoksua 63km (5:13/km), liikuntaa yhteensä 6h 00min.
Viikko 48: Juoksua 56km (5:19/km), liikuntaa yhteensä 6h 10min.

Joulukuulle kyllä aion ryhdistäytyä!! Näköpiirissä on järvenkiertojen maailmanennätys vuodessa, missä odotusarvo on luokkaa 55. Tällä hetkellä minulla on takana jo 51 järvenkiertoa tänä vuonna, kun aiempi oma ennätykseni on 37. Eihän sitä tiedä vaikka innostuisin juoksemaan 60!
Joulukuussa alkavalla viikolla pääsee myös Pirkkahalliin juoksemaan. Jatkan vielä hetken aikaa salitreeniä, mutta pian pitää testata pystyykö sitä vetoja juoksemaan enää ollenkaan. Joulukuu on testikuu!!

Loppuun vielä onnittelut vintsaajien idoli-Markolle, joka Valencian maratonilla tänään juoksi upeasti 2.43!! Ihan järjettömän hieno tulos, joka luo uskoa meihin muihinkin!