maanantai 31. lokakuuta 2016

Ke-su 26.-30.10. - The Fall - viikko 43

Jälleen yksi syksyinen viikko takana. Kelit suosivat juoksemista täydellisesti, mutta jalkojen suhteen on ollut valitettavasti laskevaa kurssia. Toki se varmaan johtuu hieman nousseesta treenimäärästä.

Aloitetaan kuitenkin onnitteluilla vintsaaja-Markolle, joka veti jalalla Frankfurtissa upean 2.41-maratonin! Uskomatonta! Meille vanhemmille toivoa nostatti myös Yrjö Pesonen, joka hölkkäili 2.29. Pesonenhan on minua 3kk vanhempi, joten niin kauan kuin hän vetää alle 2.30, niin kai se kolmosen alitus minullekin on mahdollista…
Viikonlopun tähtihetkiin kuului myös kuntoihme Henri Ansion loistava 14. sija polkujuoksun MM-kisoissa.

Ke 3km, 16min

Helsinki-päivä. Eipä muka ehtinyt kuin lyhyen aamuverkan.

To 17km, 1h 27min

Ap:lepo.

Ip: kevyt 17.2km, 1:26:54, 5:03/km.

Vähän venyttelyä ja sitten kankea Vuores-lenkki puujaloilla.

Pe 14km, 1h 12min

Ap: vr3.3km, 16:06, 4:53/km.

Venyttelyä ja raskas aamuverkka.

Ip: kevyt 10.9km, 55:37, 5:06/km.

Kävin palauttamassa firman auton Lielahteen ja hölkkäilin sieltä kotiin yhtä autoa köyhempänä. Minulle on aina yhtä suuri yllätys, että Lielahden Taninkadulta on alle 11km matka Koikkariin! Jotenkin mieleeni on painunut kuva Lielahdesta kaukaisena syrjäseutuna…
Ei kulkenut.

La 10km, 51min

Ap: kevyt 10.1km, 51:21, 5:07/km.

Venyttelyä ja päälle aamulenkki. Melko surkeaa. Jokainen askel on työn takana. Oikean takareiden vamma on pahentunut, mutta isoin ongelma on molempien takareisien yleinen toimimattomuus.

Ip: lepo.

Piti juosta iltalenkki, mutta ei malttanut, kuten jatkosta selviää.

Su 27km, 2h 21min

Ap: jalkateräjumppa 40min + pitkä 26.6km, 2:21:12, 5:19/km.

Järvenkierto jahan, harpatin, Jannen ja Pasin kanssa. Tappikin kävi ilahduttamassa porukkaa lyhyen matkaa. Porukassa lenkki meni ihan mukavasti vaikka yhtään askelta ei taas ilmaiseksi tullut. Onneksi mentiin hiljaa.

Ip: lepo.

Viikonlopulle oli paljon suunnitelmia rästitöiden tekemiseksi, mutta kaikki meni pieleen. Retkahdin nimittäin vahingossa katsomaan Netflix-sarjaa "The Fall". Jäin ekasta jaksosta lähtien ihan koukkuun ja eipä tullut juuri nukuttua, kun katsoin kaikki kolme kautta melkein putkeen;-) Ei se nyt jälkikäteen mikään maailman paras sarja varmaan ollut, mutta jotain hienoa ja erilaista siinä oli. Pääosassahan oli X-Files Gillian Anderson ja vaikka hän ei suosikkini olekaan, niin nyt oli aika hyvä.
Kun jälkikäteen analysoin, että mikä tässä oli niin hyvää, niin löysin kaksi selvää eroa massaan verrattuna. Ykkösjuttu oli aivan erinomainen käsikirjoitus. En muista mitään muuta sarjaa, jossa voi kolme kautta katsoa ilman että kertaakaan ottaisi päähän joku tyhmä juttu juonessa. Tarina oli sujuva ja uskottava. Kaikkien sivuhenkilöidenkin tekemiset olivat järkeviä ja kukaan näyttelijä ei ottanut päähän. Loistavaa kerrontaa! Mielestäni tähän tarinan uskottavuuteen auttoi se, että tässä sarjamurhaajajahdissa katsojalle kerrottiin ihan alusta alkaen kuka oli murhaaja ja näin ei sarjaan kuulunut lainkaan sellaista teennäistä vihjailua, jolla yritetään pitää syyllistä epäselvänä.
Toinen juttu oli hidas ja perusteellinen kerronta. Kolmesta kaudesta eka oli murhasarjan selvittelyä. Toinen kausi oli jo murhaajan pidätykseen johtavaa jahtia ja kolmas sitten oikeudenkäyntiin liittyviä pidätyksen jälkeisiä tapahtumia. Sarjaan kuului melko pitkiä dialogeja ja motiivien perusteellista selvittelyä sen sijaan, että olisi hypitty action-kohtauksesta toiseen. Kun tämä oli hyvin tehty, niin olipa hienoa seurata! Ja kun tarina ja syyllinen olivat riittävän hyytäviä, niin jännitys pysyi yllä hyvin.
Odottelin ihan sarjan loppuun saakka, että varmaan jossain välissä vielä selviää miksi sarjan nimi on "The Fall", mutta ei selvinnyt. En keksinyt nimelle mitään järkevää selitystä. Piti ihan internettiin lähteä hakemaan, että mitä minä en nyt tajunnut. Nopeasti huomasin, että sarjan nimi onkin netissä laajan pohdinnan kohteena ja sille on keksitty mitä mielikuvituksellisimpia selityksiä;-) Ei jää minua vaivaamaan…
Suosittelen!

Viikko 43 (24.-30.10.2016)

Juoksua 94km (5:12/km).
Liikuntaa yhteensä 9h 55min.

Oli huono viikko jalkojen osalta. Teivocup selvästi kipeytti oikean jalan vammaa lisää ja tällä viikolla en sitten pystynyt edes kokeilemaan reippaampaa vauhtia. Muutenkin sitten isompi määrä parilla viime viikolla on kankeuttanut jalkoja.
Jatketaan harjoituksia.

tiistai 25. lokakuuta 2016

Ma-ti 24.-25.10. - Lantio taakse!

Ma 8km, 42min-

Ap: kevyt 8.0km, 42:05, 5:18/km.

Aamulenkki Iidesjärven ympäri. Erittäin kankeaa kovan viikonlopun jäljiltä.

Ip: lepo.

Laiskuutta. Aloitin kuitenkin jonkinlaisen venyttelyn…

Ti 15km, 1h 21min-

Ap: kevyt 6.5km, 35:03, 5:24/km.

Venyttely + aamulenkki.

Ip: fysioterapia 60min + kevyt 8.3km, 45:23, 5:28/km.

Alkuillasta hissuttelu Markon kanssa Hallilan suunnalla. Vähiin käy Markollakin armonaika, kun sunnuntaina on sitten tosi kyseessä.

Ennen lenkkiä kävin jälleen loiskunnassa fysioterapiassa. Nyt olikin vuorossa ihan kunnollinen tunnin käsittely takareisille. Tällaisen kun saisi joka päivä, niin ehkä tästä vielä joskus palaisi juoksevien kirjoihin! Ei fyssari uskaltanut arvata tuleeko näistä jaloista enää koskaan kalua, mutta yritys on siis parantaa tilannetta lihasten ruhjomisen ja toisaalta venyttelyn kautta. Keskiaikaiset kidutusvälineet olivat kovassa käytössä. Kotona otetaan foam roller käyttöön, ja venytellä aion ainakin yhden viikon ajan kunnes kyllästyn.

Mielenkiintoisin keskustelu käytiin lantion asentoon liittyen, kun hiottiin venyttelyliikkeitä. Komento kävi, että pitää vetää lantio taakse! Ihmettelin tätä suuresti, kun aina juoksijoille huudetaan "lantio eteen". Myönnän avoimesti, että vuosien ajan minun on ollut mahdoton ymmärtää tätä ohjetta. En vain tajua miten lantio voisi olla edessä tai takana, kun siinähän se on torson ja jalkojen välissä ja ei sitä muuallekaan saa. Jossain vaiheessa ymmärsin ohjeen siten, että pitää juosta takakenossa ja siitä alkoi minun Michael Johnson -kauteni. Ainoa tapa saada lantio eteen oli taivuttaa vartalo kaarelle, eli ylävartalo taakse. Ja hyvinhän se Michaelilla toimi.
Minulle kuitenkin sitten sanottiin, että juoksen liian takakenossa. Ja toki olin itsekin lukenut, että juostessa pitää olla hyvä ryhti ja olla suorassa tai lievässä etukenossa, mutta ei ainakaan takakenossa. Lantion saaminen eteen jäi edelleen arvoitukseksi.
Jukka Kangas sitten opetti minulle takareisien käyttöä ja lantion asentoa tässä viime vuosina. Olin jo varma, että ymmärsin mitä "lantio eteen" tarkoittaa käytännössä, vaikka siinä ei oikein mitään järkeä ollutkaan, koska mielestäni lantio meni oikeasti taakse siinä asennossa. Hyväksyin kuitenkin asian, että tuo on "lantio eteen", eli lantion alaosa kääntyy eteenpäin, ja yläosa vastaavasti taaksepäin. Lantiohan ei sinänsä menee eteen eikä taakse, vaan kääntyy/kiertyy.
Nyt sitten uusi fyssari käski vetää lantion taakse, ja keskustelun jälkeen tajusin, että asento on sama, mitä aiemmin minulle oli sanottu (ja mitä Kangaskin opetti) termillä "lantio eteen". Ei se ole ihme että juoksutekniikan oppiminen on niin vaikeaa, kun ihan perusasioita ei osata selittää… Toisten eteen on toisten taakse.
Tästä lähtien oma oppini on aina "lantio taakse!!"

PS. Aloitan tässä samalla Caton innoittaman kampanjani: Muuten olen sitä mieltä, että Lotta Lepistö on vuoden urheilija.

sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Su 23.10. - Järvinen #234 + viikko 42

Tänään 27km, 2h 21min-

Ap: jalkateräjumppa 40min + pitkä 26.6km, 2:21:17, 5:18/km.

Järvenkierto ennätysporukalla (9 juoksijaa). Oli kyllä jalat ihan tukossa ja meno vaikeaa.

Ip: lepo.


Viikko 42 (17.-23.10.2016)

Juoksua 120km (5:15/km).
Liikuntaa yhteensä 11h 55min.

Kilsojen puolesta pitkästä aikaa vähän parempi viikko. Toivottavasti jatkuu samaan malliin.
Viikon kohokohta oli Teivocup.

lauantai 22. lokakuuta 2016

La 22.10. - Hirviömäistä raastoa Teivossa

Tänään 12km, 1h 01min-

Ap: vr3 + Teivocup 5km (20:02) + vr4, 1:00:56, 5:01/km.

Hyvä oli, että eilen jo uhosin Teivocupista, koska muuten en olisi viitsinyt sinne lähteä. Oli taas niin kankea aamu, että juoksu ei ollut ihan ensimmäisenä mielessä.

Teivoon kuitenkin raahauduin ja matkalla mietin, että näinköhän tämä oli viimeinen kerta kun ajoin Teivoon maan päällä. Seuraavassa kisassa rantatunneli lienee jo auki. Se onkin sitten sopivasti minulle 30. kerta Teivocupissa. Ostin nimittäin sarjalipun Teivocuppiin tänä vuonna, joten yritän käydä kaikki osakilpailut juoksemassa.

Suunnitelmani oli lähteä Tapin ja Veteranon peesiin ja katsoa kuinka käy. Kilsan verran siinä mentiinkin peräkkäin ja sitten Veterano kiristi sen verran, että piti päättää uskaltaako mukaan. Lähdin perään vaikka toinen kilsa oli hieman turhan kova minulle. Puolimatkaan saakka pysyin siinä Vetskun mukana, mutta paluumatkan vastatuuleen tulin hyytyvästi ja jäin lopulta varmaan melkein 100 metriä. Tappi ei sentään ihan saanut minua lopussa kiinni vaikka ei siinäkään paljon eroa ollut. Jalat olivat tutun toimimattomat, mutta ihan hyvä avaus tämä oli ja ensi kerralla meneekin sitten jo varmasti alle 20min, kun nyt meni pari sekuntia yli.


Ip: lepo.

Tällä hetkellä tuntuu siltä, että jalka ei olisi erityisemmin juoksusta kipeytynyt. Eka kilsa oli takareiden osalta kivulias, mutta loppumatka ei enää, ja loppuverkassakaan ei tuntunut pahalta. Hyvä niin. Huomenna varmistetaan tilanne järvenkierrolla. Startti Porschelta 8:30.

Pitää vielä loppuun avautua pienestä jutusta, joka on vaivannut minua koko viikon. Kaikkihan tietävät, että minä edustan näkökantaa, jonka mukaan Yle on pääosin perusteetonta veronmaksajien rahojen tuhlausta. Pidän kyllä hyvänä jonkinlaista julkisrahotteista riippumatonta kanavaa, mutta siinä pitäisi olla kaksi isoa eroa nykyiseen:
1) Valtavasti pienempi budjetti nykyiseen verrattuna. Noin 20% nykyisestä (siis 80% pois) olisi ihan maksimi ja 10% voisi myös riittää.
2) Ohjelmien pitäisi olla selkeästi perusteltavissa jotenkin yhteistä hyvää ja kansan sivistystä palvelevina. Vaikeahan tuota on oikein määritellä muuta kuin riippumattoman uutiskanavan ja muun tiedotuksen osalta, mutta kai se jotain enemmänkin voisi olla. Ainakaan näitä ulkomaisia viihdeohjelmia ei voi mitenkään perustella. Ihan käsittämätöntä, että kilpailuvirastot ja muut joutavat tahot antavat tällaisen jatkua. Eipä tosin Ylen track record riippumattomuudenkaan suhteen kovin hääppöinen ole…

Ajankohtaisohjelmat jotenkin pystyn ymmärtämään julkisen palvelun tehtäviin. Siksi se ottaakin päähän, kun niiden taso on niin huono, ja nimenomaan huonojen toimittajien takia. En juurikaan pysty näitä ajankohtaisohjelmia katsomaan koska niistä tulee niin paha mieli tuon huonon tason takia, mutta jotenkin sattui telkkari olemaan auki viime tiistaina. Siinä A-Studiossa yksi toimittaja teki haastattelua Talvivaaraan liittyen. Raivoa herättävä ohelma on tässä ja kysymys kaivoksen pyörittämisen kustannuksista on kohdassa 25:30.

Siis haastateltava vastaa asiallisesti, että käyttökate on 10 miljoonaa miinuksella kuukaudessa. Ja sitten toimittaja kysyy tarkennusta koska hän ei ole "matematiikkahirviö". Tässä kiteytyy koko toimittajakunnan ongelma ja koko kansakuntaa typertävän asenteen levittäminen. Toimittajakoulussa varmaan luvut loppuvat tuhanteen ja sellaisen suuren luvun kuin 10 miljoonaa voi ymmärtää vain "matematiikkahirviö". Tässähän ei siis ollut minkäänlaista matemaattista tehtävää tai laskua ja olen yrittänyt miettiä mitä se toimittaja ei ymmärtänyt, koska ei siis ole matematiikkahirviö.
Joko hän ei ymmärtänyt niin suurta lukua kuin 10 miljoonaa ja se on kyllä surullista. Tai sitten hän ei ymmärtänyt käyttökatteen käsitettä, mikä sekin on aika surkeaa, mutta ei liity oikeastaan matematiikkaan. Ehkä toimittaja ei ole myöskään taloushirviö ja eipä taida olla minkään muunkaan alan hirviö.
Mutta pahempaa kuin toimittajan osaamattomuus on se, minkälaista asennetta Yle tässä yhteiskuntaan ajaa. Kun tällaisen julkisen palvelun pitäisi nimenomaan edistää kansan ymmärryksen lisäämistä, niin tässä toimittaja ottaa selvästi kannan, että vain jotkut spesialistihirviöt voivat ymmärtää näin vaikeita asioita ja on ihan OK tavallisille ihmisille (jotka eivät siis ole hirviöitä) ymmärtää ne luvut mitä sormilla voi laskea ja siinä se sitten onkin.
Alkeellisenkin matemaattisen ymmärryksen omaavia voi kyllä Ylellä nimitellä hirviöiksi ja muiksi luonnon oikuiksi, mutta auta armias, jos vastaava vähättely tai panettelu osuisi siihen ryhmään joka ei tällaisia asioita ymmärrä (kuten Ylen toimittajat).


Jatkan siis kampanjaani Ylen kukistamiseksi ja olen äärimmäisen pettynyt, että mikään puolue ei tunnu välittävän näistä tuhlatuista rahoista.

perjantai 21. lokakuuta 2016

Ke-pe 19.-21.10. - Ihmemies

Ke 18km, 1h 38min-

Ap: kevyt 6.5km, 34:49, 5:21/km.

Ip: kevyt 11.7km, 1:03:06, 5:24/km.

Iltahölkkä Markon kanssa Sääksjärven-Kuljun seuduilla. Kulki yllättävän mukavasti ottaen huomioon, että muutama tunti aikaisemmin olin takareisien käsittelyssä uudella fysioterapeutilla. Käsittelyyn kuului takareisien kohtuullisen kova ruhjominen keskiaikaisilla metallisilla instrumenteilla ja sitten modernin oloisella alipainelaitteella. En huutanut, mutta ei se nyt ihan kaukanakaan ollut. Alipainesysteemin ansiosta sain pienen käsityksen siitä miltä tuntuu ihokarvojen repiminen. Toiset tekevät sitä kosmeettisista syistä, mutta minä vain juoksun tähden.

Fyssari tekikin oikein perusteellisen tutkimuksen ultraäänillä, käsikopelolla ja erilaisilla taivutteluilla normaalin haastattelun lisäksi. Lopputoteamus oli, että "on kyllä ihme että olet pystynyt ollenkaan treenaamaan". Olen siis ihmemies! Kuulemma istumakyhmyt ovat rosoiset ja turvonneet, takareisien lihasten kiinnikkeet ovat ylipaksut ja siellä näkyy kaikenlaista ylimääräistä arpikudosta, ja selän ja jalkojen liikkuvuus on katastrofaalinen ja lonkankoukistajien kireys vääntää lantion luonnottomaan asentoon. Kuulemma pitäisi venytellä ja treenata lihaskuntoa.
Tutkimus ja kommentit vaikuttivat oikein asiantuntevilta, mutta "hoito-ohjeen" olisin toki itsekin osannut arvata. Menee melkein ortopedityylin kommenteiksi.
Ensi viikolla on uusi aika ja silloin katsotaan tarkemmin hoitosuunnitelmaa. Minulle on täysin kriittistä se, että saan täsmällisen ohjelman: Mitä venytyksiä ja kuinka monta ja kuinka usein? Mitä lihaskuntoliikettä ja kuinka monta ja kuinka usein? Ja sitten vielä opastus oikeaan liikkeeseen. Teen kyllä täsmälleen sen mitä käsketään, mutta näissä asioissa ohjeen on oltava täsmällinen ja sellainen, että voin heti (vastenmielisen) treenin alusta alkaen odottaa sen loppumista. Jos ohje on, että "venyttele", niin sitähän minä olen tähänkin saakka tehnyt. Ainakin 15 sekuntia ennen jokaista lenkkiä.

To 6km, 30min-

Ap: kevyt 5.9km, 30:13, 5:07/km .

Helsinki-päivä ja paljon autossa istumista. En ehtinyt juosta kuin pikaisen kankean aamulenkin.

Ip: lepo.

Pe 17km, 1h 29min-

Ap: kevyt 6.2km, 31:05, 5:03/km .

Aamulenkki Nekalassa. Samaa kankeaa menoa kuin ennenkin.

Lenkin jälkeen kävin Poliisiopistolla kuuntelemassa Outi Mäenpään luentoa "vuorovaikuttamisesta" (tai mistä lie; luennon aihe oli "Suorassa vai vähän vinksallaan?"). Istuin eturivissä ja kyllä nyt annetaan Mäenpäälle 10 pistettä aivan erinomaisesta voimaannuttavasta esityksestä! En minä kaikesta sisällöstä ja yksityiskohdista ollut vakuuttunut ja olihan siinä mukana tuttuun tyyliin pseudo-tieteellistä shittiä, mutta oli se hieno kokemus nähdä tuollainen superammattilainen esittämässä. Pakko on tällaisen esityksen jälkeen aina vaan enemmän arvostaa teatteriammattilaisia ja sitä tapaa millä yleisö otetaan haltuun. Oli vähän eri meininkiä kuin keskitason insinööriesitys;-) Pääviestinä ei ollut sen kummempaa kuin oman itsensä ja virheiden hyväksyminen, mutta hienosti se tuli kommunikoitua.
Opin siis tänään, että nykyisin Outi Mäenpää on tällainen Sarasvuo-tyylinen kouluttaja. Suosittelen!

Ja kyllä tuli todella hyviä juttuja Jouko Turkasta, joten saadaan vähän uutta tarinaa vintsaajien järvenkierrolle lähitulevaisuudessa.

Ip: kevyt 11.3km, 57:33, 5:07/km .

Iltalenkki kankeilla jaloilla.

Huomenna olisi esi-Teivocup. Olin jo päättänyt, että en osallistu, koska 20min on tekemätön paikka. Outi Mäenpään luennon voimaannuttamana lähden kuitenkin itseni hyväksyen mukaan;-)

tiistai 18. lokakuuta 2016

Ma-ti 17.-18.10. - Wihan jälkimaininkeja

Ma 19km, 1h 39min-

Ap: kevyt 11.2km, 59:01, 5:16/km.

Juoksin aamulenkin wihan reitille tekemään lopputarkastuksen eilisen siivouksen jäljiltä. Yhden geelipussin vielä löysin, mutta muuten näytti oikein siistiltä:-)

Ip: kevyt 8.0km, 40:26, 5:03/km.

Sokkoseiska kiihtyvänä. Alku todella hidasta laahustusta ja loppuun yksi 4min-kilsa. Yhtään kovempaa ei olisi päässyt.

Ti 21km, 1h 52min-

Ap: kevyt 6.5km, 36:11, 5:34/km + hieronta 45min.

Aamulenkki kipeillä jaloilla. Päälle Jupon perusteellinen hieronta. Nyt olivat jalat arat vähän joka paikasta, mutta mitään kunnon kipuja ei ole. Oikea hamstring on lievästi vammainen ja Jupon tarkan analyysin perusteella erityisesti "mediaalinen" puoli.

Ip: 14.3km, 1:15:44, 5:18/km.

Iltalenkki hieronnasta väsyneillä jaloilla.

Yksi wihan järjestämisen sivuvaikutuksista on lyhytaikainen kisan tuoma adrenaliinipiikki, jonka johdosta energiataso on korkealla vielä sunnuntaina ja maanantaina. Kaikkia rästitöitä tulee hyvin tehtyä ja nyt erityisesti aktivoiduin terveysasioissa.

Kävin maanantaina ortopedillä keskustelemassa ortopedian voimattomuudesta analysoida ja korjata vaivoja. Oli kyllä hyvä ortopedi ja tuolla käyn jatkossakin aina kun mahdollista! Hyvän tästä lääkäristä teki se, että hän oli kanssani samaa mieltä asioista. Hän mm. totesi, ettei niistä vaivoista mitään tiedetä ja ehkä joskus jalkavaivojen biokemiaakin ymmärretään, mutta nyt ei. Mitään näytepaloja ei oteta tai muita labratutkimuksia tehdä, kun ei niistä tiedettäisi mitä etsiä.
Oli minulla muukin syy käydä lääkärissä kuin valittaminen ortopedian turhuudesta. Hain nimittäin lähetettä fysioterapiaan ja sainkin sen. Toki myös sain ison purkin buranaa, mikä on aina kiva bonus lääkärivisiiteistä.

Huomenna on sitten edessä ihan uusi kokemus tuon lääkäriltä saamani lähetteen seurauksena. Iso-H suositteli minulle erästä poppamiestä, jolla on joku horoskooppeihin verrattavissa oleva hoitokeino elämän ehtoopuolella oleville koukkupolville. Ja minähän kokeilen kaikkea! Ehkä tästä alkaa juoksu taas kulkea…

Loppuun vähän Wiha-triviaa: Osallistujien määrä jaksaa yhä hämmästyttää minua. Osallistujaennätys (laskettuna startanneista juoksijoista) syntyi matkoilla 100km, 50km, maraton ja nonstop-juoksu. Vain puolimaratonilla syntyi toiseksi paras tulos, eli vuoden 2011 puolikkaalle starttasi vielä useampi juoksija. Mitään selitystä tälle ryntäykselle en keksi.

Wihan suurin menestystarina on eittämättä nonstop-juoksu, jonka suosio on kasvanut koko ajan. Ja ihmeellistä on se, että nonstopissa juostaan aina vaan pitempiä matkoja. Nytkin maratonia pitemmän matkan juoksi 26 juoksijaa ja heistä vielä 11 ainakin 60km! Kuka olisi uskonut, että Wihan suosituin yksittäinen "kisa" olisi epävirallinen juoksu, jonka saa aloittaa ja lopettaa silloin kun huvittaa ja "virallista" tulosta ei saa;-) Selvästi huolletuille yhteislenkeille mukavassa ympäristössä on kysyntää. Ohessa tilasto nonstopin kehityksestä. Iso osa on jälki-ilmoittautuneita, joten päivän säällä on myös vaikutusta osallistujamäärään.


Ja lisätään nyt vielä Tapille tilasto missä kohdassa satanen keskeytetään. Pylväät on laskettu wihan satasista 2008-2016 (yhteensä 65 keskeytystä) jakamalla keskeytykset satasen eri kympeille. Ei liene yllätys, että kriittiset hetket ovat juuri puolivälin jälkeen.

Ke-su 12.-16.10. - Wiha-viikko 41

Loppuviikko meni sitten melko totaalisesti Wihan valmisteluissa, järjestämisessä ja toipumisessa.

Ke 6km, 36min-

Aamulenkki ja numerosavottaa.

To -

Helsinki-päivä asiakkaita ja sijoittajia etsimässä + numerosavotta loppuun.

Pe 4km, 21min

Numeroiden testaus, materiaalien printtaus, tavaroiden pakkaus ja kisakeskuksen pystytys. Välissä pieni hölkkä hakemaan tulospalvelun vuokrapaku keskustasta.

La -

Wihassa tauotonta hauskanpitoa 05:30-23:00. Hyvinhän se meni ja osanottajaennätykset rikottiin isolla marginaalilla. Kisaan starttasi 285 juoksijaa, kun edellinen ennätys oli 243! Sää oli melko suosiollinen ja tunnelma hyvä.

Eiköhän kisa ensi vuonnakin järjestetä, kun on juhlavuosi nykymuotoisen Wihan täyttäessä 10v. Meillä on vain yksi iso ongelma ensi vuodelle, kun en keksi mistä saataisiin kärkipyöräilijä! Vakiokärkipyöräilijämme nimittäin teki juhlallisen vakuutuksen starttaavansa 100km matkalle ensi vuonna…


Kiitos kaikille juoksjioille ja seurakavereille ja muille talkoissa mukana olleille!

Su -

Wihan reitin siivousta, tulosten tarkistusta ja lepäilyä. Olisi järvinenkin ollut tarjolla, mutta EPEK.


Viikko 41 (10.-16.10.2016)

Juoksua 40km (5:18/km).
Liikuntaa yhteensä 3h 35min.

Ensi viikolla sitten taas juoksua vähän enemmän.

keskiviikko 12. lokakuuta 2016

Ma-ti 10.-11.10.

Ma 18km, 1h 38min-

Ap: kevyt 8.4km, 47:19, 5:38/km.

Polkujuoksua Sulkavuoren mäkimaastoissa ja vähän polkujen ulkopuolellakin. Kävin katsomassa miltä uuden vedenpuhdistamon työmaa näyttää, mutta en löytänyt mitään muuta kuin metsää ja pet semetaryn. Pitäisi lukea tarkemmin lehtiä ja ehkä se laitos rakennetaankin vasta joskus myöhemmin. Hienoa kuitenkin saada puhdasta vettä Koikkariin.

Ip: kevyt 10.0km, 50:54, 5:05/km.

Ti 11km, 57min-

Ap: lepo.

Ip: 11.2km, 56:58, 5:05/km.

Kävin illalla katsastamassa Wihan reitin. Olin ihan puulla päähän lyöty, kun *jokainen* katuvalaisin ulkoilureitin varressa oli ehjä! Vielähän Pirkkalan vandaalit ehtivät ne rikkoa, mutta tämä oli silti ihan ainutlaatuista. Viime vuonna yli 10 valaisinta oli reitiltä rikki. Tein siitä kaupungille ilmoituksen hienossa verkkopalvelussa ja muistaakseni sain kolmen kuukauden kuluttua viestin, että ilmoitukseni on vastaanotettu. Ja nyt sitten valot on korjattu!

Kaikki näyttää todella hyvältä tulevan lauantain kisan kannalta, mutta onhan tässä taas paineita nysvätessä excelien ja tulospalvelun kanssa. Tässä vaiheessa on aina niin vahva ennakkofiilis, että jotain menee pieleen, mutta toistaiseksi on jotenkin selvitty. Tänään on edessä iso urakka, kun pitäisi askarrella chipit kiinni 378 numeroon. Tarkoittaa 756 chippiä ja sitten niiden testaaminen…

Perinteinen haamu-wiha starttaa tänään aamulla klo 9. Haamu-wihan seuranta on täällä.
Ikinä en ennen ole näin kevyellä testauksella lähtenyt kisaan, mutta muutoksiakin on viime vuoteen verrattuna paljon tavallista vähemmän.

sunnuntai 9. lokakuuta 2016

La-su 8.-9.10. - Viikko 40

La 9km, 47min-

Ap: kevyt 8.5km, 46:35, 5:29/km.

Aamuhissuttelu Hallilan suuntaan. Hieman oli takareisi kipeytynyt eilisestä alle vintsan hurjastelusta.

Lenkin paras anti oli, että *vihdoinkin* sain 1500km täyteen vanhoilla Adizero Tempoilla ja sain hyvällä omatunnolla heittää ne pois. Aina välillä jaksaa hämmästyttää, että minulla monet kengät eivät juurikaan kulu tuossa juoksumäärässä. Nämäkin olivat vielä melkein kuin uudet. Sentään joskus tulee pieniä reikiä kengän rintamukseen, mutta tällä kertaa ei edes niitä. Muuten vain en enää tämän tyyppisistä kengistä pidä.


Ip: lepo.

Iltalenkki sai väistyä.kun kävin Iinan kanssa katsomassa Snowdenia. Eihän se elokuvana tietenkään suuria odotuksiani täyttänyt, mutta kannatti silti nähdä. Tuskin kukaan muu näyttelijä voisi ulkoiselta olemukseltaan paremmin Snowdenin rooliin sopia kuin Gordon-Levitt, mutta kun se karisma/nerous vaan puuttuu, niin vaisuksihan se jäi. Hyvä veto oli oikean Snowdenin vaihtaminen mukaan kesken elokuvan loppukohtauksen.

Su 27km, 2h 20min-

Ap: pitkä 26.7km, 2:20:00, 5:15/km.

Perinteinen sunnuntaijärvinen, joka oli jo 29. järvenkierto tänä vuonna. Tiukille menee, mutta on yhä mahdollista rikkoa viime vuoden ennätys, joka oli 35 kpl järvisiä.
Tänään meitä oli mukana 5 kiertäjää ja itselläni juoksu kulki jo taas paljon kevyemmin kuin parilla edellisellä kerralla.

Ip: lepo.


Viikko 40 (3.-9.10.2016)

Juoksua 105km (5:11/km).
Liikuntaa yhteensä 9h 55min.

Kelvollinen viikko ja juoksu sujui paremmin kuin edellisellä viikolla.

Nyt edessä on kiireinen Wiha-viikko. En ymmärrä mistä se johtuu, mutta meille on tulossa hurja osanottajaennätys vaikka odotimme lisääntyvästä tapahtumien määrästä johtuvaa osallistujamäärän pienenemistä. Ennakkoilmoittautuneita on 221, joten lopullinen määrä menee reilusti yli 250.

perjantai 7. lokakuuta 2016

Ke-pe 5.-7.10. - Wiha ja Snowden tulevat!

Ke 25km, 2h 06min-

Ap: kevyt 8.0km, 40:32, 5:04/km.

Aamulenkki Iidesjärven ympäri.

Ip: kevyt 16.9km, 1:25:07, 5:02/km.

Iltalenkki Linnainmaalle ja sieltä Messukylän kautta takaisin. Kävin tutustumassa erääseen vuonna 2007 mittaamaani juoksupätkään ja totesin mittauksen edelleen validiksi. Oli hauska huomata, että juuri mikään ei ollut muuttunut tuolla mittaamallani pätkällä kymmenessä vuodessa. Asfaltti oli sama routavaurioinen romu kuin aiemminkin ja jotenkin tämä tiepätkä oli välttänyt kaikki muutkin tietyöt.
Ihan positiivinen vire oli tämän päivän molemmissa lenkeissä vaikka jalat ovatkin kankeat ja syke liian korkea.

To 14km, 1h 15min-

Surkea vire koko päivän. Eilinen hyvä juoksu sai heti vastapainonsa.

Ap: kevyt 6.5km, 35:01, 5:23/km .

Ip: kevyt 8.0km, 40:33, 5:04/km .

Pe 18km, 1h 30min-

Ap: kevyt 6.5km, 34:45, 5:21/km .

Ip: kevyt 11.3km, 55:08, 4:54/km .

Vire jaloissa oli taas vähän parempi ja pitkästä aikaa onnistuin juoksemaan kiihtyvän sokkolenkin, eli kaikki 11 kilsaa kiihtyvästi kelloon katsomatta: 5:18, 5:15, 5:05, 5:04, 4:59, 4:56, 4:54, 4:48, 4:34, 4:28 ja 3:59. Olipa hienoa!

Wihan kilometrit juostaan viikon kuluttua. Ei siinä oikein mikään auta vaan pakko on nyt alkaa valmistelutyöt vaikka ei millään olisi aikaa.

Viikonlopun ohjelmassa on myös elokuvissa käynti! Jos lasten kanssa tehtyjä elokuvakäyntejä ei lasketa, niin taitaa olla 1980-luvulta edellinen kerta… Tai kai sitä joku kerta sen jälkeenkin on käyty, mutta ei tule vaan mieleen.
Nyt oikein odotan elokuviin pääsyä, kun siellä tulee Snowden. En ole tehnyt numeroa Snowden-fanituksestani, mutta jos vintsaajia ja omaa perhettä ei lasketa, niin Snowden on jotakuinkin seuraavaksi eniten arvostamani ihminen maailmassa. Silloin reilu 3 vuotta sitten, kun Snowdenin juttu alkoi tapahtua, niin en kiinnittänyt siihen mitään huomiota. Näin jotain lööppejä ja ajattelin, että joku huumehörhö siellä on epähuomiossa paljastanut jotain papereita. En seurannut niitä uutisia lainkaan. Sitten joskus paljon myöhemmin satuin näkemään erään Snowdenin BBC:lle antaman haastattelun ja olin ihan myyty. Mieshän oli aivan briljantti! Sen jälkeen olen fanittanut Snowdenia ja lukenut/katsonut kaikki löytämäni jutut. Niinpä tämä elokuva on odotettu tapahtuma!

tiistai 4. lokakuuta 2016

Ma-ti 3.-4.10. - Palauttelua ja businesta

Ma 6km, 34min-

Ap: lepo.

Ip: kevyt 6.5km, 33:43, 5:11/km.

Pieni iltalenkki. Ei painanut Pirkka enää jaloissa ja mitään jalkojen kipeytymistä ei ole tapahtunut. Muuten on kyllä väsynyt olo ja vähän on elämä liian kiireistä.

Ti 6km, 34min-

Ap: kevyt 6.5km, 33:48, 5:12/km + hieronta 45min.

Aika hyvin on vakiintunut vauhti tälle perus-kutoselle. Mielestäni yritin juosta kovempaa, mutta ei sitten…

Lenkin jälkeen kävin taas Jupolla hierottavana. Valittelin siinä vähän takareisiä yleisesti. Hieronnassa ei ollut mitään ongelmaa ja Jupon yleisesti kovakouraisena pidetty hieronta ei tunnu minulla missään (kuten ei muulloinkaan). Tai siis tuntuu juuri sopivasti ilman kipua. Mutta kun Jupo siinä teki hieronnan loppuun muutaman takareisivenytyksen, niin naurulle ei meinannut tulla loppua, kun jalka ei taipunut mihinkään;-) Ei kuulemma näin kireitä lihaksia voi olla olemassakaan.
Kai tässä sitten on uskottava, että venyttelykin voisi olla hyvä idea. Ei valitettavasti tule tapahtumaan. EPEK. Ja kyllä kireisiin lihaksiinkin pitäisi olla joku kemiallinen ratkaisu.

Ip: lepo.

Laiskuutta ja väsymystä.

Sitten se business:

Tänään tuli päätökseen Microsoftin sponssaama yrittäjävalmennus, johon minäkin olen osallistunut. Oli kyllä ihan kivaa ja onnistunut formaatti. Parhaat ideat ja esitykset toki jatkavat vielä pitkään kevääseen eri muodoissa dedikoiduissa ohjelmissa, ja toivottavasti itsekin pääsen jatkoon, mutta tiukille menee. Ihan tajuton määrä tulee taas startuppeja tästäkin yt-aallosta. Pelkästään Tampereelta on tullut tässä eri yt-aaltojen myötä reilusti yli 100 yritystä ja siinä siis ei ole edes mukana vielä meidän "sukupolvi". Ja siihen vielä Salon ja Espoon startupit päälle.

Mukava on myös ollut nähdä miten hienosti jotkut viimeisen vuoden aikana syntyneet startupit edistyvät, ainakin mitattuna yrittäjien tyytyväisyysmittarilla. Omankin tekemisen perustana on hieno verkosto osaavia kavereita noissa 100 muussa startupissa. Onnistumisen todennäköisyys lienee silti aika infinitesimaalinen ja sen takia olen edelleen miettinyt uskallanko pistää nimen paperiin vai pitäisikö mennä töihin. Nyt ollaan ihan viimeisten päätöshetkien edessä ja ensi viikon jälkeen ei varmaan paluuta ole.

Minähän perustin hiljattain Pjh Running Oy:n tämän hölkkäharrastuksen tiimoilta, mutta yrittäjäkoulutuksessa olen siis ihan muun idean parissa. Jos asiat etenevät suunnitelman mukaan, niin tuostakin jutusta pääsen täällä kertomaan pian (monihan tietää sen jo). Ongelmaksi tuon vakavammaksi suunnittelemani idean kannalta saattaa muodostua Pjh Runningin vahva voittokulku. Tai toistaiseksi voittokulku on vielä pankkitililtä väärään suuntaan, mutta olen saanut niin hienoa tukea Pirkkalasta, että hieman pelottaa pystynkö vastaamaan tästä promootiosta seuraavaan kansainväliseen kysyntään.
Olen nyt vakavissa keskusteluissa Viimeisten Pirkkalaisten rogaining teamin (#2 tai #3, en tiedä) managerin kanssa sponsorisopimuksesta. Sain jo näytteen tiimin promootiokyvykkyydestä ja oman tulkintani mukaan sain luvan jakaa promootiovideota täällä globaalisti. Saapa nähdä tuleeko tälle blogipostaukselle kaikkien aikojen lukijaennätys, mutta ainakin tuo maailman hienoin 16 sekunnin promovideo ansaitsisi sen!! Olen itse katsonut sen aika monta kertaa;-) (Videon latautuminen saattaa kestää hetken hienolta Elisa-tililtäni, joten ole kärsivällinen…)

sunnuntai 2. lokakuuta 2016

Su 2.10. - Pirkka #15 + viikko 39

Su 33km, 2h 55min-

Ap: 33.0km, 2:55:12, 5:19/km.

Osallistuin Pirkan hölkkään 15. kertaa. Matkaa hölkkämestariksi on enää 5 vuotta, jos kaikki menee hyvin. 2000-luvulla vain vuodet 2001 ja 2004 ovat jääneet minulta Pirkan osalta väliin. Tulosmielessä tämä viimeisin meni sijalle 13, joten tuloskäyrä ei ole optimaalinen. Toisaalta jäin enkastani vain 1min 10s*, joten eihän tuohon ihan tyytymätön voi olla.

Juoksu tänään oli pitkä lenkki hölkkävauhtia ja ihan tarpeeksi oli siinäkin tekemistä. Mielenvirkistykseksi otin kännykän mukaan ja pidin kuvaustaukoja ja some-katkoksia matkalla sopivin välein. Sen verran katselin kelloa, että pysyin melko turvallisesti kolmen tunnin vauhdissa koko ajan.

Jälkikäteen hieman harmitti, kun tulosluettelosta huomasin, että maajoukkuekävelijä ja blogini vakioseuraaja (=on todistettavasti kerran lukenut) kävelijä Hele Haapaniemi tuli maaliin pari minuuttia minua aikaisemmin. Olisinpa pitänyt lyhyemmän sometauon Hervannassa ja ottanut edes pienen loppukirin, niin olisin saattanut päästä Helen peesissä maaliin.

Kiitokset vielä Hannulle ja Arille kyydistä ja Hannulle onnittelut podium-paikasta kovalla ajalla!
Ohessa kuva startista. Hannu ujosti kakkosrivissä, että ei olisi nopeampien tiellä.


*Per kilometri

Ip: lepo.

Viikko 39 (26.9.-2.10.2016)

Juoksua 79km (5:18/km).
Liikuntaa yhteensä 7h 00min.

Taas meni yksi viikko onnettomilla kilsoilla ja toimimattomilla jaloilla. Uutta putkeen vaan. 1500m kisa oli sentään positiivinen juttu.

Jaksan edelleen ihmetellä sitä, että lääketiede (tai ainakaan suomalaiset lääkärit) eivät tiedä hoitokeinoa takareisien toimimattomuuteen. Se ei mahdu minun päähäni ja ainoa keksimäni selitys on, että lihasongelmat eivät vain pääse lääketieteen tai solu/molekyylibiologian tutkimusaihelistalla niin korkealle, että joku tekisi asialle jotain. On muka kaikenlaisia tärkeitä sairauksia etusijalla ja ehkä veteraanijuoksijan persukset eivät vain kiinnosta tutkijoita.

Muutenhan asia on selvä kuin pläkki, että jollain lääkkeellä nuo jalat saisi kuntoon. Mitään mekaanista tai rakenteellista ongelmaa ei ole. En usko, että vika on mitokondrioissakaan, kun niitä on koulutettu ihan tarpeeksi. Jos lihassoluja on kadonnut tai kuollut, niin pitäisihän sekin jotenkin olla tutkittavissa koepalalla tai jollain. Jotain menee pieleen lihaksen toiminnassa ja sehän on vain solukemiaa. Jotain ainetta on liikaa tai liian vähän, tai joku geeni on mennyt vinoon tms. Ihan pitäisi olla korjattavissa oleva vika jollain aineella tai geeniterapialla. Ortopedia on selvästi viimeinen lääketieteen ala (ortopedisia leikkauksia lukuunottamatta), joka edelleen perustuu vanhan kansan oppeihin ja ei ole siirrytty käyttämään ongelman juurisyitä hoitavia lääkkeitä. Ja ennenkuin joku saivartelee juurisyiden ja oireiden hoitamisen eroilla, niin minulle kelpaa kyllä oireiden hoitaminen varsin hyvin, eli juurisyillä tarkoitan niitä syitä, joiden takia aivoista (tai mistä lie selkäytimestä) lähetetty käsky ei konvertoidu lennokkaaksi takareiden heilahdukseksi.

On se vaan perkele, jos pitää itse tämäkin kemian ongelma ratkaista ja ostaa sitten aineet jostain bulgarialaisesta webbikaupasta.

lauantai 1. lokakuuta 2016

Ke-la 28.9.-1.10. - Pirkkaa odotellessa

Eipä ole loppuviikosta muuta kerrottavaa kuin että vihdoinkin sain kassillisen Kirsikka-Ainoja testausta varten. Vasta yhden ehdin syödä, mutta uskallan jo sanoa, että ihan kärkisijat eivät ole uhattuina. Vedän peräkkäin nyt kuitenkin 3-5, että saa kunnon tuntuman.

Ke -

Lepäilyä kiireiden takia; tekosyynä eilinen 1500m.

To 6km, 32min.

Iltalenkki peruuntui sateen takia ja hölkkäsin hävettävän yritelmän matolla. Kai se vuoden kovin rykäisy, eli tiistain 1500m, sitten jäi painamaan.

Pe 14km, 1h 16min.

Pieni hölkkä aamulla ja illalla. Ei oikein kulje. Pitäisi varmaan nukkuakin aina välillä.

La 7km, 38min.

Iltapäivällä Markuksen kanssa pieni hölkkäjutustelu. Markus on kyllä pahasti innostunut uudesta melastansa ja en nyt oikein tiedä mihin suuntaan tämä on askel hesseliharrastuksesta.

Minähän olen toki jo nuoresta iästä saakka harrastanut melontaa erilaisilla kanooteilla. Ja en missään tasaisissa maastoissa, vaan ihan kunnon mäkitreenejä on tullut tehtyä. Esim. oheisessa kuvassa olen koskenlaskussa teinipoikana. Kyllä vieläkin naurattaa minkälaisessa varustuksessa sitä tuli tehtyä parinkin päivän melontareissut. Oli sentään jonkinlainen pelastusliivi päällä, mutta muuten oli normaali arkivarustus farkuista alkaen.
Ja mainittaakoon vielä, että yhdistelmätreenit olivat tuttuja jo yli 30 vuotta sitten, kun noin 2s tuon kuvan ottamisen jälkeen teinmme uintitreenin.


Huomenna sitten hölkkäämään Pirkka. Tunnelijuoksukin olisi samana päivänä ja kyllä harmittaa, että oli pakko valita näiden kahden välillä. Tunnelijuoksu olisi ollut ainutkertainen tapahtuma, mutta ei Pirkkaa voi olla juoksematta. Tavoite on 3h ja sekin vaatii ihan hyvän perushölkän.