sunnuntai 31. tammikuuta 2016

Su 31.1. - Järvenkierto + viikko 4

Tänään 26km, 2h 25min

Ap: pitkä 26.5km, 2:25:24, 5:30/km.

Jääkenttien järvenkierto. Enpä muista että ihan tällaisella luistinradalla oltaisiin koskaan juostu, kun jäätä riitti käytännössä koko reitin läpi. Icebugit purivat jäähän hyvin, mutta eihän se tuosta silti kesäkeliä tehnyt.

Mukana Janne, Veterano, Tappi ja ensi-kertalaisena Jari Siukonen. Väsynyttä oli, mutta ihan kiva lenkki, kun mentiin hiljaa.

Ip: jalkateräjumppa 40min.

Varvasjumppaa Prix d´Ameriqueta katsellessa. Tarkkaavainen lukija saattaa ihmetellä, että miten minä voin katsoa ranskalaista tapahtumaa telkkarista. Se onkin henkisesti hieman vaikeaa, mutta selitän sen itselleni sitä kautta, että kilpailu juostaan kuitenkin amerikkalaisten kunniaksi. Kisa enemmänkin muistuttaa meitä ranskalaisten yleisestä avuttomuudesta ja kuinka aina muiden pitää käydä gallit pelastamassa joka sodassa.

Tammikuun kokonaissaldo oli vaatimaton 429km. Yllättävän vaikea on päästä 500-lukemiin nykyisin ja nyt ei siis ollut lähelläkään.

Viikko 4 (25.-31.1.2016)

Juoksua 89km (5:06/km).
Liikuntaa yhteensä 12h 20min.

Tälle viikolle tuli kaksi juoksutonta päivää eikä meno muutenkaan parantunut. Jotain vk:n tapaista tuli tehtyä pätkinä tiistaina ja muutama tonni yritettyä lauantaina. Ehkä sitten alkavalla viikolla onnistuu paremmin. Ainakin tähtäin siirretään nyt yksiselitteisesti Rooman maratonille huhtikuussa.

Kun nyt sain endosymbioosit selvitettyä, niin jouduin vähän miettimään minkä kirjan aloitan seuraavaksi. Päätin jo ennakoida tulevia tunnelmia Rooman maratonilta ja valitsin kirjan sen mukaan. Ja aina pientä nautintoa saa lukemalla lisää ranskalaisista luusereista.

lauantai 30. tammikuuta 2016

La 30.1.

Tänään 13km, 1h 06min

Ap: vr5 + koordinaatiot + 4 x 1000m / 2min + vr4, 1:05:45, 5:06/km.

Laten yhteistreeni hallissa. Siinä verkatessa ja treenin aikana seurasin ihmeissäni, kun nuori suunnistajaneito treenasi ilmeisesti sprinttisuunnistusta hallissa. Hän juoksi varmaan tunnin rataa ympäri sellaista puolireipasta vauhtia ja luki herkeämättä karttaa mennessään. Kyseessä ei ollut mikään aloittelija, koska etu- ja takasuorilla hän pisti kartan välillä putkelle ja antoi vaan mennä. Oikeaoppisesti hän sitten kaarteissa kuitenkin luki tarkkaan mihin suuntaan pitää kääntyä. Tulihan siellä välillä pieniä virheitä ja ainakin pari kertaa reitinvalinta meni kolmosradan kautta vaikka sisärataa tuolla pääsee lyhintä reittiä.
Minullahan on Jukolan viesti tavoitteena 2019, joten täytyy ottaa tuo treeni sitten edeltävänä talvena hallissa ohjelmaan.

Meillä harkka oli tänään tonnin vetoja. Kyllä niitä oli tarkoitus juosta enemmän kuin neljä, mutta vasen takareisi kipuili liikaa ja katsoin parhaaksi jättää treenin vähän kesken. Juoksu kulki ihan kohtalaisesti ja ehdin jo juosta kiihtyvästi 3:50->3:35 ja kyllähän tuo sarja olisi vielä kiihtynyt.

Tänään pohdimme Laten kanssa myös tulevaa treeniohjelmaani, kun koordinaatiotreenissä ennen vetoja havaitsimme pieniä puutteita kimmo-ominaisuuksissani, tai siis havaitsimme niiden puuttuvan. Otan nyt pomppuja ohjelmaani. Late käski aloittamaan varovasti, joten ilman muuta nousen tyvestä puuhun ja aloitan "tyttöjen treenillä". Jos huomenna yrittäisi vaikka järvisen lomaan Pispalan portaissa tätä Okparaebon pompputekniikkaa.

Ip: crosstrainer 60min.

Painonvartijoiden meiningillä kalorikulutusta.

Huomenna järvenkierto normaalisti Porschelta klo 8:30.

Pe 29.1. - Kirjanurkka: oodi mitokondrioille

Tänään -

Ap: crosstrainer 30min.

Ip: lepo.

Nyt ei treeni napannut yhtään. Tarkoitus oli juosta ihan kunnon peruslenkki, mutta yllätin itseni ja en vaan mennyt. On varmaan pientä masennusta, kun ei kule.

Käytän sen sijaan tämän palstatilan mitokondrioiden ylistykseen, kun olen vielä ihan hehkuissani saatuani eilen päätökseen Nick Lanen kirjan kompleksisen elämän synnystä. Ihan pakko on jakaa tätä ilosanomaa! (Toki valveutuneille lukijoille tämä saattaa olla jo täysin tuttua asiaa ja minä vain tulen jälkijunassa.)

Luen nimittäin Stephen Kingin lisäksi aika paljon luonnontieteistä ja nyt kyllä löytyi sellainen helmi, että menee ilman muuta all-time top-3:een! Kirja on ihan uusi ja vähän liian vaikea noustakseen nopeaan maailmanmaineeseen, mutta veikkaanpa että tästä tulee yksi maailmankirjallisuuden merkkiteoksista yhtä lailla kuin jostain Selfish Genestä. Minä antaisin Nobelin heti, mutta minulta ei luultavasti kysytä. Ihan sama onko biologian vai kirjallisuuden Nobel.

Kirjassa oli mielestäni kolme pääpointtia:

1) Varsin seikkaperäinen hyvin perusteltu kuvaus (yksinkertaisen) elämän synnystä vedestä, hiilidioksidista ja mineraaleista (tarkemmin oliviinista). Ei mitään geneeristä soopaa alkumerestä ja salamoinnista, vaan ihan järkevä toimiva tapahtumaketju yksityiskohtaisesti.
Jo kouluajoilta muistan hyvin, että orgaaninen kemia oli aihe, jota en koskaan sisäistänyt kunnolla. Kyllähän sitä pystyi pänttäämään, mutta ei se oikein kolahtanut miten ne yhdisteet reagoivat ja mikä nyt milloinkin hapettuu tai pelkistyy. Nyt tajusin molekyylibiologian ihmeellistä maailmaa ihan toisella tavalla. Solun energiatalous on ihan käsittämättömän upeaa ja soluhengitys "protonigradienttien" (suomeksi mitä?) tuottaman voiman avulla on ollut minulle täysin tuntematon juttu ennen tätä. (Tästä saa hieman esimakua tuohon aiheeseen, mutta onhan tuo aika raskas teksti.)
Lähestymistapa kirjassa oli insinöörille mieleen, kun koko juttu analysoitiin energian kautta, että mikä on mahdollista ja mikä ei. Oli todella valaisevaa, mutta tämä ei kuitenkaan ollut kirjan pääkontribuutio.

2) Tuon kohdan 1 kautta päästään maailmaan, jossa on vain bakteereita (ja arkeoneja). Kirjan iso pointti on, että bakteeri ei evoluution kautta voi kehittyä monimutkaiseksi eliöksi vaikka mikä olisi. Tätä rajoittaa solun energiatalous täysin aukottomasti. Ja selvyyden vuoksi: Monimutkaisuudella tässä tarkoitetaan kompleksista rakennetta, isoa kokoa ja erityisesti suurta genomia. Bakteerithan toki aineenvaihdunnaltaan kehittyvät aivan käsittämättömän monimutkaisiksi ja ziljoona kertaa ihmistä monipuolisemmiksi, mutta pysyvät silti mikroskooppisina bakteereina. Jotta voi syntyä kompleksista elämää tarvitaan "freak event", jossa endosymbioosissa kaksi bakteeria (tai tässä tapauksessa arkeoni ja bakteeri) lyövät hynttyyt yhteen, eli bakteeri (=tuleva mitokondrio) pääsi arkeonin sisään.
Nyt kuulen jo lukijan sanovan, että "kyllähän minä tuon tiesin mitokondrioista", mutta siihen sanon, että "etpäs tiennytkään!" Yleisesti luultu tarina mitokondrioista on oleellisesti erilainen. Esimerkiksi näsäviisas tutkija tässä Ylen pätkässä viittaa yleiseen käsitykseen siitä kuinka jossain vaiheessa evoluutiota aitotumallisen esi-isämme endosymbioosi bakteerien kanssa johti nykyisiin mitokondrioihin. Mutta koko kirjan pointti on, että juuri näin EI voinut tapahtua. Mitokondrio ei ollut jossain vaiheessa evoluutiota mukaan tullut sivuhenkilö, vaan koko jutun päähenkilö! Mitään aitotumallista esi-isää ei ikinä olisi voinut edes syntyä ilman tuota arkeonin ja bakteerin miljardeja (ei miljoonia) vuosia sitten tapahtunutta endosymbioosia. Mutta sitten kun meillä oli endosymbioottinen solu, jossa oli kahden eri genomin yhdistelmä, niin energiaraja oli murrettu ja taivas enää oli rajana ja elämän puu alkoi kasvaa;-) Tuota bakteerien välistä endosymbioosia tapahtuu edelleen nykyisinkin, tosin erittäin harvoin, joten todistettavasti se siis on mahdollista.

3) Kirjan hienoin anti olikin sitten ihan puhtaasti Darwinistinen analyysi elämän kehityksestä, kun lähtökohtana oli tuo endosymbioottinen solu ja sen kaksi eri genomia (arkeoni-isännän genomi ja tulevien mitokondrioiden genomi). Eli ajavana voimana oli näiden genomien yhteisadaptaatio ja osittain keskinäinen kilpailu. Se oli häkellyttävän kaunista luettavaa kuinka loogisesti tästä lähtökohdasta seuraavat tuma, suvullinen lisääntyminen, kaksi sukupuolta, erilliset sukusolujen ja somaattisten solujen linjat, kehon kuolema, etc.

Jos vähänkin on kiinnostusta näihin asioihin, niin tämä kirja on must-read. Seuraavaksi menen Amazoniin ja tilaan Nick Lanen kaikki edelliset kirjat. En esim. malta odottaa kunnes postiluukusta tipahtaa "Power, Sex, Suicide: Mitochondria and the Meaning of Life"!

Kun sunnuntaina taas juoksette pitkää lenkkiä, niin muistakaa osoittaa asiaankuuluvaa kunnioitusta mitokondrioillenne, jotka eivät pelkästään tuota tarvitsemaanne ATP:tä vaan ovat avain koko elämän syntyyn! Itse tietenkin kunnioitan mitokondrioitani suuresti, mutta pientä reklamaatiota on annettava, että VO2Max saisi olla vähän parempi…

torstai 28. tammikuuta 2016

To 28.1.

To 10km, 50min

Ap: lihaskunto 60min.

Ip: kevyt 10.2km, 50:50, 4:59/km.

Vintsasin kympin hallissa illalla. Tarkoitus oli tehdä loppuun sarja rullauksia, mutta lonkka herjaa sen verran, että ei tuo onnistunut. Taitaa olla parasta ennen -päiväys vääjäämättä mennyt ohi tästä hölkkääjästä.

Nyt siis näyttää vahvasti siltä, että juoksulla itsensä elättämisessä on riskinsä ja minusta ei ehkä tule enää ammattilaista. Kyllähän minä sain 20 euron City-Marketin lahjakortin palkinnoksi Pirkkalan yöhölkästä vuonna 2010, mutta se raha alkaa olla jo käytetty. Niinpä olen viime aikoina valmistellut tulevan eläkkeeni täydennystä ohjelmistoalan yrittäjänä. Eli käytännössä olen rakentanut kellariin oman tietokonehuoneen, eli datacenterin.

Nuorenahan minä jonkin aikaa tein omia ohjelmistotöitä legendaarisella Commodore 64:llä ja nyt ajattelin jatkaa siitä mihin silloin jäin. How hard can it be? Tietokoneet ovat tietenkin nykyisin ihan toista luokkaa ja kun käynnistin myllyn uudessa datacenterissäni kellarin teknisessä tilassa keskuspölynimurin vieressä, niin muistia näytti olevan jopa 640kB, kun vanhassa C64:ssä luku oli vain kymmenesosa tuosta! Ja pöydän alla on vielä toinen samanlainen kone, joten kyllähän tuossa murskaantuu bitti poikineen!

Saatan vaikka myydä pilvipalveluja ja tallennustilaa näiltä koneilta. Ja jos kovalevyt tulevat täyteen, niin korppuasemilla voi jatkaa tallennustilaa aivan rajattomasti. Koneiden laatukin on taattu, kun monitori tulee Nokialta ja näppäimistön brändi on trendikäs MikroMikko. Vapise Amazon! Ja vielä entisen Peek/Poke-ohjelmoinnin tilalle on Redmondissa kehitetty hieno moderni ikkunasysteemi! Nyt vain jään odottamaan faxin ääreen toimeksiantoja.

Ma-ke 25.-27.1. - Alamäkeä

Onko se nyt alamäkeä vai ylämäkeä, kun menee huonosti? Tuo sanonta on aina ollut minulle vähän epäselvä. Joka tapauksessa on tunnustettava tosiasiat, että eihän tästä taas mitään tule.

Ma -

Ihan oikea lepopäivä.

Ti 19km, 1h 33min

Ap: kevyt 6.0km, 32:01, 5:20/km + crosstrainer 30min + hieronta 45min.

Aamuhölkkä matolla huonolla vireellä. Ei edes mentaalipsyykkaus auttanut, mutta en varmaan jaksanut sitä kunnolla tehdä. Päälle crosstrainer minuuttien kerryttämiseksi ja sitten Hervantaan Jupon käsittelyyn. Vasen takareisi on alkanut kipuilla, mutta ei se hieronnassa tuntunut.

Ip: vr3 + 2000m + 2 x 1000m + 2000m +vr3, 1:01:01, 4:46/km.

Piti yrittää kovempia vetoja hallissa, mutta ei kulkenut yhtään. Vasen takareisi kinnaa ja muutenkin oli huono vire. Juoksin randomilla jonkunlaisen vetosarjan huonoilla vauhdeilla ja totesin perjantaille suunnitellut kisan tekemättömäksi paikaksi. Ei vaan pysty. On se erikoista, että treeni ei tartu yhtään.

Ke 21km, 1h 39min

Ap: vr 4.7km + jotain häröilyä, 24:48, 5:17/km.

Espoo-päivä. Kävin heti aamuseiskalta vähän Pirkkahallissa höntsäilemässä ja jatkoin sieltä suoraan Espooseen. Yritin tehdä jotain pientä kikkailua ja spurtteja, mutta oli ihan kamalaa. Olin varmaan hitaampi ja kankeampi kuin koskaan.

Ip: 16.0km, 1:14:31, 4:39/km.

Kun lähdin työpäivän jälkeen ajelemaan kohti Tamperetta, niin hetken mielijohteesta käännyinkin Kehä I:ltä Tapiolan suuntaan ja kävin tekemässä "iltalenkin" Esport-areenalla. Tuntui nimittäin siltä, että jos jätän lenkin Tampereelle, niin se jää illalla tekemättä. Ja minullahan oli lenkkikamppeet autossa mukana Pirkkahallin jäljiltä. En tosin siinä vaiheessa ajatellut, että ne kamppeet ovat märkinä mytyssä putkikassissa…

Areenalla juoksin 16km sellaista välivauhtia, josta ei varmaan ole mitokondrioille* mitään hyötyä. Mutta kun ei kunnon treenejä jaksa tehdä, niin tällaisia niistä tulee. Takareidet vastustavat.

Areenalla pitäisi kyllä käydä useammin, kun siellä on kovasta alustasta huolimatta mukava juosta. Jotenkin tuollainen keskeltä suljettu rata on mukavampi kuin avoin rata. Ja porukkaahan siellä oli tosi paljon; ihan eri lailla kuin pari vuotta sitten jolloin viimeksi kävin.

Kiinnitin siinä juostessani huomiota, että pari nuorta minulle tuntematonta kilpakävelijää menivät hurjaa vauhtia. Vallu Kononen olikin seuraavan mutkan takana ja taisivat olla jotain hänen suojattejaan. Muutenkin eri tyyppistä meininkiä oli paljon, mutta sekaan mahtui aika hyvin juoksemaan rauhassa.

Nyt on tosiaan siis niin, että lupaavasti alkanut orastava kunnon nousu ei ole jatkunut, vaan kuntokäyrä on jopa kääntynyt vähän alaspäin. Vähän on taas jalkojen kanssa ongelmia vaikka ei mitään pahempaa olekaan. Onnistuneita treenejä ei ole vähään aikaan tullut.

*Palaan lähiaikoina mitokondrioihin. Luen nimittäin parhaillaan giganttisen hyvää kirjaa, jossa mitokondrioiden ennestäänkin mystinen maine nousee ihan uusiin sfääreihin;-)

sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Su 24.1. - Järvenkierto + viikko 3

Tänään 26km, 2h 27min

Ap: jalkateräjumppa 40min+ pitkä 26.5km, 2:26:31, 5:32/km.

Varvasjumpan jälkeen järvenkierto melko mukavassa kelissä. Pari astetta oli pakkasta ja vain ohut lumikerros maassa hieman haittasi juoksua. Meno oli väsynyttä, mutta onneksi kukaan porukassa ei vedättänyt ja hölkkä rauhallisella vauhdilla oli oikein kivaa. Mukana Marko, gallardo, harpatti ja Janne.

Janne totesi juoksun jälkeen, että näemmä vauhti kerta kerralta vain hidastuu. Piti ihan käydä katsomassa excelistä ja niin se tosiaan on: Viisi viimeistä järvenkiertoa ovat hienolla regressiolla kulkeneet hidastuvasti. Minulle tuo on sopinut hyvin ja pitkällä lenkillä ei kyllä ole mihinkään kiire. Vaan eiköhän tämän päivän lenkki nyt ollut vauhdin suhteen pohjat ja ensi kerralla mennään varmaan taas vähän kovempaa.

Ip: lepo.


Viikko 3 (18.-24.1.2016)

Juoksua 107km (5:20/km).
Liikuntaa yhteensä 12h 25min.

Oli vähän tasapaksu viikko ja "flunssa"+työreissu sekoittivat pakkaa. Yhtään tosi-hyvää juoksua ei viikolle mahtunut. Tiistain kakkoset Markon kanssa olivat selvästi paras treeni. Taas kuitenkin jäi sellainen oikea vk-juoksu puuttumaan koko viikolta. Ei pitäisi jatkuvasti lintsata tuota kaikkein tärkeintä harjoitusta.

Alkavalla viikolla ei näy esteitä hyville treeneille ja ainakin vk-tehoja pitää saada mukaan. Perjantainahan on tarjolla aikuisviihdettä Pirkkahallissa KP:n kisojen merkeissä. Tietysti pitäisi mennä sinne treenimielellä mukaan, mutta katsotaan nyt tuleeko nössöiltyä.

lauantai 23. tammikuuta 2016

La 23.1.

Flunssantapainen alkaa olla voitettu kanta.

Tänään 22km, 1h 55min

Ap: lihaskunto 60min; vr5 + koordinaatiot + vl 4.4km + vr6, 1:18:03, 5:10/km.

Aamulla ensin väsynyt lihaskuntotreeni kotona ja sen päälle lumityöt. Sitten pienen levon jälkeen Laten yhteisharjoitus hallissa. Piti olla tonneja ja viissatasia, mutta keihäänheittäjät olivat vallanneet takakaarretta sen verran, että ei siitä uskaltanut juosta porukan läpi vetoja. Piti soveltaa ja tehtiin sitten niin, että juostiin aina 200m reippaammin (15x) ja palautellen se etukaarteen 100m heittäjiä väistellen.

Ei nyt ollut mitenkään hyvä vire, mutta tulipahan tehtyä.

Ip: kevyt 7.0km, 37:19, 5:20/km.

Iltahölkkä matolla.

Huomenna järvenkierto normispeksillä, eli Porschelta klo 8:30.

perjantai 22. tammikuuta 2016

Ke-pe 20.-22.1. - Mind over matter

Tästä kolmen päivän jaksosta kaksi ensimmäistä kuluivat Lontoossa pienessä flunssan tapaisessa ja kolmas koti-Suomessa flunssan edelleen jatkuessa. Mitään kuumetta ei ole ja olo on juuri sellainen ikävä välimuoto: ei tarpeeksi huono treenien skippaamiseen, mutta liian huono mukavaan liikuntaan.

Ke 10km, 54min

Ap: kevyt 10.0km, 53:46, 5:23/km.

Aamulenkki Lontoossa Chiswickissa. Oli kylmä (pari astetta pakkasta) ja en oikein löytänyt hyviä juoksumaastoja, joten lenkki jäi lyhyemmäksi kuin olin ajatellut. Hakeuduin Thamesin rantaan ja ajoittain siellä olikin kivaa juoksupolkua, mutta kovin katkonaiseksi juoksu meni. Soutajia oli joella treenaamassa aikaisin aamulla useammankin veneen voimin.

Ip: lepo.

To 17km, 1h 31min

Ap: kevyt 16.8km, 1:31:00, 5:25/km.

Aamulenkki Lontoossa hesseli-Heikin kanssa. Tavoitteena oli löytää Richmond Parkiin peuroja katsomaan. Harhailuksihan se vähän meni, mutta muutaman aamuvirkun alkuasukkaan avulla saimme oikeat suuntimat ja löysimme puiston. Aikaa kului matkalla niin paljon, että juoksut puistossa jäivät lyhyeksi, mutta olihan se hieno paikka.

Puisto ei vielä ollut autoille auki, joten saimme juosta autotien keskellä kuin Britannian omistajat. Puistossa ei ollut mitään valaistusta, mutta kaupungin kajastus toi sen verran valoa, että siellä pystyi juoksemaan. Ehdin jo luulla, että emme löydä peuroja, kunnes yhtäkkiä huomasimme olevamme ison lauman keskellä. Elukat laidunsivat ihan muutaman metrin päässä välittämättä meistä lainkaan. (Kuva valikoitu netistä mahdollisimman lähellä tuota kokemusta, kun oli liian pimeää oman kuvan ottamiseen.)


Ip: lepo.

Kotimatka Lontoosta. Luultavasti onnistuin pilaamaan hienosti jatkuneen laihdutuksen tällä reissulla. Täytyy paastota loppuviikko, jotta saa viikon keskipainon aisoihin.

Pe 20km, 1h 40min

Ap: kevyt 12.0km, 57:00, 4:45/km.

Aamulenkki hallissa. Meno oli aika kankeaa, mutta sain tikistettyä onnistuneen sokkotusinan, eli kelloon katsomatta joka kilsa hieman edellistä kovempaa.

Ip: kevyt 8.0km, 42:37, 5:20/km.

Iltalenkki matolla ihan kohtalaisella vireellä. Palaan taas tuohon mattosykkeeseen hieman toisesta näkökulmasta. Olen nimittäin tässä viime aikoina katsonut Tiededokumenttia "Aivot uuteen kuosiin". Se on aika hyvä vaikka yleensä en tuosta tyylistä pidäkään. Mitään ihmeellisen uutta en ole oppinut, mutta on se hyvä muistutus siitä, että kannattaisi varmaan treenata näitä mielipuolen juttuja enemmän. Siinähän päähenkilö eri jaksoissa kehittää itseään erilaisissa fyysisissäkin suorituksissa mielen keinoin.

Minähän täällä blogissa jo aiemmin päädyin siihen johtopäätökseen, että matolla juoksemisen vaikeus on minulla melko puhtaasti psyykkistä. Siitä selkeimpänä fyysisenä esimerkkinä on ollut sykkeen kohtuuton nousu hitaassakin hölkässä, mutta fiilis on muutenkin raskas. Nyt päätin mielen kontrollilla pitää juoksun kasassa ja sykkeen alhaalla. Eli mietin koko ajan kuinka helppoa juoksu on ja pyrin keskittymään siihen koko treenin ajan. Vaikutus oli ilmeinen heti juoksufiiliksessä ja näkyihän se yllättävän selvästi myös sykkeessä! Tuossa alla on ensin tyypillinen sykekäyrä vastaavasta hölkästä ilman mielikuvavaikutusta: syke lopussa 150 ja keskari 136 (7.0km, vauhti 5:25/km).


Ohessa on sitten sykekäyrä tämän päivän juoksusta: syke lopussa 140 ja keskari 131 (8.0km, vauhti vähän kovempi 5:20/km).


Tuo ero ei ehkä tunnu dramaattiselta, mutta kyllä se minun vaihteluväleilläni on ihan merkittävä. Syke-etenemässä ero on 1.43 vs 1.36. Ja tämä oli siis ekalla yrityksellä ilman mitään systemaattisempaa mielikuvaharjoittelua;-) Jos tuohon oikeasti viitsisi panostaa, niin varmasti homma paranisi vielä reilusti. Pitäisi kyllä löytää jostain psyykkinen valmentaja, sillä itse tuota ei oikein jaksa eikä osaa tehdä. Mutta ei sellaisia hyviä varmaan mistään saa ja tuskin tuon Tiededokkarin kaveritkaan ovat käytettävissä… Jätetään ajatus hautumaan.

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

Ti 19.1. - Kakkosia

Tänään 12km, 1h 06min

Ap: vr3 + 20 x 200m / 1min + vr3, 1:05:39, 5:28/km.

Markon kanssa hallitreeni heti seiskan jälkeen. Juostiin tuttu 200m-sarja ja nyt kulki alusta saakka ihan hyvin. Vedot tasaisesti välille 37-38s ja keskariksi tuli tasan 37,5s. Joulukuun alussa vedimme tämän saman treenin viimeksi ja silloin keskari oli minulla 2s hitaampi, joten jotain on kyllä tapahtunut positiiviseen suuntaan. (Marko juoksi vielä vajaan sekunnin kovempaa.)

Ip: lepo.

Loppupäivä meni työn merkeissä.

Tänään toistui taas ihmeellinen lääketieteellinen ilmiö, eli sain hallista aivastus/nuha-kohtauksen. Näin tapahtuu joka vuosi kerran tai pari ja se on aina kovemman Pirkkahallitreenin jälkeen (mutta ei siis ollenkaan kaikkien kovien hallitrenien jälkeen). Jo kotimatkalla hallista alkaa hillitön aivasteleminen ja hetken päästä nenä vuotaa kuin vesihana. Tätä jatkuu koko päivän vaikka aivastaminen kyllä vähenee nopeasti (mutta jatkuu jossain määrin koko päivän). Nytkin vielä myöhään illalla olo on todella surkea tuon nuhan takia. Luultavasti kuitenkin kaikki on aamulla ohi.

Tämä on ihan käsittämättömän voimakas reaktio ja ei tapahdu ikinä muulloin kuin satunnaisesti kovien hallitreenien jälkeen. Joku yliherkkyysnuha tämän on pakko olla, mutta en keksi mikä sen aiheuttaa. Hesselit olisivat luonnollinen selitys, mutta ei tämä ajoitu aina hallin hesselipäiville.

maanantai 18. tammikuuta 2016

Ma 18.1.

Tänään -

Aktiivilepoa.

Ap: lepo.

Ip: ylämäkikävely 60min.

Parametrit matolla olivat nyt 13% ja 6.0kmh (=10min/km). Tuo on varmaan aika sopiva vauhti ja kulma tällaiseen kevyeen treeniin, mutta silti tuntuu ihan liikunnalta.

sunnuntai 17. tammikuuta 2016

Su 17.1. - Pikajuoksua + viikko 2

Tänään 15km, 1h 20min

Ap: vr3 + koordinaatiot + 5 x 200m / 5min + vr3 (yht. 6.9km), 37:00, 5:22/km.

Aamupäivällä Laten yhteistreenissä Pirkkahallissa oli ohjelmassa maksimaaliset 5x200m pitkillä palautuksilla. Sitä on vaikea ymmärtää tai selittää miten kamala tuo treeni on tällaiselle maailman hitaimmalle hölkkääjälle. Kolmannen vedon jälkeen jalat olivat ihan spagettia ja 5min tuntui varsin lyhyeltä palautukselta. Kun treenin jälkeen yritin loppuverkata, niin huimaus iski ja tajunnan menetys oli varmaan lähellä;-) No, kyllähän siitä tietenkin sitten tokeni.

Tuossa treenissä siis vedetään kaikki vedot maksimilla ja yleensä vauhti kuulemma hidastuu aika selvästi ekan ja vikan vedon välillä. Minulla eroa tuli tasan 1 sekunti, joka oli porukassa todella pieni ero. Eka veto meni 32s pintaan ja vika sitten 33s. Muut siihen välille. Kyllä minun pitäisi se eka pystyä juoksemaan kovempaa, mutta ei näköjään pysty. Tuossa treenissä hyvin huomaa nopeusominaisuuksien erot, kun nuorista naisista nopein voitti minua ekassa vedossa 2 sekuntia ja oli siis 10m edellä, mutta minä sitten olin edellä kaikissa neljässä seuraavassa! Tutteli-Jari juoksi ekan vedon selvästi alle 30s ja oli edellä kaikissa muissakin vedoissa, mutta viimeisessä pääsin jo aika lähelle.

Kun Laten kanssa aloittelin tätä juoksukoulua, niin toukokuussa juostiin sama treeni Ratinassa. Siitä sentään vauhti on parantunut noin 1,5 sekuntia. Toivoin kyllä pääseväni lähemmäs 30 sekunnin haamurajaa, mutta kaukana se vaan on.

Mainittakoon vielä, että samaan aikaan Vintsaaja-Janne hölkkäili omaa vk-treeniään hallissa. Kymppi kulki näennäisen vaivattomasti aikaan 36 ja yläosat.

Ip: jalkateräjumppa 40min + kevyt 8.0km, 42:38, 5:20/km.

Kipristelin varpaita iltapäivällä hiihtoa katsellessa ja juoksin illalla vielä pienen mattolenkin. Ihan hyvä vire ja aamun kaksisataset eivät tuntuneet enää illalla jaloissa ollenkaan.

Viikko 2 (11.-17.1.2016)

Juoksua 104km (5:23/km).
Liikuntaa yhteensä 14h 45min.

Ihan hyvä viikko vaikka alkuviikosta vire oli huono ja flunssa tuntui painavan päälle. Huono olo meni kuitenkin ohi ilman oikeaa tautia ja viikonloppu oli ihan OK. Sain viikolla tehtyä hitaan hölkän lisäksi kolme muutakin treeniä, eli 400m-vedot tiistaina, 10km vk-lenkki perjantaina ja 200m-vedot sunnuntaina.

Vaikka viikko meni kivasti, niin tulostasossa ei progressiota tapahtunut aikaisempien viikkojen tapaan. Ehkä taas ensi viikolla sitten… Valitettavasti työmatka rikkoo taas pahasti alkavaakin viikkoa, mutta yritän soveltaa jotain.

lauantai 16. tammikuuta 2016

La 16.1. - Järvenkierto

Tänään 27km, 2h 25min

Ap: lihaskunto 45min.

Pakotin itseni aamulla pieneen lihaskuntotreeniin ja siihen päälle kolmen vartin lumityöt. Nyt oli selvästi parempi olo kuin edellisinä päivinä. En kyllä tiedä miksi.

Ip: pitkä 26.6km, 2:24:33, 5:27/km.

Järvenkierto Jannen kanssa kireässä pakkasessa. Ihan mukava oli köpötellä hitaasti kylmyydestä (-14) huolimatta, kun tuulta ei ollut juuri ollenkaan. Eiväthän talviset lenkit mitään herkkua ole, mutta ei vaan pää kestä juosta näitä pitkiä matolla. Vire oli ihan hyvä, mutta kai sen pitikin olla, kun ei tuon kovempaa menty.

Huomenna Laten yhteistreeni hallissa klo 12. Ei tietoa mitä on ohjelmassa, mutta tuon takia siis piti juosta pitkis jo tänään. Jos huominen treeni menee putkeen, niin sitten tästä saadaan vielä ihan OK viikko vaikka alku oli huono.

perjantai 15. tammikuuta 2016

Pe 15.1. - "Reipasta"

Tänään 16km, 1h 16min

Ap: crosstrainer 30min.

Ip: vr3 + tv-reipas 10.0km (41:43) + vr3, 1:15:32, 4:38/km.

Illalla sinnittelin jonkinlaisen vk-treenin hallissa. Ajatuksena oli juosta kymppi 3h-maratonvauhtia, eli 4:15/km. Eka kilsa meni 4:10 ja päätin sitten jatkaa sitä vauhtia loppuun. Hyvin toimi vakionopeussäädin tänään, sillä hitaimman ja nopeimman kisan ero oli tasan 2s.

Vire ei ollut hääppöinen ja olisihan se kiva, jos tällainen vauhti menisi ihan rallatellen. Mutta ei mennyt. Ei toki mitään vaikeuksia ollut, mutta jalat taas viimeisillä kilsoilla vähän valittivat. Koko viikko on ollut vähän alavireinen ja olisikohan pientä flunssaa taustalla.

Off-topic: Olen usein miettinyt, että mitähän sitä tekisi, jos ei harrastaisi juoksua ja täyttelisi exceleitä. En ikinä olisi uskonut, että paras vaihtoehto olisi olla taitelija! Nimittäin löysin tänään Facebookista hengenheimolaiseni, joka kerää sääkameraselfieitä. On kyllä loistava idea! Minun on todella helppo ymmärtää miksi jonkun mielestä näin idioottimainen harrastus voi olla hohdokasta;-) Ja kaveri on saanut jotain taiteilija-apurahaa tätä varten! Siis hän ajaa ympäri Suomea etsien sääkameroita ja menee sitten seisomaan kameran eteen vartiksi, että pääsisi kuvaan. Sitten hän käy lataamassa kuvan netistä ennen kuin se häviää bittiavaruuteen. Brilliant!

torstai 14. tammikuuta 2016

To 14.1.

Tänään 15km, 1h 27min

Ap: lepo.

Aamulla oli huono vire ja jätin aamutreenin väliin. Kävin kyllä taas tekemässä lumityöt, kun kerran arktisella vyöhykkeellä asutaan. Yritin jopa Markoa matkien kolata vauhdilla urheilullisesti, mutta ei siitä oikein mitään tullut. Paljon kivempi oli vaan työntää kolaa rauhallisesti.

Ip: hissuttelu 15.0km, 1:27:20, 5:49/km.

Päätin uhrata päivän päätreenin tieteen alttarille, kun ei yhtään huvittanut väsyneenä juosta. Minähän eilen hölkkäsin tasavauhtisen 15km matolla ja syke nousi ihan kuin oikeassa juoksussa. Tänään sitten menin Pirkkahalliin replikoimaan treenin täsmällisesti. Eli juoksin ihan saman treenin kuin matollakin: tv-hissuttelu 15km.

Alussa oli vähän vaikeaa kalibroida hallivauhti tarvittavan hitaaksi vaikka olinkin valinnut painavat jarrukengät jalkaan. Onnistuin kuitenkin kiertämään kehää tasaisesti siten, että kaikki kilsat napsahtivat välille 5:47-5:51/km. Tämä oli siis aavistuksen nopeammin kuin matolla, mutta käytännössä sama. Varustus ja olosuhteet olivat identtiset, paitsi nyt hallissa oli painavat lenkkarit ja matolla kevyet.

Kuitenkin ero sykekäyrissä on dramaattinen aiemmin selittämästäni psyykkisestä mattorasituksesta johtuen. Oheisessa kuvassa vasemmalla on mattosykekäyrä ja oikealla hallisykekäyrä. Skaalaus on vertailukelpoinen. Harjoituksen kesto identtinen. Pidin jopa saman WC-tauon tänään samassa kohdassa tieteen tarkkuuden takia. Keskisyke matolla 132 ja hallissa 117.


Oli aiemmin Markon kanssa puhetta muuttuisiko juoksutekniikka matolla Garminin parametrien suhteen. Onhan siinä selvä ero, eli matolla kadenssi oli 172 ja hallissa 167. Hallissa vertikaaliliike oli 10.2cm ja kontaktiaika 242ms, kun matolla ne olivat 9.6cm ja 244 ms. Ehkä tuo kadenssiero on oleellisin, mutta toisaalta kenkäkin on voinut vaikuttaa. Mielestäni tämä tulos lopullisesti vahvistaa psyyketeorian, eli matolla telkkaria katsellessa on tylsää, mutta hallissa kehää kiertäessä on kivaa.

Huomenna Late on speksannut yhteisharjoituksen ulos! En taida venyä pakkaseen vaikka ennen sekin oli mahdollista, mutta nyt on pakkasen sietokyky nolla. Sen sijaan lähden illalla halliin tekemään jotain kympin "reipasta" tms.

keskiviikko 13. tammikuuta 2016

Ke 13.1.

Tänään 15km, 1h 28min

Ap: lihaskunto 60min.

Aamukahvin jälkeen edessä olivatkin kunnon lumityöt ja siihen päälle lihaskuntorehkimistä. Huomasi heti, että edellisestä kerrasta tämän rankemman setin kanssa oli kulunut jo ainakin pari viikkoa ja eihän sitä meinannut millään jaksaa. Huono treeni.

Ip: hissuttelu 15.0km, 1:28:00, 5:52/km.

Piti mennä Markon kanssa ulos lenkille, mutta lumipyry ja pohjoistuuli veivät voiton. Fiilis oli lähtökohtaisesti jo huono ja säädin matolla vauhdiksi lähes 6min/km-hölkän. Ajattelin, että nyt ei voi syke nousta… Hölkkäilin 15km koko ajan loppua odottaen ja tässä on tulos (WC-tauko puolivälissä):


Lämpötila kuntohuoneessa lenkin jälkeen oli 18 astetta. Ei tullut edes ihmeemmin hiki, kun tuuletin puhalsi ja ikkuna oli auki. Aivan karmeaa on tuo matolla juoksu!! Jos pystyisin noin hiljaa juoksemaan ulkona tai hallissa, niin ei kertaakaan olisi syke yli 120. Huomenna lähden kyllä halliin jollain keinolla, kunhan vaan keksin milloin ehtisi.

Ti 12.1.

Tänään 16km, 1h 23min

Ap: kevyt 7.0km, 37:37, 5:22/km + hieronta 45min.

Ensin lumityöt ja päälle aamuhölkkä matolla sykkeet taivaissa. Katsoin jonkun Prisma-dokumentin miehen ja naiset aivojen eroista. Ala-arvoista bullshittiä. Vaikka BBC:llä toki on ihan helmiäkin, niin yhä useammin BBC:n ohjelmat ovat ihan surkeita.

Heti lenkin päälle Jupon hieronta. Jalat kunnossa, mutta pohkeissa selkeää väsymystä.

Ip: vr4 + 6 x 400m + 2 x 300m + vr2, 45:00, 5:00/km.

Rankan työpäivän päälle vetoja hallissa tavallisten kuolevaisten vuorolla klo 20 jälkeen. Nykyäänhän välillä 17-20 sisään pääsevät vain oikeat urheilijat ja hallin vahtimestarien kaverit, joita kyllä tuntuu riittävän aika paljon.

Keemin, Jannen ja Pasin kanssa juostiin vetoja, kukin treeniä vähän muokaten. Minulla oli kevein malli, joka sisälsi ensin 6x400m lyhyellä palautuksella välille 81-77s. Sitten annoin suosilla muiden juosta 100m pitempään ja hyppäsin itse varttimailille mukaan vasta 100 metrin jälkeen. Ihan OK meni vähän kovempaa, kun juoksin vain 300m. Hapottavaa oli silti tänään ja jalat eivät hieronnan jäljiltä oikein toimineet täysin.

Huominen ohjelma on vielä auki, mutta lumitöitä siellä ainakin odottaa.

maanantai 11. tammikuuta 2016

Ma 11.1.

Tänään -

Aktiivilepoa.

Ap: crosstrainer 30min.

Ip: ylämäkikävely 60min.


Yleisessä liikuntaympäristössäni on muuten tapahtunut merkittävä muutos viime viikkojen aikana. Tuo muutos on omiaan vähentämään hyötyliikuntaani ja se pitää korvata tällaisella aktiivilevolla.

Kerrottakoon ensin taustatietona, että joskus noin 10 vuotta sitten silloinen työnantajani Nokia osallistui maailman parantamiseen panostamalla yhtiön hiilijalanjäljen pienentämiseen. Tässä yhteydessä myös työntekijöitä rohkaistiin tekemään "Green Commitment", eli joku elämäntapamuutos hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Muistan elävästi kuinka Anssi Vanjoki lupasi jotain siihen liittyen, että hän auton sijasta liikkuu enemmän moottoripyörällä, mikä tietysti on vihreämpää. Minäkin sitten tein Green Commitmentin olla käyttämättä hissiä työpaikallani Hermiassa. Niinpä olen ollut viimeiset 10 vuotta töissä kerroksissa 3-5, mutta kertaakaan en tuona aikana ole hissillä kerrosväliä kulkenut.

Paitsi nyt lopetin ituhippimeiningin ja aloitin taas hissillä kulkemisen. Ironista kyllä, tämä tapahtui kun joulun aikaan muutin Hermia kolmosen toiseen kerrokseen, eli olen alempana kuin pitkiin aikoihin. Jotenkin tuo käytävä- ja kerrossokkelo on onnistuttu suunnittelemaan niin, että auton saa ajettua aika lähelle pohjakerroksen hissiä ja toisaalta hissi nousee toiseen kerrokseen hyvin lähelle työhuonettani. Kiertämällä portaita tulee ihan lohduton ylimäräinen matka molemmissa päissä. Ja Anssikin on lähtenyt jo aikaa sitten, joten katson jo tehneeni oman osuuteni jääkarhujen ja Vanutun hyyäksi.

sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Su 10.1. - Ei järvenkiertoa + viikko 1

Tänään 15km, 1h 25min

Ap: jalkateräjumppa 40min + kevyt 15.4km, 1:24:52, 5:32/km.

Pakkanen ajoi minut aamuhölkälle Pirkkahalliin. Olin kyllä muutenkin ajatellut jättää pitkiksen tältä viikolta pois pitääkseni viikon oikeasti kevyenä.

Muutama hassu hesseli kiersi Pirkkahallin mondoa klo 8 saakka, mutta heti 8:00 lähdimme Veteranon ja Markon kanssa hölkälle rataa ympäri. Ei ollut lentoa minun jaloissani, mutta tulipahan sellaista hidasta hölkkää harrastettua suunnitelman mukaan.

Ip: lepo.

Loppupäivä kuluu penkkiurheilun merkeissä.

Nostetaan viime vuoden tilinpäätöksestä vielä yksi yksityiskohta esille vaikka se ei ihan nappiin mennytkään. Kesäkuussa lupasin aloittaa "ehdottoman jäätelölakon" koko loppuvuodeksi. Tuo onnistui melkein: Yhtään Ainoa en ole tuon lupauksen jälkeen syönyt enkä muitakaan jäätelöannoksia. Sen sijaan syksyllä oli kyllä muutaman viikon jakso, jonka aikana söin Magnum- ja Classic-puikkoja kotona. Se oli kuitenkin ohimenevä lyhyt jakso. Olen mielestäni onnistunut tuossa lakossa ihan kohtalaisesti. Jatkan nyt aikuisten oikeasti ehdotonta jäätelö- ja suklaalakkoa Rooman maratoniin saakka (koskee siis edelleen vain kotona syötävää jäätelöä tai suklaata).

Viikko 1 (4.-10.1.2016)

Juoksua 76km (5:16/km).
Liikuntaa yhteensä 9h 15min.

Rikkonainen viikko USA-matkan takia. Ei oikein juoksu kulkenut. Viikko oli tarkoitettukin kevyeksi, mutta en taas tiedä onko tässä mitään palautumista tapahtunut. Joka tapauksessa ensi viikko pitäisi mennä selvästi kovempaa. Huono homma, että pakkanen näyttää jatkuvan.

lauantai 9. tammikuuta 2016

La 9.1.

Tänään 16km, 1h 26min

Ap: vr3 + koord + 10 x 300m / 1min + vr4 (yht 9.4km), 47:30, 5:03/km.

Laten yhteistreeni Pirkkahallissa. Vuorossa vetoja 10x300m lyhyellä 1min palautuksella. Ei ollut vire parhaimmillaan ja takareidet olivat väsyneet, mutta sain kuitenkin kohtalaisen kiihtyvän treenin juostua (vedot 61s->55s).

Ip: kevyt 7.0km, 38:06, 5:27/km + crosstrainer 30min.

Iltahölkkä matolla tutun huonolla "mattovireellä". Päälle kalorien kuluttamiseksi vielä 30min polkeminen krossarilla. Oli vähän raskasta, mutta fiilis on kokonaisuutena hyvä.

Oikeasti kyllä siirryin maton jälkeen krossarille, kun en malttanut jättää kesken Dokumenttiprojektia, jonka olin matolla aloittanut. Katsoin 1960-luvun Indonesian tapahtumiin liittyvää "The Look of Silence" -dokkaria. On kyllä tunnustettava, että nyt oli rankka tarina! Upeasti toteutettu, mutta ei voi herkkäsieluisille suositella. Ei varmaan tule minullekaan uni silmään ilman muutamaa yömyssyä.

Huomenna ei pakkaslenkki innosta, joten suuntaan aamulla taas halliin juoksemaan "minipitkiksen" alkaen klo 8.

perjantai 8. tammikuuta 2016

Pe 8.1. - Hoikka poika

Tänään 15km, 1h 14min

Ap: crosstrainer 30min.

Pieni palauttelu krossarilla kotona rankan matkustamisen jälkeen. Paluumatka USA:sta ovelta ovelle kesti taas 26 tuntia ja oli vielä yöllä melkoista shokkihoitoa jäätyneenä etsiä autoa lentokentän parkkipaikalta 27 asteen pakkasessa.

Katselin aamun krossaritreenissä loppuun Yleverokanavan dokumenttiprojektin Kiberasta (=slummi Keniassa). Olin nähnyt siitä pätkiä aikaisemminkin, mutta nyt katsoin sen ajatuksella kokonaan. Oli kyllä hienosti toteutettu ja "päähenkilö" oli oikein hyvä. Olihan se hävettävää katsottavaa näin rikkaan maailman näkökulmasta. Voitaisiin ainakin lisätä Suomen Kenian suurlähetystö hallituksen säästölistalle… Dokkari on Areenassa enää muutaman päivän.

Polkemisen jälkeen kävin ekaa kertaa vaa'alla USA-matkan jälkeen ja tulos on oheisessa kuvassa.
Selvyydeksi voin kertoa, että tulos on erinomainen. Viimeisin punnitus ennen matkaa oli 66.0kg, joten kalorikontrolli matkalla onnistui täydellisesti. Ratkaisun avaimet olivat:
1. Skippasin kaikki hotelliaamiaiset ja korvasin ne pelkällä kahvilla huoneessa.
2. Ruokailuissa skippasin kaikki pihvit ja muut jenkkimässäilyt. Kärsin vain jatkuvaa nälkää valitsemalla listoilta surkean pieniä kala- tai pasta-annoksia ilman mitään jälkiruokia.
3. Kaikki päivät istuttiin kokouksissa ja *mitään* syötävää ei ollut tarjolla, eli en edes joutunut kiusaukseen. Tästä kiitos kuuluu Kaapolle, joka oli järjestänyt kaikki kokoukset ja ymmärsi urheilijoiden tarpeet. (Luultavasti Kaapo ei vaan osannut käyttää työkaluja, joilla pullaa ja keksiä tlataan, mutta hyvä niin.)

Olen siis edelleen ihan hyvällä trendillä lähestymässä tavoitepainoa. Nyt alkavat kyllä grammat jo olla tiukassa.

Ip: kevyt 15.0km (sis. 10 x 100m), 1:14:27, 4:58/km.

Alkuillasta hölkkää Pirkkahallissa. Kiersin kehää riittävästi ja kilsan välein tein 100m pyrähdyksiä. Matkaväsymys selvästi vielä painaa ja ei nyt ollut ihan parasta menoa.

torstai 7. tammikuuta 2016

Ma-to 4.-7.1. - Jenkkimatka

Ma 13km, 1h 11min

Ap: kevyt 13.2km, 1:10:37, 5:21/km.

Aamulenkki Bellevuen tukikohdasta
(Seattlen naapurissa). Juoksin etukäteen kartalta suunnittelemani lenkin. Oli pimeää ja kylmää. Pääkohteena oli Bill Gatesin talo Medinassa ja löysin sen yllättävän helposti. Talokompleksi on niin hienosti maastoon piilotettu, että eipä siinä portin takaa ollut mitään näkemistä, mutta tulipahan käytyä.

Kovin oli mäkistä seutua ja muutenkin olo oli hieman väsynyt matkan ja aikaeron jäljiltä. Ei siis ihan tuoretta menoa.

Ip: lepo.


Ti 16km, 1h 25min

Ap: kevyt 16.1km, 1:24:40, 5:16/km.

Jälleen aamulenkki Bellevuessa. Nyt pysyin isoilla teillä. Oli kylmä sateinen ilma; voisi olla mukavampaakin.

Ip: lepo.


Ke -

Ap: lantio- ja pakarajumppa 40min.

Päätin jättää aamulenkin väliin kehoa kuunneltuani ja tein vain jumppailua hotellihuoneessa.

Ip: lepo.

Paluumatka Suomeen alkaa.

To -

Matkapäivä. Lennot menivät pieleen, joten matkasta tulee ainakin 10 tuntia odotettua pitempi. Kotona olen ehkä joskus yöllä, joten tästä tuli "lepopäivä".

Ap: lepo.

Ip: lepo.

maanantai 4. tammikuuta 2016

Su 3.1. - Järvenkierto + viikko 53

Tänään 26km, 2h 18min.

Ap: jalkateräjumppa 40min + pitkä 26.0km, 2:17:43, 5:18/km.

Varhainen järvenkierto kirpeässä pakkasessa. Mukana Janne ja uusi kaveri Jani. Juoksuvire oli hyvä ja tulipahan lenkki tehtyä ennen matkalle lähtöä. Poikkeavana yksityiskohtana lenkillä oli tänään Koulukadun jalkakäytävällä kepin nokassa ollut pää. En siinä pimeässä jäänyt tutkimaan oliko pää ihan aito vai kenties jonkinlainen mannekiinin pää.

Ip: lepo.

Matka jenkkilään.

Viikko 53 (28.12.2015-3.1.2016)

Juoksua 126km (5:16/km).
Liikuntaa yhteensä 15h 35min.

Hyvä viikko ja juoksu kulkee päivä päivältä paremmin. Mitään kovia treenejä ei tälle viikolle mahtunut, mutta 200m+400m -vedot tiistaina ja tonnit lauantaina kulkivat hyvin. Määrääkin tuli kunnolla ilman huonoja kilsoja.

Edessä on muutama päivä uudella mantereella ja kohtalaisen rankkaa matkustamista + aikaeroa. Treenata tuskin juuri ehtii tai jaksaa, mutta kevyempi jakso tulee ihan sopivaan paikkaan. Pari aamulenkkiä yritän kyllä päästä juoksemaan.

lauantai 2. tammikuuta 2016

La 2.1. - Kunto vaan nousee…

Tänään 12km, 1h 03min.

Ap: vr4 + koordinaatiot + 4 x 1000m / 2min + vr3 (yht. 12.1km), 1:03:18, 5:14/km.

Laten yhteistreeni Pirkkahallissa. Tonnejahan sitä lopulta juostiin, mutta onneksi vain 4kpl, niin treeni jäi riittävän kevyeksi. Lekin porukka Kangasalta/Itä-Tampereelta oli myös juoksemassa, mutta onneksi saivat tonninsa valmiiksi ennen meitä niin ei jääty jalkoihin. Heillähän oli Järvenpää jäniksenä ja jos oikein katsoin, niin Jarkko taisi roikkua jojon päässä ainakin ekoissa vedoissa, kun jaha veti joukkoa. Kovia jätkiä!

Minulla oli oikein hyvä päivä ja vedot menivät kiihtyvästi 3:46->3:26. Siitä onkin muistaakseni noin vuosi kun viimeksi juoksin tonnin alle 3:30, ja ei tuo tänään ollut edes vaikeaa. Nyt pitää vaan malttaa edetä hitaasti niin pakko nousukunnon on joskus näkyä myös tv-reippaissa. Onneksi maltti on perinteinen vahvuusalueeni;-)

Ip: lepo.

Huomenna ehtii jotenkuten juosta järvenkierron ennen siirtymistä Reykjavikin kautta Amerikan mantereelle. Ensi viikolla tahdonvoimaa testataan sitten oikein kunnolla, kun en millään haluaisi pilata hyvin alkanutta painonpudotusta. Tähän mennessä en koskaan ole selvinnyt USA-reissusta ilman lisäkiloja, mutta olisikohan nyt ensimmäinen kerta, kun momentum on niin kova.

Huomenna siis startti järviselle poikkeuksellisesti 30min tavallista aikaisemmin, eli 8:00 Porschelta (ja periaatteessa 8:30 Puljulta, jos Pirkkalassa asuisi lenkkeilyn harrastajia).

Loppuun pakollinen tilasto. Oheinen kuvaaja esittää syke-etenemäni huhtikuun alusta tähän päivään. Vaikka syke-etenemään vaikuttaa todella paljon se millaisia treenejä tekee, niin liukuvalla keskiarvolla ja melkein päivittäin juoksemalla se tuottaa minulla todella luotettavan indikaattorin juoksukunnosta.

Kuvaajassa punaiset pisteet ovat yksittäisten lenkkien mittapisteitä ja vihreä viiva on kahden viikon liukuva keskiarvo. Kuvaajasta näkyy hienosti se käsittämätön romahdus, joka minulla alkoi huhtikuussa. Maaliskuussa Teivocup ja Pyynikin testijuoksu olivat vielä OK, mutta sitten huhtikuussa Karhu-viesti oli jo vaikea ja Oiten lenkillä tuli totaaliromahdus. Siinä kuopassa olen sitten asustellut koko vuoden vaikka käyrässä hetkittäisiä nousuja näkyykin.

Joulukuun alusta käyrä on sitten sojottanut hienosti koilliseen ja olen toivottavasti pian saavuttamassa viime kevään tason. Toki huippukunto tarkoittaisi sellaista melkein 1.6-etenemää, mutta ne ajat taitavat olla takana päin.

perjantai 1. tammikuuta 2016

Pe 1.1.

Tänään 15km, 1h 20min.

Ap: crosstrainer 60min.

Erittäin kevyttä polkemista aamutuimaan. Syke alle 115 koko ajan.

Ip: kevyt 15.0km, 1:19:50, 5:20/km.

Iltapäivähissuttelu kompensaationa eiliselle vintsaukselle. Jalat olivat aika väsyneet, mutta syke pysyi ihan kivasti alhaalla. Iidesjärvessä oli hieno kirkas jääpeite ja luistelijoita oli paljon liikkeellä.

Huomenna sitten aamupäivällä yhteistreeni Pirkkahallissa.

Heitänpä tähän loppuun yhden tilaston juoksuistani aktiivivuosina 2007-2015. Oheisessa kuvaajassa on esitetty minkälaisia viikkokilsoja olen "keskimäärin" juossut vuoden eri viikkoina.

Mitä tuosta sitten voi lukea? Tammikuu on yleensä aika hyvää aikaa ja helmikuussa on silloin tällöin vammoja, mutta ei läheskään aina. Kesällä luonnollisesti kilsat nousevat ja huippu on heinäkuussa kesäloman aikana. Heinäkuun puolivälissä vamma-alttius lisääntyy ja elokuussa ollaan usein telakalla. Lokakuu on selvästi huonoin kuukausi, mutta siinä syynä on selkeästi Wihan Kilometrien järjestelytyö. Vuoden viimeinen viikko on lähes vuoden paras ja jää kakkoseksi vain heinäkuun huippuviikolle. Ei ole kovin yllättävää, että lomien ja pyhien aikana niitä kilsoja yleensä kertyy.