sunnuntai 31. joulukuuta 2017

Viikko 52 (25.-31.12.2017) - Vuosi 2017 paketissa

Juoksua 94km (5:28/km)
Liikuntaa yhteensä 8h 35min.

Vuoden viimeinen viikko on suoritettu kunnialla ja ensi viikolla voi sitten taas kuvitella aloittavansa loistavan uuden vuoden.

Viimeisen viikon kohokohdat olivat:
- Tapanintonnit Pirkkahallissa, eli 4x1000m + 2 x 300m. Toistaiseksi ei paljon ajoista viitsi puhua, mutta kaikki meni reilusti alle vintsaa. Ehdottomasti kehittävä treeni. Jopa mukana eka alle 4min tonni sitten viime kevään! Edellisestä alle 4min-kilsasta oli tosiaan kulunut yli 9kk (!!!!), kun maaliskuun lopussa gallardon kanssa juoksin tonnin vetoja hallissa. Tästä se lähtee…
- Torstaina ylimääräinen järvinen Tapin ja Paulin kanssa. Talvinen loska-alusta oli aika surkea, mutta hitaasti mennen hölkkä onnistui.
- Perjantaina 12 x 200m Markon kanssa hallissa. Vauhti ei päätä huimannut, mutta jo valmiiksi hieman ärtynyt oikea pakara/lonkka ei tykännyt hyvää. Sain kuitenkin sekunnilla parannettua keskaria vuoden ekasta yrityksestä pari viikkoa aiemmin.
- Sunnuntaina vuoden viimeinen järvinen jäätyneellä epätasaisella alustalla. Ja onnistuin ottamaan talven ekat lipat 200m ennen Porschelle saapumista ja ei se ainakaan oloa paremmaksi tehnyt.

Vuoden 2017 järvenkiertojen määräksi minulle tuli kelvolliset 30 kpl. Se tekee yhteensä 271 järvenkiertoa aikojen alusta laskien sen jälkeen, kun ekan kerran kiersin järven vuonna 2002. Epävirallisen 2017 järvenkiertokisan murskavoitto meni siis gallardolle, joka teki uskomattoman ennätyksen 48 kierrolla! Oma ennätykseni oli 37 kiertoa viime vuonna ja pidin sitä jo aika kovana määränä... Myös Mjev teki tänä vuonna jonkun kunniallisen tuloksen ja ainakin enemmän kuin minä, mutta kirjanpito hänellä on ilmeisen epämääräistä.
Eihän tässä ole kuin yksi mahdollinen tapa reagoida tilanteeseen: Käytin 100-listani toiseksi viimeisen vapaan slotin asettamaan tavoitteeksi #99 kiertää järvi 50 kertaa kalenterivuoden aikana. Ensi vuonna se ei varmaankaan onnistu muiden tavoitteiden takia, mutta joskus kuitenkin. Esim. vuosi 2023 vaikuttaisi juuri sopivalta tämän ennätyksen murskaamiseen.

Vuosi 2017 oli toivottavasti juoksualamäkeni kulminaatiopiste, kun vuosikilsoiksi jäi säälittävä 2400. Tuo on yli 1000km huonompi määrä kuin minään vuonna sen jälkeen, kun säännöllinen juoksuharrastukseni alkoi. Tietenkin iso syy tuolle määrälle oli hamstring-leikkaus elokuussa ja siihen johtanut vaivakausi ja sitä seurannut toipuminen. Mutta toisaalta nyt on kyllä uusilla jaloilla ihan perusteltua toivoa, että ensi vuosi olisi selkeästi parempi. Tosin tällä hetkellä ei siltä jaloissa tunnu.

Osoituksena äärimmäisestä sitoutumisesta juoksutavoitteisiin huomenna alkaa sitten tipaton vuosi, eli todella vakava yritys vielä kerran päästä juoksijan BMI-arvoihin (~20). "Tipaton" tässä tapauksessa tarkoittaa nimenomaan tipattomuutta kotona, missä viinin iltatissuttelu tuo minulle niitä ei-toivottuja kaloreita. Tipattomuus ei koske satunnaisia tilaisuuksia/tapahtumia kodin ulkopuolella, eli ulkoinen sosiaalinen paine ei ole tässä ongelma. Tällaisia poikkeuksia on käytännössä ehkä 1-3 vuodessa ja niillä ei ole mitään vaikutusta kokonaisuuden kannalta.
Ja tietenkin muistetaan se meidän naisia suosivan yhteiskuntarakenteemme fakta, että miehen vuosi on 11kk, joten tipaton päättyy 1.12.2018.

Hyvää uutta vuotta kaikille säännöllisille ja satunnaisille blogin seuraajille!

keskiviikko 27. joulukuuta 2017

Viikko 51 (18.-24.12.2017) - Jouluviikko

Juoksua 69km (5:30/km)
Liikuntaa yhteensä 6h 20min.

Jouluviikon isoin anti on ollut se, että vihdoinkin sain lopetettua syömisen ja paino on nyt kääntynyt oikeaan suuntaan. Onhan tässä pitkä matka Menjo-painoon, mutta ainakin matka on alkanut!

Kävin viikolla kerran hallissa, mutta kun olin yksin, niin eihän siitä treenistä mitään tullut. Mutta ei se maksanut kuin 2.20eur.

Viikonloppu sen sijaan oli hyvä. Lauantaina oli poikkeava järvenkierto, johon Vimpat olivat järjestäneet hienon glögi+munkki-tarjoilun Pyynikin näkötornille. Keli oli talvinen, mutta ihan kivasti tuo kierto sujui 5-6 hengen porukalla. Uusi jouluperinne on syntynyt!
Jouluaattona oli tuttu Harhan joululenkki aamulla jo 11. kerran. Nyt meitä oli mukana jopa 4!

Asian vierestä, kun talvella mattouoksu on niin ajankohtaista: Luin juuri HS:n artikkelin Alisa Vainiosta ja nyt on pakko avautua. Kommentti ei liity Vainioon vaan mattojuoksuun, jota itsekin teen silloin tällöin (tai siis hölkkään, en juokse niinkuin Vainio).
Tässä lainaus HS:n artikkelista liittyen Vainion erääseen mattotreeniin:
"[…] Vainio juoksi viimeisen tonnin 3.20 minuuttiin. Radalla aika vastaisi noin kolmen minuutin loppuaikaa, koska matossa askeleen kosketuspinta on erilainen kuin tartanilla."
Tällaisia kommentteja saa lukea vähän väliä. Välillä matolla juokseminen on hitaampaa niinkuin tässä kommentissa, ja välillä se on paljon nopeampaa, kun "alusta liikkuu itsestään". Tässäkin tapauksessa jutun kirjoittaja (Ari Pusa) vain heitti tuon kosketuspinta-kommentin jonkinlaisena faktana ja olisi kiva tietää mihin se perustuu.
Oma ymmärrykseni edelleen on, että mattojuoksussa on tasan yksi oleellinen ero "oikeaan" juoksuun, eli ilmanvastuksen puuttuminen. Toinen epäsuora juttu on se, että matto on yleensä sisällä, missä ilmanvaihto on ulkoilmaa huonompaa ja lämpötila ehkä korkeampi, mutta se ei liity mattoon. Mutta alustaan ei liity mitään maagista. Alustoja on erilaisia ja matto ei liene niitä huonoimpia. Vai onko jollain tiedossa jotain muuta?
Mutta moni varmaan nyt mielellään lukee, että radalla kulkee 20s/km kovempaa kuin matolla;-) Mattojuoksun fysiikka varmaan pysyy mysteerinä jatkossakin ja 50% on sitä mieltä, että matolla kulkee kovempaa ja toinen 50%, että kulkee hiljempaa…

Tässä se HS:n artikkeli: https://www.hs.fi/urheilu/art-2000005496220.html?share=c05e15b59d9f225e731b36db6887249e

maanantai 18. joulukuuta 2017

Viikko 50 (11.-17.12.2017) - "Tehoviikko"

Juoksua 66km (5:22/km)
Liikuntaa yhteensä 6h 40min.

Taas on yksi viikko mennyt liian nopeasti ja surkeista surkein juoksuvuosi lähenee loppuaan, mutta onneksi sentään nyt on toivoa paremmasta.

Kuluneella viikolla avasin hallikauden! Itse asiassa kävin hallissa kaksi kertaa. Ensimmäinen kerta meni hölkkäilyksi vaikka vetoja tuli viiden tonnin verran (2000m + 3 x 1000m), mutta maaginen 4min-raja jäi rikkomatta. Huomasin, että tällä kunnolla ei selvästikään tonneja kannata juosta, saati sitten yrittää vitosta alle 21min. Kai se nyt menisi jotenkin, mutta ei vaan yksin saa tuota suoritettua.

Perjantaina juoksin hallissa Markon kantapäitä katsellen 10x200m ja siinä sentään vauhti oli reilusti alle 4min/km. Tuo oli hyvä treeni ja jalat olivat vielä kipeinä 2 vrk myöhemmin. Tätä lisää!

Viikon kolmas kehittävä treeni oli tietenkin tuttu järvinen sunnuntaina. Talvinen keli piti vauhdin todella rauhallisena, mutta toisaalta se sitten kulkikin helposti. Taas oli hyvin porukkaa mukana vaikka kukaan ei uskaltanutkaan postata freesiä selfietä juoksufoorumille juoksun jälkeen suurista odotuksista huolimatta!

Tämä oli minulla 2017 järvinen #27, mutta valitettavasti gallardo tekee tänä vuonna (melkein) ikuisesti ylittämättömän enkan yhden vuoden järvenkierroissa, kun saattaa jopa 50 tulla täyteen! Aion kuitenkin jatkaa taistelua kahdella rintamalla:
1) Järvenkiertojen kokonaismäärä (minulla nyt 268). Siinäkin gallardo tekee kovaa kiriä, mutta aion pitää johdon kuolemaani saakka.
2) Ehkä jonain tulevana vuonna 10 vuoden kuluttua vielä hyökkään gallardon vuosienkkaa vastaan, kunhan kaikki muut juoksutavoitteet on saavutettu.

Alkavalla jouluviikolla alan jo henkisesti valmistautua uuteen vuoteen ja siitä alkavaan armottomaan laihdutukseen ja Pallas-treeniin!

maanantai 11. joulukuuta 2017

Viikko 49 (4.-10.12.2017) - Viikko meni hölkkäilyksi

Juoksua 80km (5:38/km)
Liikuntaa yhteensä 8h 50min.

Jotakuinkin kaikki viikon treenitavoitteet jäivät toteutumatta, mutta tulipahan silti hölkkäiltyä ihan hyvät 80km. Kaikkien vähänkin reippaampien treenin puuttuminen pudotti keskarin surkeaksi. Eiköhän nyt ole pohjat sen osalta nähty… Hyvänä tekosyynä oli kelien puolesta huono viikko, joka esti Parkrunin ja Lukonmäen treenin, kun ei huvittanut juosta jäällä.

Viikolle tuli kuitenkin kaksi järvenkiertoa, mikä on selvää progressiota. Varsinkin, kun edellisen sunnuntain järvenkierto oli vähän myöhemmin aamupäivällä, joten sain nyt kolme järvistä 7vrk sisään, ja kyllä se tuntui jaloissa. Keskiviikon itsenäisyys-järvinen Markon ja Proffan kanssa oli raskas ja loppuun tuli kävelyä, mutta tänään sujui kohtalaisen hyvin ja tein pienen loppunostonkin. Porukkaa oli hyvin mukana nytkin (6), kuten viime aikoina on tapana ollut. Jaha ja harpatti tekivät nykäyksen Pispalassa ja lähdin siihen mukaan kunnes huomasin, että se ei ollutkaan lyhyt spurtti seuraaviin liikennevaloihin vaan ajattelivat jatkaa sitä vauhtia loppuun saakka;-) Jatkoin kuitenkin itsekin aavistuksen reippaammin loppuun ja oli tämä syksyn paras järvinen. Kyllä kunto pienessä nousussa on, vaikkakin hitaassa.

Ja ainakin toistaiseksi jalat tuntuvat toimivan OK, eli vanhoista takareisiongelmista ei ole merkkejä.

Jos en nyt alkavalla viikolla mitään muuta saa aikaiseksi, niin hallissa käyn ainakin kerran ja juoksen siellä sen <21min vitosen!

sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Viikko 48 (27.11.-3.12.2017) - Kevyempi viikko

Juoksua 67km (5:31/km)
Liikuntaa yhteensä 6h 40min.

Aika hyvin meni viikko suunnitelman mukaan, kun tavoitteet eivät kovin kummoisia olleet. Tuli vähän kevyempi viikko suunnitelman mukaan. Ja lisäksi kävin torstaina tekemässä mäkitreenin Lukonmäessä. Treeni oli toki kaukainen varjo mistään oikeasta treenistä, mutta silti raahustin mäen ylös viisi kertaa (hitaammin kuin koskaan).

Mäkitreeni otti silti koville ja jalat olivat tukossa koko loppuviikon. Onneksi lauantaina oli tullut reilusti lunta, joten en edes lähtenyt yrittämään Parkrunia. Tuloksista olikin helppo jälkikäteen päätellä, että keli oli ollut surkea. Vitosen 21min-alitus siirtyy nyt ensi lauantaille. Forecan perusteella näyttäisi aika varmalta, että silloin on sulaa.

Järvenkierrolla tänään olivat mukana gallardo ja jaha, ja toki Professori oli kykyjensä mukaan mukana muutaman kilsan. Kunhan proffallakin kunto kehittyy, niin sitten lenkitkin pitenevät ja ehkä joskus sitten alkaa jo pysyä kuuskymppistä lähenevän jalkaleikkauksesta toipuvan läskin mukana koko kierroksen.

Tappi oli tällä kertaa vain cheerleaderina ja valokuvaajana. Olen yrittänyt tuota Tapin kuvaa analysoida, että onko minulla toinen jalka ilmassa vai ei. Valitettavasti juoksuni taitaa edelleen olla sillä mallilla, että kumpikaan jalka ei nouse ilmaan missään vaiheessa. Pitkä on matka siihen tilanteeseen, että molemmat jalat olisivat ilmassa edes joskus.


Mutta järvenkierto sujui silti odotettua paremmin. Vauhti oli melkein vintsaa ja pysyin hyvin mukana vaikka ei ihan helppoa ollutkaan. Viimeiset kilsat Koikkariin oikaisin Ratinasta loppupalautukseski hieman kevyemmin, mutta ei tämä nyt enää ihan toivotonta ole.

Ensi viikon tavoitteet:
- Parkrun alle 21min!!
- Toinen mäkitreeni Lukonmäessä
- Yli 80km
- Eka kevyt visiitti Pirkkahalliin?