Ap: vr4 + koordinaatiot + 4 x 1000m / 2min + vr3 (yht. 12.1km), 1:03:18, 5:14/km.
Laten yhteistreeni Pirkkahallissa. Tonnejahan sitä lopulta juostiin, mutta onneksi vain 4kpl, niin treeni jäi riittävän kevyeksi. Lekin porukka Kangasalta/Itä-Tampereelta oli myös juoksemassa, mutta onneksi saivat tonninsa valmiiksi ennen meitä niin ei jääty jalkoihin. Heillähän oli Järvenpää jäniksenä ja jos oikein katsoin, niin Jarkko taisi roikkua jojon päässä ainakin ekoissa vedoissa, kun jaha veti joukkoa. Kovia jätkiä!
Minulla oli oikein hyvä päivä ja vedot menivät kiihtyvästi 3:46->3:26. Siitä onkin muistaakseni noin vuosi kun viimeksi juoksin tonnin alle 3:30, ja ei tuo tänään ollut edes vaikeaa. Nyt pitää vaan malttaa edetä hitaasti niin pakko nousukunnon on joskus näkyä myös tv-reippaissa. Onneksi maltti on perinteinen vahvuusalueeni;-)
Ip: lepo.
Huomenna ehtii jotenkuten juosta järvenkierron ennen siirtymistä Reykjavikin kautta Amerikan mantereelle. Ensi viikolla tahdonvoimaa testataan sitten oikein kunnolla, kun en millään haluaisi pilata hyvin alkanutta painonpudotusta. Tähän mennessä en koskaan ole selvinnyt USA-reissusta ilman lisäkiloja, mutta olisikohan nyt ensimmäinen kerta, kun momentum on niin kova.
Huomenna siis startti järviselle poikkeuksellisesti 30min tavallista aikaisemmin, eli 8:00 Porschelta (ja periaatteessa 8:30 Puljulta, jos Pirkkalassa asuisi lenkkeilyn harrastajia).
Loppuun pakollinen tilasto. Oheinen kuvaaja esittää syke-etenemäni huhtikuun alusta tähän päivään. Vaikka syke-etenemään vaikuttaa todella paljon se millaisia treenejä tekee, niin liukuvalla keskiarvolla ja melkein päivittäin juoksemalla se tuottaa minulla todella luotettavan indikaattorin juoksukunnosta.
Kuvaajassa punaiset pisteet ovat yksittäisten lenkkien mittapisteitä ja vihreä viiva on kahden viikon liukuva keskiarvo. Kuvaajasta näkyy hienosti se käsittämätön romahdus, joka minulla alkoi huhtikuussa. Maaliskuussa Teivocup ja Pyynikin testijuoksu olivat vielä OK, mutta sitten huhtikuussa Karhu-viesti oli jo vaikea ja Oiten lenkillä tuli totaaliromahdus. Siinä kuopassa olen sitten asustellut koko vuoden vaikka käyrässä hetkittäisiä nousuja näkyykin.
Joulukuun alusta käyrä on sitten sojottanut hienosti koilliseen ja olen toivottavasti pian saavuttamassa viime kevään tason. Toki huippukunto tarkoittaisi sellaista melkein 1.6-etenemää, mutta ne ajat taitavat olla takana päin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti