Ke-pe 20.-22.1. - Mind over matter

Tästä kolmen päivän jaksosta kaksi ensimmäistä kuluivat Lontoossa pienessä flunssan tapaisessa ja kolmas koti-Suomessa flunssan edelleen jatkuessa. Mitään kuumetta ei ole ja olo on juuri sellainen ikävä välimuoto: ei tarpeeksi huono treenien skippaamiseen, mutta liian huono mukavaan liikuntaan.

Ke 10km, 54min

Ap: kevyt 10.0km, 53:46, 5:23/km.

Aamulenkki Lontoossa Chiswickissa. Oli kylmä (pari astetta pakkasta) ja en oikein löytänyt hyviä juoksumaastoja, joten lenkki jäi lyhyemmäksi kuin olin ajatellut. Hakeuduin Thamesin rantaan ja ajoittain siellä olikin kivaa juoksupolkua, mutta kovin katkonaiseksi juoksu meni. Soutajia oli joella treenaamassa aikaisin aamulla useammankin veneen voimin.

Ip: lepo.

To 17km, 1h 31min

Ap: kevyt 16.8km, 1:31:00, 5:25/km.

Aamulenkki Lontoossa hesseli-Heikin kanssa. Tavoitteena oli löytää Richmond Parkiin peuroja katsomaan. Harhailuksihan se vähän meni, mutta muutaman aamuvirkun alkuasukkaan avulla saimme oikeat suuntimat ja löysimme puiston. Aikaa kului matkalla niin paljon, että juoksut puistossa jäivät lyhyeksi, mutta olihan se hieno paikka.

Puisto ei vielä ollut autoille auki, joten saimme juosta autotien keskellä kuin Britannian omistajat. Puistossa ei ollut mitään valaistusta, mutta kaupungin kajastus toi sen verran valoa, että siellä pystyi juoksemaan. Ehdin jo luulla, että emme löydä peuroja, kunnes yhtäkkiä huomasimme olevamme ison lauman keskellä. Elukat laidunsivat ihan muutaman metrin päässä välittämättä meistä lainkaan. (Kuva valikoitu netistä mahdollisimman lähellä tuota kokemusta, kun oli liian pimeää oman kuvan ottamiseen.)

Ip: lepo.

Kotimatka Lontoosta. Luultavasti onnistuin pilaamaan hienosti jatkuneen laihdutuksen tällä reissulla. Täytyy paastota loppuviikko, jotta saa viikon keskipainon aisoihin.

Pe 20km, 1h 40min

Ap: kevyt 12.0km, 57:00, 4:45/km.

Aamulenkki hallissa. Meno oli aika kankeaa, mutta sain tikistettyä onnistuneen sokkotusinan, eli kelloon katsomatta joka kilsa hieman edellistä kovempaa.

Ip: kevyt 8.0km, 42:37, 5:20/km.

Iltalenkki matolla ihan kohtalaisella vireellä. Palaan taas tuohon mattosykkeeseen hieman toisesta näkökulmasta. Olen nimittäin tässä viime aikoina katsonut Tiededokumenttia "Aivot uuteen kuosiin". Se on aika hyvä vaikka yleensä en tuosta tyylistä pidäkään. Mitään ihmeellisen uutta en ole oppinut, mutta on se hyvä muistutus siitä, että kannattaisi varmaan treenata näitä mielipuolen juttuja enemmän. Siinähän päähenkilö eri jaksoissa kehittää itseään erilaisissa fyysisissäkin suorituksissa mielen keinoin.

Minähän täällä blogissa jo aiemmin päädyin siihen johtopäätökseen, että matolla juoksemisen vaikeus on minulla melko puhtaasti psyykkistä. Siitä selkeimpänä fyysisenä esimerkkinä on ollut sykkeen kohtuuton nousu hitaassakin hölkässä, mutta fiilis on muutenkin raskas. Nyt päätin mielen kontrollilla pitää juoksun kasassa ja sykkeen alhaalla. Eli mietin koko ajan kuinka helppoa juoksu on ja pyrin keskittymään siihen koko treenin ajan. Vaikutus oli ilmeinen heti juoksufiiliksessä ja näkyihän se yllättävän selvästi myös sykkeessä! Tuossa alla on ensin tyypillinen sykekäyrä vastaavasta hölkästä ilman mielikuvavaikutusta: syke lopussa 150 ja keskari 136 (7.0km, vauhti 5:25/km).

Ohessa on sitten sykekäyrä tämän päivän juoksusta: syke lopussa 140 ja keskari 131 (8.0km, vauhti vähän kovempi 5:20/km).

Tuo ero ei ehkä tunnu dramaattiselta, mutta kyllä se minun vaihteluväleilläni on ihan merkittävä. Syke-etenemässä ero on 1.43 vs 1.36. Ja tämä oli siis ekalla yrityksellä ilman mitään systemaattisempaa mielikuvaharjoittelua;-) Jos tuohon oikeasti viitsisi panostaa, niin varmasti homma paranisi vielä reilusti. Pitäisi kyllä löytää jostain psyykkinen valmentaja, sillä itse tuota ei oikein jaksa eikä osaa tehdä. Mutta ei sellaisia hyviä varmaan mistään saa ja tuskin tuon Tiededokkarin kaveritkaan ovat käytettävissä… Jätetään ajatus hautumaan.