sunnuntai 27. toukokuuta 2018

Viikko 21 (21.-27.5.2018) - Kaksari-Birgitta

Juoksua 157km (6:37/km)
Liikuntaa yhteensä 18h 15min.

Pe
Ap: kevyt 6km
Ip: lepo

La
Ap: Birgitta 45.8km, 6:00:37
Ip: lepo

Su
Ap: Birgitta 46.5km, 5:40:44
Ip: lepo

Olipahan Birgitan kiertäminen sekä lauantaina että sunnuntaina taas melkoinen oppitunti kestävyysjuoksun ihmeisiin, vaikka tuskin silti mitään opin. Hyvällä ennätysporukalla päästiin molemmat kerrat juoksemaan, kun minun lisäkseni gallardo, Jari S, mjev ja Tappi olivat mukana molempina päivinä ja keem vielä sunnuntaivahvistuksena.

Lauantaina vire oli hyvä alusta saakka ja luulin, että tämähän menee nyt tosi helposti. Lempäälässä kuitenkin alkoi tuntua huonolta ja Siiskukkulan nousun alkuvaiheissa jäin muusta porukasta ja etureidet olivat totaalisen tyhjät. Teknistä loppuosuutta oli erittäin vaikea kulkea, kun jalat eivät juurikaan toimineet, ja kävelyähän se pääosin oli. Tulin sitten aika väsyneenä maaliin 12min muiden perässä. Loppupäivän olin kotona tiltissä ja välillä oli heikko/sairas olo ja liikkuminen ei onnistunut ilman ponnistuksia. Tulkitsin tämän niin, että jalkojen lihaskunto petti pahasti, kun lenkki siirtyi tieltä vaikeille poluille. Ja ainakin osittain näin varmasti olikin. Ajatus saman uusimisesta seuraavana päivänä ei houkutellut.

Pakkohan se oli tietysti sunnuntainakin lähteä, kun näin oli sovittu ja onhan NUTS sitten vielä monin verroin pahempi. Onneksi lähdin! Jalat olivat kankeat ja Garmin antoi jo lähtiessä kuntostatuksen -7 (joka vielä nopeasti laski arvoon -9), mikä on varmasti huonoin palautumistilani lenkille lähtiessä ikinä. Arvelin, että puolivälin jälkeen tulee suuria vaikeuksia. Hölkkä kuitenkin sujui porukassa OK vaikka mentiin aavistuksen kovempaa kuin eilen. Fiilis pysyi samanlaisena kuin alussa ja rasitus ei tuntunut kumuloituvan.
Tappi innostui vetämään loppumatkan jostain 30km alkaen ja vauhti nousi jonkin verran. Lempäälän tieosuudella jäin melkein kuin huomaamatta vajaan minuutin verran, mutta ei siinä mitään ongelmia ollut. Sain tuon eron kiinni viimeisellä Nesteen huoltopisteellä ja jotenkin sen jälkeen kaikki olikin todella helppoa. Viimeinen pätkä Nesteeltä alkaen mentiin selvästi eilistä kovempaa ja vielä piti koko porukan oikein loppukirikin ottaa reittiennätyksen alittamiseksi. Nyt minulla kuitenkaan ei ollut ongelmia ja maaliin tulin paljon paremmissa voimissa kuin eilen.
Mystistä!

Houkuttelisi ajatella, että lauantain treeni oli tehonnut ja siksi sunnuntaina meni hyvin;-) Jotain muuta tuossa on kuitenkin taustalla. Lauantai oli selvästi kuumempi päivä ja ilmeisesti en ollut siihen kunnolla tottunut. Sunnuntaina lisäksi hoidin energiatankkauksen matkalla huolellisemmin. Oli miten oli, niin kaksari-treenistä jäi todella hyvä fiilis NUTS:ia ajatellen. Kiitokset vielä huippuporukalle juoksuseurasta!


Varustepuolellakin treeni oli menestys. Ajoin sisään Hokan Speedgoat 2 -kengät. Ne istuivat jalkaan hyvin ja toimivat erinomaisesti helpommilla pätkillä ja kovalla alustalla. Teknisillä pätkillä ne eivät olleet yhtä hyvät ja juuriin kompasteleminen oli koko ajan riskinä, mutta jo sunnuntaina olin niihin paremmin tottunut. Kun NUTS lisäksi ei ole yhtä tekninen kuin Birgitta, niin näillä kengillä lähdetään.
Toinen merkittävä edistysaskel oli, kun Tappi opetti minulle kuinka juoksuliivi kiinnitetään. Olenkin vasta vajaat viisi vuotta juossut pitkiä lenkkejä tämän repun kanssa ja ihmetellyt kuinka tyhmä systeemi siinä on. Hyvä että nyt selvisi, että systeemi onkin ihan hyvä;-)

Tässä vielä Garmin-data tämän päivän lenkistä ja vertailuksi vuoden 2014 edellinen reittiennätys:
27.5.2018
12.7.2014
Vaikka nyt tuntui, että loppua tultiin kovaa, niin aika paljon kovempaa sitä vaan nuorempana pääsi…

Ei kommentteja: