sunnuntai 14. elokuuta 2016

La-su 13.-14.8. - TCC + viikko 32

La -

Ap: Team City Challenge 6h.

Sateinen päivä kului Ellan ja Iinan kanssa Team City Challenge -tapahtumassa. Kyseessä on iso joukkuekisa, jossa oli yli 1000 osallistujaa. En ollut edes kuullut siitä koskaan aiemmin, kun tänä vuonna kaverin kautta sain osallistumisen. Kisassa kierrellään erilaisia tehtävärasteja Tampereella ja kerätään pisteitä rastisuorituksista.

Olimme mukana harrastesarjassa, jossa pitempiä matkoja sai kulkea linja-autolla. Lyhyemmät välit kuljimme hölkkäämällä, mutta minulla oli kyllä jalka totaalisen paskana eilisen ylämäkikävelyn jäljiltä, joten olin lähinnä jarruna tytöille. Muutenkin strategiana oli, että minä hoidin suunnistuksen ja muut johtotehtävät, ja tytöt tekivät kaikki rastihommat. Ja hyvin tekivätkin, kun olimme sarjassamme sijalla 68 (joukkueita oli noin 270). Pidämme itseämme kuitenkin lähes moraalisina voittajina, koska bongasimme ison joukon joukkueita, jotka siirtyivät rastivälejä omilla autoilla.


Tapahtuma oli kyllä hieno ja sateesta huolimatta meininki oli hyvä. Ruuhkaa ja jonotusta rasteilla ei tietenkään voinut välttää, mutta siitä huolimatta oli kivaa. Tampereen pysäköinninvalvonta, tuo yhteiskunnan pohjasakka, tosin oli käynyt tuomassa lahjan kisan aikana. Tampereeseen voi aina luottaa, että kun järjestetään joku positiivinen juttu, johon tulee paljon ihmisiä, niin pohjasakka tulee paikalle. Olin pysäköinyt sellaiselle sorapohjaiselle P-alueelle, joka tietenkin oli hyvin täynnä, ja sen takia ihmiset luonnollisesti yrittivät käyttää tilan mahdollisimman hyvin. Minä (ja monet muut) ajoin auton ahtaaseen tilaan osittain metsän puolelle ja sehän oli "luvaton maastopysäköinti".

Ip: pyöräily 90min.

Illalla käytiin vielä Markon kanssa sateessa eksymässä Toivioon ja Kurikkaan. Kyllä siinä kaksi totaalisen suuntavaistotonta harhailijaa on liikkeellä, kun Markon kanssa lähdetään "ajetaan vaikka tuota kautta" etsimään uusia reittejä.

Su -

Ap: jalkateräjumppa 40min + pyöräily 2h 30min.

Tuplajärvenkierto pyörällä väsynein jaloin.

Ip: lepo.

Ansaittu lepo olympialaisten ja läppärin kanssa.
Vaikka olympialaiset eivät ole jaksaneet sytyttää, niin satunnaisesti olen katsonut joitain uusia lajeja avartaakseni maailmankatsomustani. Ja olenpa löytänyt lajin, jonka typeryys ylittää käsityskyvyn. Se on judo! Katselin eilen aamulla judon joidenkin sarjojen loppuotteluita ja eipä vastaavaa nyhjäämistä ole ikinä nähty.
Esim, yhdessä isojen naisten sarjassa ottelijat nojailivat toisiinsa koko ottelun ajan tekemättä mitään. Siis siinä ei tapahtunut yhtään mitään. Sitten mentiin jatkoajalle ja nojailu jatkui. Koko ajan selostaja huusi innostuneena kuinka hapoilla ottelijat ovat ja kuinka jännittävä ottelu oli menossa. Siis hapoilla ihan vaan tekemättä mitään. Jatkoajan lopussa toinen taisi kompastua ja jollain arvalla tuomari antoi sitten sille toiselle pisteen ja voitto tuli. Selostaja kertoi, että tuo olikin olympiavoittajan ainoa piste koko kisoissa. Kaikki edelliset voitot olivat tulleet nojailemalla nollalla pisteellä ja ilmeisesti sitten joku nojailuekspertti oli tyylipisteillä määrännyt hänet aina voittajaksi.
Sitten tuli joku miesten ottelu ja sama homma. Pelkkää nojailua ja kumpikaan ei tehnyt pistettäkään. Tuomari jakoi randomilla jotain passiivisuusvaroituksia ja lopussa voittaja oli se, jolla oli vähemmän varoituksia. Ja selostaja ihan innoissaan. Voi h*lvetti mitä touhua! Onhan muissakin kamppailulajeissa joskus tätä samaa ongelmaa, mutta kyllä judo vie voiton kisojen turhimpana lajina.


Viikko 32 (8.-14.8.2016)

Juoksua -.
Liikuntaa yhteensä 15h 15min.

Jalka oli jo mennyt parempaan suuntaan, mutta tilanne romahti alkupisteeseen tai huonommaksi, kun tein ylämäkikävelytreenin. Jatketaan korvaavia.

Ei kommentteja: