keskiviikko 13. heinäkuuta 2016

Ma-ke 11.-13.7. - Vammalepoa ja urheiluanalyysia

Kolme päivää täyslepoa ja luultavasti sama homma jatkuu ainakin toistaiseksi. Oikea takareisi on liian kipeä juoksuun ja muutenkin on pieniä motivaatiovaikeuksia ajatusten harhaillessa muualla.

Tänään oli kuitenkin penkkiurheilun suurpäivä, joten ajattelin avautua laajemminkin urheiluanalyysin parissa. Olen täällä blogissani osittain leikkisästi ja osittain tosissaan kommentoinut muitakin urheilulajeja kuin juoksua. Avaanpa tuota tässä hieman lisää. Olen ainakin epäsuorasti antanut ymmärtää vähintäänkin vajavaista arvostusta niin (1) hesselöintiin, (2) sienestämiseen kuin (3) potkupalloon. Nyt paljastan ajatuksiani näistä lajeista jonkin verran. (Tulipa melkoinen romaani;-)

1. Maantiepyöräily
Toivottavasti Tappi ei satu tätä blogikirjoitusta koskaan lukemaan, mutta onhan se maantiepyöräily minunkin mielestäni KUKL (=kestävyysurheilun kuninkuuslaji). Tietenkin joukkuetaktikointiin varsinkin etappiajoissa liittyy jotain pientä negatiivistakin, jos vain himmaillaan, mutta kovat vedot yksilösuorituksina ja toisaalta apuajajien suoritukset ovat omaa luokkaansa. Jokainen heinäkuu käytän lukemattoman määrän tunteja TdF:n seuraamiseen vaikka monet etapit ovat melko tylsiä. Mutta sitten välillä tulee sellaisia päiviä kuin tänään!
Porukka pysyi kovassa tuulessa ja vauhdissa hyvin kasassa ja potentiaalista huolimatta mitään radikaalia ei tapahtunut ennen kuin viimeisen vartin aikana. Kestosuosikkini Peter Sagan oli aktiivinen jo eilen (jäi toiseksi) ja jatkoi sitä koko etapin ajan tänään. Käsittämätön rohkeus/improvisaatio ohikiitävänä hetkenä johti siihen, että vihreäpaita Sagan ja keltapaita Froome (molemmat yhden apuajajansa kanssa) irtosivat pääjoukosta reilu kymppi matkaa jäljellä. Luultavasti juuri Sagan sai suostuteltua Froomen sitten megavuorovetoon, jonka avulla tuo irtiotto pysyi maaliin asti pääporukan edellä vaikka sieltä tultiin sadan miehen voimalla perässä. Luultavasti ikinä ennen ei ole vastaavaa tapahtunut TdF:n historiassa! Kun Sagan tuli voittajana maaliin, niin ei Koikkarin takkahuoneessa ole ollut samanlaista juhlaa sitten MM-95:n! KUKL! Sagan on ikuinen idoli. Kuka ikinä on pyörää polkenut ja katsoo tuota menoa, niin ei ole epäselvää etteikö siinä mentäisi inhimillisen kestävyyden/suorituskyvyn rajoilla, kun pääjoukko tulee samassa telelinssin kuvassa ja lopulta vain Sagan ja Froome polkevat pakoon. Eeppistä oikeaa urheilua!
Samalla Chris Froomen arvostus nousi uudelle dekadille. Minua on vähän tympinyt Sky-joukkueen ylivoima ja se ettei Froomelle voi mitään, mutta tällaiset etapit kyllä osoittavat, että voitto menee oikeaan osoitteeseen. Suotakoon TdF:n voitto siis Froomelle, koska teki tällaisen upean riskivedon Saganin kanssa vaikka ihan hyvin hän olisi voinut vain jäädä polkemaan pääjoukkoon. Tätä etappia muistellaan vielä vuosia;-)

2. Suunnistus
Suunnistus on myös kova laji, koska siinä juostaan paljon. Valitettavasti sillä piilotettujen sahapukkien etsimisellä ei ole mitään tekemistä urheilun kanssa. Kokonaisuutena laji on siis silti fyysisesti vaativa ja oikeaa urheilua juuri tuon juoksemisen takia. Mutta ihan vastaava olisi vaikka ratakymppi, jossa kahden kilsan välein pitäisi täyttää joku sudoku. Kieltäydyn siis ehdottomasti hyväksymästä kartanluvun tai sahapukkien etsimisen osaksi urheilusuoritusta.
Rogainingia kommentoin vasta sen jälkeen, kun joskus käyn itse kokeilemassa. Lähtökohtaisesti siinäkin on menty pieleen sekoittamalla lotto ja muu arvonta urheilun joukkoon. Taidanpa ehdottaa uuden lajin Sudoku-Run synnyttämistä hallissa tehtäväksi talviversioksi suunnistuksen rinnalle.

3. Jalkapallo
Yksi elämäni suurimpia ihmetyksiä on jalkapallo. Vaikka tätä saattaa lukea joku hairahtunut jalkapallon ystävä, niin silläkin uhalla sanon, että siinä pelissä ei ole mitään järkeä. Tiedostan, että maailmassa on paljon jalkapallon ystäviä, ja se juuri on minun ihmetykseni. En ole aktiivinen jalkapallon seuraaja ja siksi en ole asiantuntija. Kuitenkin katson satunnaisesti koosteita ja Youtubea, ja joskus jalkapallon arvokisa saattaa olla hetken TV:ssä päällä, jos en löydä kaukosäädintä kanavaa vaihtaakseni. Kuitenkin katson monia muita urheilulajeja myös samalla tavalla satunnaisesti ja silti jalkapallo erottuu joukosta kaikkein typerimpänä.
Joka tapauksessa tässä ovat objektiiviset perusteluni miksi jalkapallo on epäurheilua.
a) Pelaajien taito on huono. On aivan uskomatonta nähdä, että pelaajat jatkuvasti potkivat palloa reilusti ohi maalin vaikka sen luulisi olevan tärkein osaaminen koko pelissä. Maali on valtava ja vaikka potku lähtee ihan läheltä, niin silti useimmat potkut menevät ihan minne sattuu. Vastaavaa huonoutta en ole ikinä nähnyt missään muussa pelissä. Selvästi pihapelejä ei ole riittävästi pelattu ja pelaajat eivät viitsi treenata. Youtubesta on helppo löytää erilaisia tubettajia, jotka osuvat pallolla sinne mihin haluavat, eli kovin vaikeaa se ei voi olla. Katso vaikka tämä Zlatanin perussuoritus. Kuinka kukaan voi olla näin huono? Ja tämä on siis ihan peruskamaa.
b) Pelaajien kunto on huono. Peli on vain 2x45 min, josta suurin osa ajasta kävellään tai ollaan paikoillaan. Toki välillä otetaan spurtteja, mutta silti on käsittämätöntä, että pitää voivotella pelaajien jaksamista jatkoajalla tai rankkarikisassa, ja pitää olla (useita) välipäiviä pelien välillä. Oikeissa kestävyyslajeissa näin ei ole. Samaan kategoriaan menee lisälepoajan hankkiminen kaikenlaisilla näyttelemisillä loukkaantumisista. Ei ole urheilua.
c) Selostajat/televisiointi. Selostajat ovat sitten ihan oma lukunsa tähän jalkapallon typeryyteen. Myötähäpeä on suunnaton, kun suomalaiset selostajat huutavat hulluna vaikkapa Kroatia-Slovenia-pelin maaleista. Onnettomat selostajat ovat katsoneet kotona jotain Etelä-Amerikan jalkapallopelejä ja yrittävät matkia selostajia sieltä ja venyttää gooool-huutoja. He eivät kuitenkaan ymmärrä kansallisia kulttuurieroja ja jalkapallon "hieman" erilaista asemaa Brasiliassa kuin Suomessa. Mitä ihmeessä he huutavat? Kuka välittää tekeekö Kroatia vai Slovenia maalin? Ja miksi olisi hysteerisen huutamisen arvoista Suomessa edes se, jos Portugali tai Ranska tekee maalin finaalissa. En tiedä olenko ainoa, mutta minun on käännettävä kanavaa tai painettava mute-nappia, kun tuo ihan järjetön huutaminen maaleista alkaa. Muissa lajeissa en tiedä mitään vastaavaa ja teennäisyys selostajapellejen osalta on käsin kosketeltavaa.

Vaikka on selvää, että jalkapallossa ei ole mitään urheilullisesti arvostettavaa, niin en silti pysty selittämään miksi se on niin valtavan suosittua. Jatkan tämän ihmettelemistä. Lohduttaudun sillä, että ihmismassojen käytös on vain arvaamatonta. Roomalaiset gladiaattorimenot ja muu vastaava "urheilu" oli suunnattoman suosittua ilman urheilullisia ansioita. Jotain samankaltaista on ehkä jalkapallossa ja sen ympärille kehittyneessä hysteriassa.

5 kommenttia:

Tapani Koskinen kirjoitti...

Oli tuo tämän päivän etappi kyllä aivan mieletön ja KUKLailua sekä urheilua parhaimmillaan. Ennakkoon tylsästä siirtymäetapista tulikin yksi kaikkien aikojen huikeimmista! Olen itsekin ollut aika kyllästynyt SKY:n liiankin kurinalaiseen laskelmointiin, mutta ei tarvitse olla enää. Ja näköjään meillä on sama suosikki pistekisassa! Onhan sillä Saganilla ihan oikean merkkinen pyöräkin.

Tappi

Jaavi kirjoitti...

Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa...
Pyöräily, hhmmm jätkät porukalla pöllyissä.
Suunnistus, hhmmm jätkät ja emännät pöllien keskellä.
Jalkapallo, hhmm tekniikan ihmelapset, taktisesti kuin shakkia, juoksijoina kuin 100m menijät, kuin yhteiskunta pienoiskoossa (rodut, yksilöt, taidot, tiedot)
Selostajat, hhmmm, harvassa on lajien tietäjät, jotka eivät puhu urheilijoita suohon eli anna myös katsojille rauhaa katsella. Pyöräilyssä parhaat selostajat.
Nimimerkki ex-pelaaja, nykyinen nylkky

Anonyymi kirjoitti...

Jalkapalloanalyysi viihdytti minua. Olet lajin johtava analyytikko! Kiitos tästä!

t. KorpiV

Anonyymi kirjoitti...

Ja jos telakalla on ylimääräistä aikaa, niin salibandyn (joka on oikeasti sählyä, mutta brändätty ruåtsalaisittain) lajianalyysiä lukisin mielellään nyt viikonloppuna. Kiitos!

t. KorpiV

pjh kirjoitti...

^^^^Tappi, valtavassa innostuksessani Saganin ja Froomen eeppisestä irtiotosta unohdin tietysti analysoida pyöräilyn pimeää puolta, eli tuota sairaalloista välinepelleilyä;-) Taas oli joku uusi kypärä keksitty, joka vähensi ilmanvastusta jonkun promillen murto-osan (se oli siinä Fleschan teknologiaosuudessa). Tunnustan, että ei ole aavistustakaan millä pyörällä kukin ajaa. Veikkaisin, että BMC-tiimiläisten on kai pakko ajaa BMC:n pyörällä, joten kai sillä Saganilla sitten on aito Tinkoff-pyörä.

^^^Jaavi, vähän pelkäsinkin, että olet eri mieltä jalkapalloanalyysistä;-) Meidän täytyy joskus jutella ja voit ihan sormella näyttää minulle missä sitä tekniikkaa/taitoa on, kun ei millään löydy. Ja ilmeisesti et ole paljon shakkia pelannut;-) Vaikka onhan siellä jalkapallossakin taktiikkaa, kun mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla osataan viivyttää peliä johtoasemassa. Tuohan ei olisi mahdollista ilman koko urheilumaailman typerintä sääntöä ottaa aikaa reaalikellolla riippumatta siitä onko peli käynnissä vai ei...

^KorpiV, täytyypä pohtia tuota sählyn lajianalyysia. Näin maallikon näkökulmasta sählääjät ovat kyllä aika taitavia laukomaan sitä palloa. Ei siellä pallo kimpoile randomilla minne sattuu niinkuin jalkapallossa. Sitä on kyllä vaikea analysoida, kun telkkarissa ei ikinä ehdi nähdä mitä siellä kentällä tapahtuu, kun peli on niin nopeaa. Ja ikinä en ole sählypelissä käynyt...