Tänään 8km, 40min
Ap: kevyt 8.0km, 40:17, 5:02/km.
Aamulenkki kirkkaassa ja melko kylmässä aamusäässä. Upea linnunlaulukonsertti koko matkan ajan. Onhan täällä hieno juosta vaikka ei ihmeemmin kuljekaan.
Ip: lepo.
Keskitytään taas tankkaamiseen ja paikallisten viinien maisteluun.
Päivittäisiä harjoituksia ja niihin liittyviä tuntemuksia.
perjantai 9. toukokuuta 2014
torstai 8. toukokuuta 2014
Ma-ke 5.-7.5.
Ma-ti -
Maanantaina matkapäivä Hampurista kotiin. Eivät olleet virukset kuolleet maratonin rasituksiin ja aika heikossa kunnossa tuo matka sujui.
Tiistaina matkasuuntana Seattle. Flunssa oli palautunut normaalille tasolle. Nenä alkaa olla niistämisestä niin verillä, että pitää harkita amputaatiota.
Ke 10km, 50min
Ap: lepo.
Ip: kevyt 10.0km, 49:42, 4:58/km.
Lenkki Redmondissa. Tarkoitus oli vielä jatkaa lepoa, mutta iltapäivälle aukesi yllättäen juoksuslotti. Kun vielä sää oli aivan upea ja illalla olisi tiedossa kalorimässäilyä, niin en malttanut olla kokeilematta miltä juoksu nyt tuntuisi. Löysin lisäksi hienon lenkkireitin joen vartta kulkevaa kävelytietä pitkin. Tietä riittää rajattomasti eteenpäin, mutta lenkki on toki sitten edestakainen. Kuitenkin ihan toista luokkaa kuin mikään aiemmin Redmondista löytämäni lenkki.
Maraton painoi jaloissa, mutta vastoin odotuksiani mikään paikka ei ollut kipeä. Olin sitten väärässä säärikivun pahenemisen suhteen. Nyt taas kävi niin päin, että maraton paransi vaivan. Kyllä se juoksu tästä taas alkaa sujua, kun vaan pääsisi nenäliinoista ja köhimisestä eroon.
Maanantaina matkapäivä Hampurista kotiin. Eivät olleet virukset kuolleet maratonin rasituksiin ja aika heikossa kunnossa tuo matka sujui.
Tiistaina matkasuuntana Seattle. Flunssa oli palautunut normaalille tasolle. Nenä alkaa olla niistämisestä niin verillä, että pitää harkita amputaatiota.
Ke 10km, 50min
Ap: lepo.
Ip: kevyt 10.0km, 49:42, 4:58/km.
Lenkki Redmondissa. Tarkoitus oli vielä jatkaa lepoa, mutta iltapäivälle aukesi yllättäen juoksuslotti. Kun vielä sää oli aivan upea ja illalla olisi tiedossa kalorimässäilyä, niin en malttanut olla kokeilematta miltä juoksu nyt tuntuisi. Löysin lisäksi hienon lenkkireitin joen vartta kulkevaa kävelytietä pitkin. Tietä riittää rajattomasti eteenpäin, mutta lenkki on toki sitten edestakainen. Kuitenkin ihan toista luokkaa kuin mikään aiemmin Redmondista löytämäni lenkki.
Maraton painoi jaloissa, mutta vastoin odotuksiani mikään paikka ei ollut kipeä. Olin sitten väärässä säärikivun pahenemisen suhteen. Nyt taas kävi niin päin, että maraton paransi vaivan. Kyllä se juoksu tästä taas alkaa sujua, kun vaan pääsisi nenäliinoista ja köhimisestä eroon.
maanantai 5. toukokuuta 2014
Viikko 18
Viikko 18 (28.4.-4.5.2014)
Juoksua 88km (4:45/km).
Liikuntaa yhteensä 7h 25min.
Maratonviikko. Kovin kauas jäi 3h-tavoite ja syksyllä vielä kuvittelin tavoittelevani 2.50-aikaa! Koko viikon (ja edellisen viikon) vaivannut flunssa vaikutti valmistautumiseen ja suoritukseen, mutta yli 5min gäppi on silti melkoinen. Väkisinkin mieltä kalvaa pelko, että en vaan enää pysty parempaan vaikka mitä tekisin.
- Viikolla vain muutama kevyt lenkki
- Maraton sunnuntaina.
Alkava viikko menee palautteluun ja edessä on taas työmatka Seattlen suuntaan. Sitten uusi treeni päälle. Pitkiä vk-lenkkejä tällä kertaa (piti niitä kyllä olla viimeksikin, mutta ei niitä vaan jaksanut juosta).
Juoksua 88km (4:45/km).
Liikuntaa yhteensä 7h 25min.
Maratonviikko. Kovin kauas jäi 3h-tavoite ja syksyllä vielä kuvittelin tavoittelevani 2.50-aikaa! Koko viikon (ja edellisen viikon) vaivannut flunssa vaikutti valmistautumiseen ja suoritukseen, mutta yli 5min gäppi on silti melkoinen. Väkisinkin mieltä kalvaa pelko, että en vaan enää pysty parempaan vaikka mitä tekisin.
- Viikolla vain muutama kevyt lenkki
- Maraton sunnuntaina.
Alkava viikko menee palautteluun ja edessä on taas työmatka Seattlen suuntaan. Sitten uusi treeni päälle. Pitkiä vk-lenkkejä tällä kertaa (piti niitä kyllä olla viimeksikin, mutta ei niitä vaan jaksanut juosta).
sunnuntai 4. toukokuuta 2014
Su 4.5. - Maratonpäivä
Tänään 46km, 3h 25min
Ap1: vr 4.0km, 20:03, 5:01/km.
Herätys klo 5. Heti kunnon tuju buranaa, puoli pakettia nenäliinoja kulutukseen ja päälle kuppi kahvia. Sitten klo 5.30 ulos kokeilemaan. Hölkkäilin taas kisa-alueen suuntaan ja pääsin sentään 5min/km-vauhtia. Syke oli parempi kuin eilen ja lähes normaali, mutta isoin ongelma on edelleen koko elimistön voimattomuus ja erityisesti jalat ovat aika onnettomat. Silti sanoisin, että vähemmän huonoa tuo oli kuin eilen.
Selvä juttuhan se on, että viivalle nyt mennään maksoi mitä maksoi. Yksi lasku on varma: vasen sääri menee sököksi. Minulla ei kuitenkaan ole mitään pakollisia tavoitteita heti tässä perään, joten sitä voi hoivailla rauhassa. Kiinnostavampaa on nähdä ihmiskokeena, että mihin tämä ikävän flunssan kanssa juokseminen sitten lopulta johtaa. Loppuvatko vain voimat hiljalleen vai mitä oikein tapahtuu? Onhan maraton kuitenkin vaativa matka aina ja vaikea uskoa, että tästä normaalina lenkkinä selviäisi. Kuumetta siis ei ole ja oireina vain pienet lihaskivut, kova nuha, lievä kurkkukipu/yskä ja ihmeellinen päänsärky, jonka luulen johtuvan pään räkäprosentista.
Tavoitetta en valitettavasti pysty asettamaan. Katson hetki kerrallaan miltä juoksu tuntuu ja vauhti on mikä on. Alku rennosti niin kovaa kuin uskaltaa ja helpolla pääsee. Toivottavasti se on lähempänä 4:15/km kuin 5:00/km. Olen kyllä hyvin pettynyt, jos en edes siihen 3,5 tunnin lenkkiin pysty. Se melkein tarkoittaisi, että juoksu on päättynyt keskeytykseen, mikä toki on hyvin realistinen vaihtoehto. Otan metrokortin mukaan, niin voin lopettaa missä vain ja ajaa helposti hotellille ilman järjestäjän apuja. Jos kuitenkin pääsen maaliin saakka, niin tavoite on juosta ylväästi viimeiset sadat metrit punaisella matolla!
Mitään tulosseurantaa en ole kisaan löytänyt. Siellä oli joku facebook-viritys, mutta ohjeet vain saksaksi. Lähdin siihen rekisteröitymään ja se ilmestyikin facebook-sivulleni. Kaduin nopeasti ja poistin sen appseista, mutta en ole varma mitä se nyt aikoo tehdä. Toivottavasti se ei ala spammaamaan keskeytystietojani facebookiin kaikkien nähtäväksi!
Nyt vain litkitään urkkajuomaa pari tuntia ja sitten viime hetkellä vielä toinen annos buranaa ja 500m alkuverkka hotellilta lähtöpaikalle 20min ennen starttia.
Ap2: maraton 3.05.20, 4:24/km.
Alkuverkka jäi kokonaan pois. Juoksin 400m kisapaikalle, mutta siellä kaikki aika menikin tunkeutuessa ruuhkan läpi omaan lähtökarsinaani. Olin ilmoittautuessani syksyllä maistellut liikaa sieniä ja ilmoittanut tavoiteajakseni 2.50, joten olin liian kovassa lähtöryhmässä. Menin suosilla ryhmän taakse ja päästin porukkaa seuraavastakin ryhmästä vielä ohitseni. Käytin vielä viimeiset nenäliinani lähtökarsinassa, heitin ylimääräisen college-paidan pois ja sitten pamahtikin jo lähtölaukaus.
Pari kilsaa oli kovaa ruuhkaa ja sitten alkoi vähän helpottaa. Kolmen tunnin jänikset menivät nopeasti kaukana edelläni ja arvelin sen perusteella alkuvauhtini olevan jotain 4:30/km ja silti tuntui pahalta. Näin ensimmäisen kilsatolppani 4km kohdalla ja yllätyksekseni huomasin olevani 4:15/km-vauhdissa. Päättelin nopeasti, että tämä on ihan liian kovaa, kun nyt on jo vaikeaa. Ongelma oli jalkojen tukkoisuus/väsymys ja juoksu ei vain sujunut rennosti. Vaikka sitten vitosen kohdalla ”kevensin”, niin vauhti pysyi silti samana ja yllätyin iloisesti. Itse asiassa ekat 5km olivat ekan puolikkaan vaikeimmat ja jotenkin jalkojen huonoon fiilikseen vain tottui. Niinpä jatkoin kolmosen vauhtia koko ekan puolikkaan ja ylitin puolikkaan maton hieman alle 1.30 ajassa. Koko ajan jalat olivat huonot, mutta syke alhaalla, ja mitään ongelmia ei ollut hengittämisen kanssa. Tiesin kyllä hyvin, että tämä meno ei jatku loppuun saakka.
Puolikkaan jälkeen muutama kilsa meni vielä loistavasti ja jopa vähän kiristin. Vielä 24km kohdalla ei ollut ongelmaa, mutta jossain 24-25km välillä jalat iskivät tukkoon ja tiesin pelin olevan pelattu. Vielä 25km kohdalla olin 3h-vauhdissa, mutta siitä eteenpäin kaikki kilsat menivät päälle 4:30/km. Kun nopeasti huomasin, että 3h on mahdoton, niin annoin periksi ja kevensin riittävästi pitämään juoksun miellyttävänä. Melkoisilla puujaloilla se koko loppu meni, mutta syke ei noussut ja mitään muita ongelmia ei ollut. Tulin kuitenkin ylväästi viimeiset punaisen maton metrit ja en kävellyt ainuttakaan askelta koko matkalla;-)
En osaa olla pettynyt, kun lähtökohdat juoksuun olivat niin huonot. 3h-alitus olisi ollut hyvänäkin päivänä kovan työn takana. Ja ehkä flunssani ei edes juuri tulokseen vaikuttanut vaan jalkojen hyytyminen saattoi olla vain huonoa kuntoa. Näinhän minulle on käynyt viime aikoina aiemminkin, että vk-kunto ei vaan riitä. Vaikka positiivisia juttujakin juoksussa siis oli, niin kyllä se harmittaa ettei alle kolmen tunnin pääse, vaikka käy joka päivä lenkillä. Ei siitä mihinkään pääse, että tuo on surkea tulos absoluuttisesti katsoen. Paine kasvaa vielä joskus taas rikkoa 3h-raja. Tänä vuonna on vielä useita yrityksiä edessä...
Hienoa oli juosta Hampurissa. Tämä oli minulle nyt neljäs suuri kaupunkimaraton Euroopassa (jos Helsinkejä ja Tukholmia ei lasketa) ja ensimmäinen 3h-päällitys. Pitäisi vaan saada aikaiseksi ilmoittautua näihin useamminkin, kun onhan hyvin järjestetyssä kisassa hienolla reitillä vaan hienoa juosta! Ja tulihan tässä rentouttava viikonloppuloma kaupan päälle.
Nyt tuntuu, että selvisin helpolla juoksun rasituksista, mutta katsotaan huomenna uudelleen. Olin muuten takaisin hotellihuoneessani jo klo 12.18, kun olin ollut maalissa noin klo 12.07;-) Ja tämän juoksun jälkeen 3h-metsästys ehdottomasti taas jatkuu.
Ip: lepo.
Kaupunkikierros vaimon kanssa alkoi heti maratonin jälkeen, ja hyvin senkin jaksoin. Turistivinkkinä Hampuriin tuleville voin suositella Miniatur Wunderlandia satama-alueella. On nimittäin uskomattoman hienoja pienoismaailmoja rakennettu erilaisista maantieteellisistä kohteista,
Ap1: vr 4.0km, 20:03, 5:01/km.
Herätys klo 5. Heti kunnon tuju buranaa, puoli pakettia nenäliinoja kulutukseen ja päälle kuppi kahvia. Sitten klo 5.30 ulos kokeilemaan. Hölkkäilin taas kisa-alueen suuntaan ja pääsin sentään 5min/km-vauhtia. Syke oli parempi kuin eilen ja lähes normaali, mutta isoin ongelma on edelleen koko elimistön voimattomuus ja erityisesti jalat ovat aika onnettomat. Silti sanoisin, että vähemmän huonoa tuo oli kuin eilen.
Selvä juttuhan se on, että viivalle nyt mennään maksoi mitä maksoi. Yksi lasku on varma: vasen sääri menee sököksi. Minulla ei kuitenkaan ole mitään pakollisia tavoitteita heti tässä perään, joten sitä voi hoivailla rauhassa. Kiinnostavampaa on nähdä ihmiskokeena, että mihin tämä ikävän flunssan kanssa juokseminen sitten lopulta johtaa. Loppuvatko vain voimat hiljalleen vai mitä oikein tapahtuu? Onhan maraton kuitenkin vaativa matka aina ja vaikea uskoa, että tästä normaalina lenkkinä selviäisi. Kuumetta siis ei ole ja oireina vain pienet lihaskivut, kova nuha, lievä kurkkukipu/yskä ja ihmeellinen päänsärky, jonka luulen johtuvan pään räkäprosentista.
Tavoitetta en valitettavasti pysty asettamaan. Katson hetki kerrallaan miltä juoksu tuntuu ja vauhti on mikä on. Alku rennosti niin kovaa kuin uskaltaa ja helpolla pääsee. Toivottavasti se on lähempänä 4:15/km kuin 5:00/km. Olen kyllä hyvin pettynyt, jos en edes siihen 3,5 tunnin lenkkiin pysty. Se melkein tarkoittaisi, että juoksu on päättynyt keskeytykseen, mikä toki on hyvin realistinen vaihtoehto. Otan metrokortin mukaan, niin voin lopettaa missä vain ja ajaa helposti hotellille ilman järjestäjän apuja. Jos kuitenkin pääsen maaliin saakka, niin tavoite on juosta ylväästi viimeiset sadat metrit punaisella matolla!
Mitään tulosseurantaa en ole kisaan löytänyt. Siellä oli joku facebook-viritys, mutta ohjeet vain saksaksi. Lähdin siihen rekisteröitymään ja se ilmestyikin facebook-sivulleni. Kaduin nopeasti ja poistin sen appseista, mutta en ole varma mitä se nyt aikoo tehdä. Toivottavasti se ei ala spammaamaan keskeytystietojani facebookiin kaikkien nähtäväksi!
Nyt vain litkitään urkkajuomaa pari tuntia ja sitten viime hetkellä vielä toinen annos buranaa ja 500m alkuverkka hotellilta lähtöpaikalle 20min ennen starttia.
Ap2: maraton 3.05.20, 4:24/km.
Alkuverkka jäi kokonaan pois. Juoksin 400m kisapaikalle, mutta siellä kaikki aika menikin tunkeutuessa ruuhkan läpi omaan lähtökarsinaani. Olin ilmoittautuessani syksyllä maistellut liikaa sieniä ja ilmoittanut tavoiteajakseni 2.50, joten olin liian kovassa lähtöryhmässä. Menin suosilla ryhmän taakse ja päästin porukkaa seuraavastakin ryhmästä vielä ohitseni. Käytin vielä viimeiset nenäliinani lähtökarsinassa, heitin ylimääräisen college-paidan pois ja sitten pamahtikin jo lähtölaukaus.
Pari kilsaa oli kovaa ruuhkaa ja sitten alkoi vähän helpottaa. Kolmen tunnin jänikset menivät nopeasti kaukana edelläni ja arvelin sen perusteella alkuvauhtini olevan jotain 4:30/km ja silti tuntui pahalta. Näin ensimmäisen kilsatolppani 4km kohdalla ja yllätyksekseni huomasin olevani 4:15/km-vauhdissa. Päättelin nopeasti, että tämä on ihan liian kovaa, kun nyt on jo vaikeaa. Ongelma oli jalkojen tukkoisuus/väsymys ja juoksu ei vain sujunut rennosti. Vaikka sitten vitosen kohdalla ”kevensin”, niin vauhti pysyi silti samana ja yllätyin iloisesti. Itse asiassa ekat 5km olivat ekan puolikkaan vaikeimmat ja jotenkin jalkojen huonoon fiilikseen vain tottui. Niinpä jatkoin kolmosen vauhtia koko ekan puolikkaan ja ylitin puolikkaan maton hieman alle 1.30 ajassa. Koko ajan jalat olivat huonot, mutta syke alhaalla, ja mitään ongelmia ei ollut hengittämisen kanssa. Tiesin kyllä hyvin, että tämä meno ei jatku loppuun saakka.
Puolikkaan jälkeen muutama kilsa meni vielä loistavasti ja jopa vähän kiristin. Vielä 24km kohdalla ei ollut ongelmaa, mutta jossain 24-25km välillä jalat iskivät tukkoon ja tiesin pelin olevan pelattu. Vielä 25km kohdalla olin 3h-vauhdissa, mutta siitä eteenpäin kaikki kilsat menivät päälle 4:30/km. Kun nopeasti huomasin, että 3h on mahdoton, niin annoin periksi ja kevensin riittävästi pitämään juoksun miellyttävänä. Melkoisilla puujaloilla se koko loppu meni, mutta syke ei noussut ja mitään muita ongelmia ei ollut. Tulin kuitenkin ylväästi viimeiset punaisen maton metrit ja en kävellyt ainuttakaan askelta koko matkalla;-)
En osaa olla pettynyt, kun lähtökohdat juoksuun olivat niin huonot. 3h-alitus olisi ollut hyvänäkin päivänä kovan työn takana. Ja ehkä flunssani ei edes juuri tulokseen vaikuttanut vaan jalkojen hyytyminen saattoi olla vain huonoa kuntoa. Näinhän minulle on käynyt viime aikoina aiemminkin, että vk-kunto ei vaan riitä. Vaikka positiivisia juttujakin juoksussa siis oli, niin kyllä se harmittaa ettei alle kolmen tunnin pääse, vaikka käy joka päivä lenkillä. Ei siitä mihinkään pääse, että tuo on surkea tulos absoluuttisesti katsoen. Paine kasvaa vielä joskus taas rikkoa 3h-raja. Tänä vuonna on vielä useita yrityksiä edessä...
Hienoa oli juosta Hampurissa. Tämä oli minulle nyt neljäs suuri kaupunkimaraton Euroopassa (jos Helsinkejä ja Tukholmia ei lasketa) ja ensimmäinen 3h-päällitys. Pitäisi vaan saada aikaiseksi ilmoittautua näihin useamminkin, kun onhan hyvin järjestetyssä kisassa hienolla reitillä vaan hienoa juosta! Ja tulihan tässä rentouttava viikonloppuloma kaupan päälle.
Nyt tuntuu, että selvisin helpolla juoksun rasituksista, mutta katsotaan huomenna uudelleen. Olin muuten takaisin hotellihuoneessani jo klo 12.18, kun olin ollut maalissa noin klo 12.07;-) Ja tämän juoksun jälkeen 3h-metsästys ehdottomasti taas jatkuu.
Ip: lepo.
Kaupunkikierros vaimon kanssa alkoi heti maratonin jälkeen, ja hyvin senkin jaksoin. Turistivinkkinä Hampuriin tuleville voin suositella Miniatur Wunderlandia satama-alueella. On nimittäin uskomattoman hienoja pienoismaailmoja rakennettu erilaisista maantieteellisistä kohteista,
lauantai 3. toukokuuta 2014
La 3.5. - Fiiliksiä
Tänään 7km, 35min
Hampuriin päästiin hyvin suunnitelman mukaan. Hotelli on vähän tavallisesta poikkeava vanhaan vesitorniin rakennettu Mövenpick-hotelli. En tiennytkään, että Mövenpick on myös hotelliketju. Sinänsä hyvä, että vähän laajentavat, kun eihän niiden jäätelöyritelmillä ole mitään mahdollisuuksia Ainoa vastaan. Valitsin muuten hotellin ihan säkällä vähän ”sinnepäin” läheltä kisa-aluetta, mutta se osui ihan nappiin noin 500m lähtö- ja maalipaikasta.
Siitä on aikaa kun olen viimeksi Hampurissa käynyt ja kaupunki on paljon hienompi kuin muistinkaan. Upea aurinkoinen ilma tietysti auttaa maisemiin, vaikka aika kylmähän täällä on. Kisajärjestelyt ovat massiiviset ja oikein ihmetyttää miten olen antanut kulua viisi vuotta siitä, kun olen viimeksi osallistunut isoon kaupunkijuoksuun (Nizza 2009). Kävin aamulenkillä fiilistelemässä lähtö- ja maalisuoraa. Kadut on nyt jo suljettu ja juoksijoita on joka paikassa. Ihan on ilmassa suuren urheilujuhlan tuntua.
Gebre joutui valitettavasti vetäytymään kisasta ilmeisesti siitepölyallergian vuoksi. Viimeksihän juoksin Gebren kanssa Berliinissä 2008 ja vähän odottelin nyt saavani revanssin. Lähtölistan mukaan muuten Henri Manninen ja Miika Takala ovat viivalla eliittiryhmässä.
Eli kaikin puolin todella hienoa täällä olisi päästä juoksemaan hyvässä kunnossa! Mutta...
Ap: kevyt 6.7km, 34:59, 5:13/km.
Aamulla heräsin pää tukossa ja flunssa on taas huonompi kuin eilen. Päätä särkee ja lihakset ovat kipeät. Buranan voimalla pääsin jotenkin liikkeelle. Hölkkäilin hotellin ympäristössä ja maratonin lähtö/maalialueella. Kävin samalla myös hakemassa juoksunumeroni ja muut rekvisiitat. Vire on surkea. Tänään ei olisi maraton onnistunut juurikaan alle neljään tuntiin ja melkoista henkien taistelua sitä saa käydä, että päätös huomisesta syntyisi. Objektiivisesti katsoen osallistumisessa ei juuri järkeä ole. Mutta todella vaikea olisi jättää juoksua kokonaan väliin, kun tänne asti on raahauduttu ja kaikki näyttää niin hienolta. Jos nyt edes vähän olo huomiseksi vielä paranisi...
Käyn perinteiseen tapaan aikaisin huomenna aamulla pienellä verkalla ja sen perusteella sitten vasta päätän mitä teen. Jos uskon mahdollisuuksia olevan edes hyvään pitkään lenkkiin alle 3,5 tunnin, niin kyllä minä sitten juoksuun lähden fiilistelemään.
Ip: lepo.
Turhan paljon tuli kaupunkikävelyä, mutta ei siitä tässä konkurssissa jaksa välittää.
Hampuriin päästiin hyvin suunnitelman mukaan. Hotelli on vähän tavallisesta poikkeava vanhaan vesitorniin rakennettu Mövenpick-hotelli. En tiennytkään, että Mövenpick on myös hotelliketju. Sinänsä hyvä, että vähän laajentavat, kun eihän niiden jäätelöyritelmillä ole mitään mahdollisuuksia Ainoa vastaan. Valitsin muuten hotellin ihan säkällä vähän ”sinnepäin” läheltä kisa-aluetta, mutta se osui ihan nappiin noin 500m lähtö- ja maalipaikasta.
Siitä on aikaa kun olen viimeksi Hampurissa käynyt ja kaupunki on paljon hienompi kuin muistinkaan. Upea aurinkoinen ilma tietysti auttaa maisemiin, vaikka aika kylmähän täällä on. Kisajärjestelyt ovat massiiviset ja oikein ihmetyttää miten olen antanut kulua viisi vuotta siitä, kun olen viimeksi osallistunut isoon kaupunkijuoksuun (Nizza 2009). Kävin aamulenkillä fiilistelemässä lähtö- ja maalisuoraa. Kadut on nyt jo suljettu ja juoksijoita on joka paikassa. Ihan on ilmassa suuren urheilujuhlan tuntua.
Gebre joutui valitettavasti vetäytymään kisasta ilmeisesti siitepölyallergian vuoksi. Viimeksihän juoksin Gebren kanssa Berliinissä 2008 ja vähän odottelin nyt saavani revanssin. Lähtölistan mukaan muuten Henri Manninen ja Miika Takala ovat viivalla eliittiryhmässä.
Eli kaikin puolin todella hienoa täällä olisi päästä juoksemaan hyvässä kunnossa! Mutta...
Ap: kevyt 6.7km, 34:59, 5:13/km.
Aamulla heräsin pää tukossa ja flunssa on taas huonompi kuin eilen. Päätä särkee ja lihakset ovat kipeät. Buranan voimalla pääsin jotenkin liikkeelle. Hölkkäilin hotellin ympäristössä ja maratonin lähtö/maalialueella. Kävin samalla myös hakemassa juoksunumeroni ja muut rekvisiitat. Vire on surkea. Tänään ei olisi maraton onnistunut juurikaan alle neljään tuntiin ja melkoista henkien taistelua sitä saa käydä, että päätös huomisesta syntyisi. Objektiivisesti katsoen osallistumisessa ei juuri järkeä ole. Mutta todella vaikea olisi jättää juoksua kokonaan väliin, kun tänne asti on raahauduttu ja kaikki näyttää niin hienolta. Jos nyt edes vähän olo huomiseksi vielä paranisi...
Käyn perinteiseen tapaan aikaisin huomenna aamulla pienellä verkalla ja sen perusteella sitten vasta päätän mitä teen. Jos uskon mahdollisuuksia olevan edes hyvään pitkään lenkkiin alle 3,5 tunnin, niin kyllä minä sitten juoksuun lähden fiilistelemään.
Ip: lepo.
Turhan paljon tuli kaupunkikävelyä, mutta ei siitä tässä konkurssissa jaksa välittää.
perjantai 2. toukokuuta 2014
Pe 2.5. - Matkapäivä
Tänään 7km, 31min
Ap: kevyt 6.6km, 30:38, 4:39/km.
Eilinen ilta oli taas huono ja pientä lämpöä nousi kuten edellisenäkin iltana. Aamulla oli pakko painaa ignore-nappia elimistön vastalauseille ja käydä kokeilemassa juoksutuntumaa. Pää ja kurkku ovat edelleen aika tukossa, joten toivottavasti ei maratonilla kovasti hengästy. Syke oli myös korkealla, mutta ei ihan toivoton. Positiivista oli, että lenkkivauhdin sain silti ihan hyväksi. Jos huomenna vain olisi jo täysin terveenä, niin kyllä tässä pitäisi viivalle sunnuntaina päästä, ja lepoa on ainakin tullut tarpeeksi.
Vasempaan sääreen iski aamulenkin jälkeen aika ikävä penikanomainen särky, joka tuntuu kävellessä. Olen aiemminkin huomannut, että jos rajusti vähentää juoksua kovemman treenijakson jälkeen, niin aina tulee jotain kipuja jalkoihin. Tuo syy-yhteys on niin selvä, että melkeinpä pitäisin sitä faktana. Jatkuva päivittäinen juokseminen pitää erilaisia kolotuksia piilossa ja kevennys tuo ne heti esiin. Tuo vaiva ei tule maratonia estämään, mutta lisääpähän v*tutusta sopivasti sekin.
Ip: lepo.
Pitäisi matkustaa Hampuriin sinivalkoisin siivin. Toivottavasti saa pähkinöitä.
Huomisen olotilan perusteella pitää sitten miettiä tavoitteita maratonille. Eihän tässä mitään varsinaisia tavoitteita oikein voi olla, mutta jostainhan se alkuvauhti pitää arpoa.
Ap: kevyt 6.6km, 30:38, 4:39/km.
Eilinen ilta oli taas huono ja pientä lämpöä nousi kuten edellisenäkin iltana. Aamulla oli pakko painaa ignore-nappia elimistön vastalauseille ja käydä kokeilemassa juoksutuntumaa. Pää ja kurkku ovat edelleen aika tukossa, joten toivottavasti ei maratonilla kovasti hengästy. Syke oli myös korkealla, mutta ei ihan toivoton. Positiivista oli, että lenkkivauhdin sain silti ihan hyväksi. Jos huomenna vain olisi jo täysin terveenä, niin kyllä tässä pitäisi viivalle sunnuntaina päästä, ja lepoa on ainakin tullut tarpeeksi.
Vasempaan sääreen iski aamulenkin jälkeen aika ikävä penikanomainen särky, joka tuntuu kävellessä. Olen aiemminkin huomannut, että jos rajusti vähentää juoksua kovemman treenijakson jälkeen, niin aina tulee jotain kipuja jalkoihin. Tuo syy-yhteys on niin selvä, että melkeinpä pitäisin sitä faktana. Jatkuva päivittäinen juokseminen pitää erilaisia kolotuksia piilossa ja kevennys tuo ne heti esiin. Tuo vaiva ei tule maratonia estämään, mutta lisääpähän v*tutusta sopivasti sekin.
Ip: lepo.
Pitäisi matkustaa Hampuriin sinivalkoisin siivin. Toivottavasti saa pähkinöitä.
Huomisen olotilan perusteella pitää sitten miettiä tavoitteita maratonille. Eihän tässä mitään varsinaisia tavoitteita oikein voi olla, mutta jostainhan se alkuvauhti pitää arpoa.
torstai 1. toukokuuta 2014
To 1.5. - Sairastelu jatkuu
Tänään -
Eilinen ilta oli huono ja flunssa sai turhan kovan otteen. Vaikka aamulla onkin taas tuntunut ettei ainakaan kuumetta ole, niin pää on aika tukossa ja olo huono. Tänään oli tarkoitus juosta ”viimeistely”, eli käydä joitakin maratonvauhtisia pätkiä kokeilemassa. Koskaan en ole maratonille lähtenyt ilman jonkinlaista tällaista viimeistelyä. Pakkomielle yrittää nytkin koko ajan painostaa lenkille ja ainoa pelastus on lukita lepo tänne blogiin. Tällä kertaa maralle siis lähdetään ilman perinteisiä rutiineja. Onhan tämä toisaalta muutenkin aika epätavallinen maravalmistelu, joten ei kai tämä nyt enää missään tunnu.
Eilinen ilta oli huono ja flunssa sai turhan kovan otteen. Vaikka aamulla onkin taas tuntunut ettei ainakaan kuumetta ole, niin pää on aika tukossa ja olo huono. Tänään oli tarkoitus juosta ”viimeistely”, eli käydä joitakin maratonvauhtisia pätkiä kokeilemassa. Koskaan en ole maratonille lähtenyt ilman jonkinlaista tällaista viimeistelyä. Pakkomielle yrittää nytkin koko ajan painostaa lenkille ja ainoa pelastus on lukita lepo tänne blogiin. Tällä kertaa maralle siis lähdetään ilman perinteisiä rutiineja. Onhan tämä toisaalta muutenkin aika epätavallinen maravalmistelu, joten ei kai tämä nyt enää missään tunnu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)