Tänään 20km, 1h 33min
Ap: lepo.
Ip: vr4 + Petääjärvijuoksu 12.8km (54:36) + vr3, 1:33:04, 4:42/km.
Lähdettiin harpatin kanssa Juupajoelle legendaariseen Petääjärvijuoksuun. Olipahan hieno tapahtuma ja en turhaan ollut sitä kirjoittanut tavoitelistaani.
Verkkailtiin harpatin kanssa alku- ja loppuverkat, mutta kisassa minä tai kukaan muukaan ei harpattia sitten nähnytkään ensimmäisen mutkan jälkeen. On kaveri vaan kovassa kunnossa!
Oma kisani oli odotuksiin verrattuna hyvä vaikka loppuajasta sitä ei voikaan päätellä. Edellisten päivien perusteella olin todella huolissani pystynkö juoksemaan vk-alueella lainkaan, mutta sain tehtyä päivän kunnon mukaisen suorituksen. Juoksin alkumatkan ”kolmosporukassa” ja pääsin siitä irti kolmen kilsan kohdalla. Saavutin kakkosena juoksevan ennen 5km tolppaa ja loppumatkan juoksin ohituksen jälkeen itsekseni. Reittihän on kovin mäkinen, joten kilsa-aikoja ei pystynyt järkevästi seuraamaan, mutta juoksuni oli mielestäni kohtalaisen tasainen, eli en hyytynyt pahasti. Jaloista ei tuon enempää nyt irtoa, mutta muuten juoksun fiilis oli hyvä ja aika oli kovempi kuin mitä uskalsin toivoa (vaikka harpatti meni yli 5min kovempaa). Keskivauhti oli 4:16/km, mikä kelpasi tänään.
Kisassa tuli siis rastitettua ensimmäinen tavoite things-to-run-before-i-die-listaltani (numero 52), eli osallistuminen Petääjärvijuoksuun. Tämän hetken kuntooni ja varsin huonoon olotilaani suhteutettuna tuo oli vaatimattomasta vauhdista huolimatta ihan kova juoksu. Eli osallistuminen tapahtui vieläpä riittävällä vakavuudella. Ja kun vielä tapahtumasta tuli nautittua täysin rinnoin, niin ilman muuta tavoite on toteutunut! Check!
Ideanahan tuossa Petääjärvi-tavoitteessa oli se, että haluan kaikki Tampereen ja lähialueen perinteisemmät juoksut käydä kiertämässä, ja eipä niitä juuri muita olekaan puuttunut. Hattua pitää järjestäjä-Samille nostaa, että hän on nyt järjestänyt tämän juoksun kesämökillänsä jo 20 kertaa! Tapahtuman järjestelyissä on ihan oma tunnelmansa ja onhan tuo varsin hohdokas perinteinen ”järven ympäri” tapahtuma ja vielä *tosi* mäkisellä reitillä. Kun lisäksi itse kävin reittiä kesällä mittailemassa, niin pitihän se käydä juoksemassa.
Ja onhan se vielä tunnustettava, että tavoitelistaa tehdessäni tämä oli se tavoite, jonka uskoin toteutuvan tänä vuonna;-) Liian noloa olisi ollut, jos en olisi saanut ainuttakaan tavoitetta toteutumaan...
Bruttoaikani oli siis 54.36. Unohdin kertoa järjestäjälle, että juoksin Injinjin varvassukilla, joten sitä 5% vähennystä ajasta ei ole vielä tehty. Ilmoittelen sen sitten erikseen Tilastopajaan. En silti pääse harpatin ohi voittajaksi ajan korjauksen jälkeenkään, joten sijoitus ei muutu.
Ohessa vielä pari kuvaa tästä hienosta tapahtumasta.
Kilpailukeskuksessa kaikki oli viimeisen päälle hoidettu. Oli "chipit" ja ilmoitustaulut ja retro-tyylin kilpailunumerot.
Sukulaku-palkintoja jaettiin niin lasten kuin aikuistenkin sarjassa. Sami hoiti palkintojenjaon.
Lasten 535m Riihimutkajuoksussa tehtiin 1v-sarjassa uusi ME. Muistaakseni noin 19min [edit: olikin 14:43]. Tyttö eteni koko matkan itse. Äiti piti kädestä kiinni, mutta ei auttanut raahaamalla.
Harpatti palkittiin uudesta M40-reittiennätyksestä ja koko kisan voitosta.
lauantai 31. elokuuta 2013
perjantai 30. elokuuta 2013
Pe 30.8.
Tänään 8km, 43min
Työmatkat mennen tullen pyörällä (yht. 40min). Kun olen yrittänyt Suolijärven reitillä polkea ylämäkiä, niin minulle on kyllä syntynyt vakava epäilys siitä, että onko minulla reisissä lihaksia lainkaan. Lihasten puuttuminen myös selittäisi vauhtini ylämäkijuoksussa. Täytynee käydä magneettikuvassa ennen syksyn lihaskuntokauden alkua. Turhahan sitä on nimittäin jalkalihaksia yrittää treenata, jos magneetti lahjomattomasti osoittaa, että sellaisia ei ole. Voi sitten keskittyä keskivartaloon.
Ap: lepo.
Ip: kevyt 8.5km, 42:40, 5:01/km.
Kävin juoksemassa 30 euroa syrjääntyneille nuorille. Josko vaikka osa rahoista palautuisi omaan perheeseen, kun meidän Anni on jo syrjäytynyt kotoa Helsinkiin.
Työmatkat mennen tullen pyörällä (yht. 40min). Kun olen yrittänyt Suolijärven reitillä polkea ylämäkiä, niin minulle on kyllä syntynyt vakava epäilys siitä, että onko minulla reisissä lihaksia lainkaan. Lihasten puuttuminen myös selittäisi vauhtini ylämäkijuoksussa. Täytynee käydä magneettikuvassa ennen syksyn lihaskuntokauden alkua. Turhahan sitä on nimittäin jalkalihaksia yrittää treenata, jos magneetti lahjomattomasti osoittaa, että sellaisia ei ole. Voi sitten keskittyä keskivartaloon.
Ap: lepo.
Ip: kevyt 8.5km, 42:40, 5:01/km.
Kävin juoksemassa 30 euroa syrjääntyneille nuorille. Josko vaikka osa rahoista palautuisi omaan perheeseen, kun meidän Anni on jo syrjäytynyt kotoa Helsinkiin.
torstai 29. elokuuta 2013
To 29.8.
Tänään 6km, 32min
Ap: lepo.
Ip: kevyt 6.3km, 32:00, 5:05/km.
Pieni juoksukokeilu. Oli kamalaa. Juoksuttomat päivät ovat vetäneet takareidet totaalitukkoon ja polvikin oli vielä kipeä. Näinköhän sitä maksaa vaivaa lähteä Juupajoelle edes hölkkämeiningillä?
No, käyn huomenna kokeilemassa hölkkää kympin verran täällä heti klo 18 alkaen ja katsotaan sitten.
Mutta kehityskin kehittyy. Sain UK:sta Injinjin-varvassukkatilaukseni. Opin vasta ihan juuri, että sukissakin voi hifistellä ja Injinjin on kuulemma kuuminta hottia. Tähän asti minulla on ollut vain jotain tusinasukkia ja nekin kaikki jostain 80-luvulta. Injinjin lupasi 5% lisää vauhtiakin juoksuun;-) Minulla vaikutus voi olla isompikin, kun lähtökohta on niin surkea. Kun kahlasin nykyisen sukkavarastoni pintapuolisesti läpi, niin en löytänyt yhtään kappaletta, jossa olisi vain yksi reikä. Useimmissa on siis 2-4 reikää;-)

Varvassukkia minulla ei ole koskaan ennen ollut, mutta ne ovat kuulemma ihan ehdottomat pitkillä matkoilla, joten kokeillaan! Nyt niitä on kahdeksan paria ja niissä ei ole vielä yhtään reikää! Niiden pukeminen jalkaan kestää kylläkin 10min/kpl, kun eihän varpaita saa millään osumaan niihin koloihin...
Ap: lepo.
Ip: kevyt 6.3km, 32:00, 5:05/km.
Pieni juoksukokeilu. Oli kamalaa. Juoksuttomat päivät ovat vetäneet takareidet totaalitukkoon ja polvikin oli vielä kipeä. Näinköhän sitä maksaa vaivaa lähteä Juupajoelle edes hölkkämeiningillä?
No, käyn huomenna kokeilemassa hölkkää kympin verran täällä heti klo 18 alkaen ja katsotaan sitten.
Mutta kehityskin kehittyy. Sain UK:sta Injinjin-varvassukkatilaukseni. Opin vasta ihan juuri, että sukissakin voi hifistellä ja Injinjin on kuulemma kuuminta hottia. Tähän asti minulla on ollut vain jotain tusinasukkia ja nekin kaikki jostain 80-luvulta. Injinjin lupasi 5% lisää vauhtiakin juoksuun;-) Minulla vaikutus voi olla isompikin, kun lähtökohta on niin surkea. Kun kahlasin nykyisen sukkavarastoni pintapuolisesti läpi, niin en löytänyt yhtään kappaletta, jossa olisi vain yksi reikä. Useimmissa on siis 2-4 reikää;-)

Varvassukkia minulla ei ole koskaan ennen ollut, mutta ne ovat kuulemma ihan ehdottomat pitkillä matkoilla, joten kokeillaan! Nyt niitä on kahdeksan paria ja niissä ei ole vielä yhtään reikää! Niiden pukeminen jalkaan kestää kylläkin 10min/kpl, kun eihän varpaita saa millään osumaan niihin koloihin...
keskiviikko 28. elokuuta 2013
Ke 28.8.
Tänään -
Työmatkapyöräilyt kokonaista 40min yhteensä. Varmaan pitäisi pian taas lenkilläkin käydä, että jaksaa Petääjärvijuoksussa pitää alle 5min/km-vauhtia.
Työmatkapyöräilyt kokonaista 40min yhteensä. Varmaan pitäisi pian taas lenkilläkin käydä, että jaksaa Petääjärvijuoksussa pitää alle 5min/km-vauhtia.
tiistai 27. elokuuta 2013
Ti 27.8. – Tavoitteet loppuelämälle
Tänään -
Pyöräilin sentään töihin ja takaisin. Yhteensä noin tunti. Pelotti alamäissä, kun ajoin niin lujaa;-)
Olen tässä joutunut vakavasti pohtimaan juoksuharrastustani, kun tulokset ovat olleet pitkään niin alavireisiä. Päädyin kuitenkin siihen, että Juoksija-lehden suosittelema hallitun vanhuuden turvaaminen ei riitä minulle motivaatioksi. Juoksu on kuitenkin maistunut ja kaikenlaisia uusia kokemuksia on tullut. Ja tulostasokin on pysynyt ihan riittävän hyvänä, jos sitä vertaa väestöön keskimäärin. En ole myöskään menettänyt toivoani siitä, että tulokset vielä jotenkin lähtisivät nousuun.
Näitä asioita pohtiessani mietin myös minkälaisia tavoitteita vielä asettaisin itselleni juoksun saralla. Kirjoittelin muistiin asioita, joita olen joskus halunnut tehdä tai saavuttaa. Pian huomasin, että minullahan on aika paljon vielä tekemättä tai kokematta. Niinpä tästä pohdinnasta hiljalleen syntyi, ei sen enempää eikä vähempää, kuin lista tavoitteistani koko loppuelämälleni! Sata (100) on hyvä pyöreä luku, joten 100 tavoitetta tuli tehtyä. Sen verran joustin, että jätin kuusi tavoitetta tyhjäksi, joten minulla on vielä mahdollisuus keksiä itselleni muutama uusi tavoite tulevina vuosina. Lopetan juoksun sitten, kun nuo 100 tavoitetta on saavutettu.
Kaikkihan tietävät, että tavoitteen saavuttaminen vaatii työtä ja yleensä fokusointia tavoitteeseen. Eräs viisas vanhempi mies Tiedolta joskus kertoi kuinka hänen pomonsa oli neuvonut tiimiään ohjeella ”muistakaa fokusoida kaikkeen”. Minä olen näissä tavoitteissani todellakin fokusoinut kaikkeen, sillä siellä on tavoitteita pikajuoksusta tuhansiin kilometreihin. Ja sitten on tulostavotteita, mutta paljon myös elämystavoitteita laidasta laitaan.
Listan yleistä mielenkiintoa saattaa laimentaa se, että se on sensuroitu paljon pahemmin kuin Suomen ja Kreikan välinen vakuussopimus. Pidän siis tavoitteet salaisina toistaiseksi jo ihan senkin takia, että ne saattaisivat herättää vähän turhaa hilpeyttä. Ja osaa tavoitteista olisi myös helppo sabotoida, jos ne tietäisi etukäteen. Paljastan niitä vaiheittain sitten yritysten tai toteutumisen yhteydessä. Joitakin yksittäisiä tavoitteita olen malliksi jättänyt sensuroimatta.
Nyt sitten epäilevät Tuomaat heti huutavat, että minähän voin huijata ja muuttaa tavoitteita jälkikäteen! Mutta ei huolta, sillä olen ajatellut tätä. Olen tallentanut alkuperäisen tavoitelistan avoimena, mutta kryptattuna, Word-dokumenttina nettiin tähän osoitteeseen ja kuka tahansa voi sen sieltä ladata talteen, joten en sitä pysty muuttamaan. Olen menossa ihan tästä leikistä riippumatta tekemään testamentin ensi kuussa ja pistän sinne ohjeen salasanan tekemisestä julkiseksi, jos satun kuolemaan ennen tavoitteiden täyttymistä. Muussa tapauksessa sitten paljastan salasanan itse joskus ja tavoitteet voi verifoida alkuperäisiksi. Ja enhän minä muutenkaan huijaa.
Nyt on sitten motivaatiolista valmiina ja vuosikymmenien taival edessä tavoitteiden saavuttamiseksi! Ja pistin sekaan joitakin helppoja kokemustavoitteita ettei kävisi niin, että toteutumisprosentti jää nollaan kovin pitkäksi aikaa.
Pyöräilin sentään töihin ja takaisin. Yhteensä noin tunti. Pelotti alamäissä, kun ajoin niin lujaa;-)
Olen tässä joutunut vakavasti pohtimaan juoksuharrastustani, kun tulokset ovat olleet pitkään niin alavireisiä. Päädyin kuitenkin siihen, että Juoksija-lehden suosittelema hallitun vanhuuden turvaaminen ei riitä minulle motivaatioksi. Juoksu on kuitenkin maistunut ja kaikenlaisia uusia kokemuksia on tullut. Ja tulostasokin on pysynyt ihan riittävän hyvänä, jos sitä vertaa väestöön keskimäärin. En ole myöskään menettänyt toivoani siitä, että tulokset vielä jotenkin lähtisivät nousuun.
Näitä asioita pohtiessani mietin myös minkälaisia tavoitteita vielä asettaisin itselleni juoksun saralla. Kirjoittelin muistiin asioita, joita olen joskus halunnut tehdä tai saavuttaa. Pian huomasin, että minullahan on aika paljon vielä tekemättä tai kokematta. Niinpä tästä pohdinnasta hiljalleen syntyi, ei sen enempää eikä vähempää, kuin lista tavoitteistani koko loppuelämälleni! Sata (100) on hyvä pyöreä luku, joten 100 tavoitetta tuli tehtyä. Sen verran joustin, että jätin kuusi tavoitetta tyhjäksi, joten minulla on vielä mahdollisuus keksiä itselleni muutama uusi tavoite tulevina vuosina. Lopetan juoksun sitten, kun nuo 100 tavoitetta on saavutettu.
Kaikkihan tietävät, että tavoitteen saavuttaminen vaatii työtä ja yleensä fokusointia tavoitteeseen. Eräs viisas vanhempi mies Tiedolta joskus kertoi kuinka hänen pomonsa oli neuvonut tiimiään ohjeella ”muistakaa fokusoida kaikkeen”. Minä olen näissä tavoitteissani todellakin fokusoinut kaikkeen, sillä siellä on tavoitteita pikajuoksusta tuhansiin kilometreihin. Ja sitten on tulostavotteita, mutta paljon myös elämystavoitteita laidasta laitaan.
Listan yleistä mielenkiintoa saattaa laimentaa se, että se on sensuroitu paljon pahemmin kuin Suomen ja Kreikan välinen vakuussopimus. Pidän siis tavoitteet salaisina toistaiseksi jo ihan senkin takia, että ne saattaisivat herättää vähän turhaa hilpeyttä. Ja osaa tavoitteista olisi myös helppo sabotoida, jos ne tietäisi etukäteen. Paljastan niitä vaiheittain sitten yritysten tai toteutumisen yhteydessä. Joitakin yksittäisiä tavoitteita olen malliksi jättänyt sensuroimatta.
Nyt sitten epäilevät Tuomaat heti huutavat, että minähän voin huijata ja muuttaa tavoitteita jälkikäteen! Mutta ei huolta, sillä olen ajatellut tätä. Olen tallentanut alkuperäisen tavoitelistan avoimena, mutta kryptattuna, Word-dokumenttina nettiin tähän osoitteeseen ja kuka tahansa voi sen sieltä ladata talteen, joten en sitä pysty muuttamaan. Olen menossa ihan tästä leikistä riippumatta tekemään testamentin ensi kuussa ja pistän sinne ohjeen salasanan tekemisestä julkiseksi, jos satun kuolemaan ennen tavoitteiden täyttymistä. Muussa tapauksessa sitten paljastan salasanan itse joskus ja tavoitteet voi verifoida alkuperäisiksi. Ja enhän minä muutenkaan huijaa.
Nyt on sitten motivaatiolista valmiina ja vuosikymmenien taival edessä tavoitteiden saavuttamiseksi! Ja pistin sekaan joitakin helppoja kokemustavoitteita ettei kävisi niin, että toteutumisprosentti jää nollaan kovin pitkäksi aikaa.
maanantai 26. elokuuta 2013
Ma 26.8. – Hallittua vanhenemista
Tänään -
Ei sitten yhtään hikipisaraa tänään. Portaat kuitenkin kävelen töissä niinkuin aina. Tein muistaakseni joskus 2006-2007 firman ”Green Commitment”-kampanjaan liittyen lupauksen olla käyttämättä hissiä Hermiassa, ja tähän asti se on pitänyt. Oma pöytäni on nykyisin kolmannessa kerroksessa, joten kovin suuria ponnistuksia tämä ei nyt vaadi. Olen minä tosin ollut 4. ja 5. kerroksessakin, joten oikeastaan ansaitsisin Greenpeacelta mitalin.
Kun nyt ei juosta, niin luin kuitenkin uusinta Juoksija-lehteä. Kyllä olikin rohkaisevaa, kun heti ensimmäinen silmiini osunut kirjoitus alkoi:
Että silleen... Huomenna on tarkoitus pyöräillä töihin, kun keli suosii ja Suomen tiet ovat niin hienoja. Joku jakoi tänään Facebookissa oheisen kuvan, joka pisti kyllä hymyilyttämään;-)
Ei sitten yhtään hikipisaraa tänään. Portaat kuitenkin kävelen töissä niinkuin aina. Tein muistaakseni joskus 2006-2007 firman ”Green Commitment”-kampanjaan liittyen lupauksen olla käyttämättä hissiä Hermiassa, ja tähän asti se on pitänyt. Oma pöytäni on nykyisin kolmannessa kerroksessa, joten kovin suuria ponnistuksia tämä ei nyt vaadi. Olen minä tosin ollut 4. ja 5. kerroksessakin, joten oikeastaan ansaitsisin Greenpeacelta mitalin.
Kun nyt ei juosta, niin luin kuitenkin uusinta Juoksija-lehteä. Kyllä olikin rohkaisevaa, kun heti ensimmäinen silmiini osunut kirjoitus alkoi:
Viidenkympin tuntumassa ikääntymisen vaikutukset kehoon ovat jo niin merkittäviä, että juoksemisen osamotiiviksi nousee hallitun vanhenemisen turvaaminen.
Että silleen... Huomenna on tarkoitus pyöräillä töihin, kun keli suosii ja Suomen tiet ovat niin hienoja. Joku jakoi tänään Facebookissa oheisen kuvan, joka pisti kyllä hymyilyttämään;-)
sunnuntai 25. elokuuta 2013
Viikko 34
Viikko 34 (19.8.-25.8.2013)
Juoksua 65km (4:43/km).
Liikuntaa yhteensä 7h 10min.
Palautumista Oxroadista typerästi toteutettuna.
- Muutama lyhyt peruslenkki
- Pari lyhyttä crosstrainer-lenkkiä
- Hieronta
- Keuruun vedot viikonloppuna
- Sunnuntaina vielä vetojen päälle 20km peruslenkki
- Molemmat polvet kipeinä, mutta erityisesti vasen
- Ei tunnu olo yhtään palautuneelta
Nyt sitten pidän ylimenokauden. Ja tällä kertaa en tarkoita sitä, että annan treenin mennä reilusti yli.
Annan jalkojen toipua ja polven parantua vaikka sitten tulisi juoksuton viikko. Ensi kaudeksi sitten mietitäänkin ihan uudet temput ja systeemit.
Juoksua 65km (4:43/km).
Liikuntaa yhteensä 7h 10min.
Palautumista Oxroadista typerästi toteutettuna.
- Muutama lyhyt peruslenkki
- Pari lyhyttä crosstrainer-lenkkiä
- Hieronta
- Keuruun vedot viikonloppuna
- Sunnuntaina vielä vetojen päälle 20km peruslenkki
- Molemmat polvet kipeinä, mutta erityisesti vasen
- Ei tunnu olo yhtään palautuneelta
Nyt sitten pidän ylimenokauden. Ja tällä kertaa en tarkoita sitä, että annan treenin mennä reilusti yli.
Annan jalkojen toipua ja polven parantua vaikka sitten tulisi juoksuton viikko. Ensi kaudeksi sitten mietitäänkin ihan uudet temput ja systeemit.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




