keskiviikko 4. huhtikuuta 2012

Orastavaa kehitystä narinan keskellä

Totuushan on, että minä en ole tehnyt yhtään oikeaa harjoitusta tai varsinaisesti *juossut* askeltakaan pitkään aikaan.
Olen kyllä hölkäten liikkunut paljonkin, mutta liike on ollut niin hidasta, että vain sauvakävelijät ja suunnistajat etenevät samoilla vauhdeilla. Olenkin nähnyt jatkuvia painajaisia siitä, että tätäkö se juoksu nyt tulee olemaan loppuelämän.

Maaliskuu meni lähinnä E24-palauttelussa, mutta kuun viimeisellä viikolla palasin hölkkäilyyn. Huhtikuun alussa hölkkä tuntui jo vähän paremmalta ja matolla olen nostanut vauhteja sinne 11,5kmh tasolle, ja joskus revittänyt viimeisiä kilsoja jopa 12kmh. Eilen matolla olo oli kevyt ja jalat ovat akillesta lukuunottamatta kohtalaisessa kunnossa. Niinpä uskaltauduin tänään Kaapon kanssa Pirkkahalliin vuoden ensimmäiseen vk-harjoitukseen!

Kaapolla oli nuotit kirkkaana mielessä ja minä vain juoksin perässä. Ensin mentiin 3km kiihtyvästi 4:40-4:25-4:05. Sitten palauttelun jälkeen juostiin 5x500m noin 1:50/kpl. Vetojen välissä reilu pari minuuttia palauttelua. Ja taas palauttelun jälkeen uudelleen kiihtyvä 3km, nyt 4:45-4:25-4:10. Tuo oli nyt kova ja erinomaisen sopiva harjoitus minulle ja jaksoin sen paremmin kuin odotin. Luulisin, että tuolla on myös jo yksittäisenä harjoituksena selvä kehittävä vaikutus. Nyt vain jotain samanlaista varovaisen kovenevasti ainakin kerran viikossa.

Pyynikkijuoksuun on vielä reilu 3 viikkoa. Jos takapakkia ei tule, niin kyllä se on realistinen tavoite päästä viivalle. Lupauduin jo käymään mittaamassa reitin, niin pitäisihän se juostakin. Kyllähän 40min päällitys on vääjäämättömästi taas edessä, mutta jos muutaman vk-harjoituksen saisi onnistuneesti tehtyä, niin pieni haave alituksestakin vielä elää...

Akilles kipeytyi selvästi taas hallijuoksusta. Narinaa riittää muutenkin jokaisen kevyenkin treenin jälkeen. Huonommaksi akilles ei kuitenkaan ole mennyt ja ei se ole levollakaan parantunut. Kyllä se mieltä painaa, mutta aion kuitenkin harjoitella niin paljon kuin se antaa myöten.

Kiitos Kaapolle treenistä!

Ei kommentteja: