La 12.9. - Puolikkaalle jänistys

Tänään 21km, 1h 50min

Ap: mittapyöräily 3h.

Aamulla oli aikainen herätys ja lähdin excel-laskelmien jälkeen mittaamaan uudet kilometrien paikat Tampereen puolikkaalle. Juuri sen verran oli reittimuutoksia viime vuoteen verrattuna, että käytännössä piti kaikki kilsapaikat mitata uudelleen. Nyt merkitsin myös kaikki paikat kunnolla valmiiksi, jotta mitään mittailua ei enää myöhemmin tolppien kanssa tarvittaisi. Onneksi, kun kiirehän siinä taas tuli. Valitettavasti nyt jo on varmaa, että sama homma on edessä ensi vuonnakin.

Vaikka mittailu on todella kevyttä pyöräilyä, niin 3 tuntia veti taas jalat aika kankeiksi. Alkoi jo pelottaa iltapäivän vk-treeni. Sain kuitenkin kuningasidean ja kävin ilmoittautumassa itsekin juoksuun! Huomasin nimittäin, että Laten ohjelman vr4+5+3+3+vr4 on juuri puolimaratonin mittainen, jos tekisin vetojen välissä palautuksena kilsan hölkän. Mukavampihan tuo olisi juosta muiden kanssa ja lisäksi saisin samalla katsottua kuinka uusi reitti toimii.

Mittailun jälkeen kävin kotona suihkussa ja vaaka näytti 69,4kg. Tähän päälle aamiainen ja aloitin myös pienen nestetankkauksen vk-treeniä varten.

Ip: puolimaraton 21.1km, 1:49:54, 5:13/km.

Suuntasin pelipaikalle puolen päivän aikaan (startti klo 15), kun hommana oli vielä viedä kilsatolpat juuri mitatuille paikoilleen. Tämähän tapahtuu siis auto-juoksu-menetelmällä, eli ajetaan kisajärjestäjien pakettiauto niin lähelle tolpan paikkaa kuin liikennesäännöt sallivat ja sitten loppu juosten. Kun hain autoa Ahosen Karilta, niin hän kysyi lähdenkö 1.50-jänikseksi, kun ilmeisesti suunniteltu jänis teki oharit. Vähän aikaa nikottelin, mutta selvähän se oli, että piti lähteä. Oli kyllä oikeasti loistava juttu, koska tolpparumban jälkeen vk-treeni olisi ollut kuolemaksi ja mennyt vielä lisäksi ihan surkeasti. Päätin, että teen sen viikon avaintreenin sitten huomenna...

Tolppien kanssa oli sama homma kuin aina. Sitä ei vaan tajua kuinka iso työ tuossa on. Aloitin rauhallisesti ja sitten lisäsin kellon vilkuilua ja olin jo varma, että en ehdi millään. Kaupungin liikennejärjestelyt Lapinniemi-Keskusta-Härmälä ovat nyt tavallista hankalammat ja jotenkin uudet kilsapaikat osuivat autoreiteille vielä huonommin kuin edelliset. Koko homma kesti reilut 2 tuntia ja olin ihan läpimärkä hiestä, kun viimeiset kuljetukset menivät varsin reipasta vauhtia. Juotavaa ei ollut ja tunsin jo orastavaa nestevajausta.

Kun viimeinen 11km tolppa oli paikallaan, niin palautin auton ja spurttasin omalle autolleni vaihtamaan kisakamppeet. Sykevyötä en ehtinyt edes ottaa, kun piti kiirehtiä lähtöpaikalle. Myöhästyin jänisten briiffistä, mutta sain kuitenkin ilmapalloni ja olin paikalla ennen starttia.

Lähtökarsinassa ilmapallojeni luokse kerääntyi jo iso joukko juoksijoita ja oli selvää, että 1.50-tavoittelijoita oli paljon. Kympin juoksijat starttasivat edeltä 2min puolikasta aikaisemmin ja me siis pian perään klo 15.02.

Alkuruuhkassa eka kilsa meni aavistuksen hitaasti ja muutenkin kympin juoksijoiden ohittelu kapeilla väylillä vähän hidasti alkumatkaa, mutta ei pahasti. Voittaja juoksi 1.12, joten toivottavasti hänkin pääsi ohitse ilman ongelmia. Tuo kympin ja puolikkaan järjestelyhän vaikutti vähän pelottavalta puolikkaan kärjen osalta.

Ekalla puolikkaalla otin hiljalleen tavoitevauhtia kiinni ja puolimatkassa olimme noin 20s edellä 1.50-tavoitetta, mikä oli hyvä, koska toinen puolikas oli vähän raskaampi. Juoksin muuten ekaa kertaa ilmapallojen kanssa. Joko ne kiertyivät kaulani ympärille kuristamaan minua tai sitten ne hakkasivat vieressä juoksevia päähän. Koko ajan piti jotain säätää. Niinpä toinen palloista "vahingossa" karkasi 8km kohdalla ja toinen sitten oikeasti vahingossa 13km kohdalla. Siinä vaiheessa 1.50-porukka oli kuitenkin vakiintunut ja kaikki tunnistivat jäniksen muutenkin.

Juostessa oli koko ajan kova jano ja join tavallista enemmän. Olihan sääkin melko lämmin. Juoksu sujui tasaisesti ja hyvin. 17km kohdalla olimme edelleen 20s edellä aikataulua ja usutin pääjoukon jatkamaan ja kiristämään vauhtia, kun itse jäin vähän taaemmas kirittämään jojon päässä roikkuvia juoksijoita. Käytin Tapin Pyynikin testijuoksusta oppimaa kannustuslausetta "ei kun jatketaan vaan tätä samaa vauhtia", mutta yksi porukasta jäi silti muutaman sekunnin päälle tavoitteen.

Oli mukavaa taas jänistellä ihan ilmapallojen kanssa. Tapahtuma oli hienosti merkitty mitattua reittiä ja oikaisut estetty melko hyvin (paremmin kuin koskaan aiemmin). Nappailin kilsat tolpista ja jäi fiilis, että ne olivat tarkasti paikoillaan niinkuin tietysti pitikin olla. Sen verran tuli mokattua, että 11km tolppa oli väärin päin, eli siis numero oli juoksusuunnasta katsoen vastakkaiseen suuntaan;-) Tuo oli viimeinen tolppa jonka vein paikalleen ja lisäksi tuossa kohdassa reittiä juostaan molempiin suuntiin. Käänsin kuitenkin tolpan oikeaan suuntaan siinä ohi juostessa. Varmasti joku alle 1.50 juossut kuitenkin valittaa ihan syystä, että 11km tolppa puuttui...

Sää oli aivan upea ja jopa välillä kuuma. Vaikka siis join matkalla ja maalissa melko paljon, ja olin syönyt aamiaisen välissä, niin paino kotona kisasuihkun jälkeen oli 67,4kg. Tasan 2kg oli nettona lähtenyt nestettä!

Huomenna jätän "tuplajärvisen" väliin (näemmä tuplajärvisen reitti on muutenkin vähän muuttunut) ja yritän puurtaa sen Laten vk-treenin.

Vielä urheilu-uutinen: Jyrki Kukko juoksi eilen 100km MM-kisoissa M50-sarjan SE:n 7.21!! Sanoisin, että yli-inhimillinen tulos.