Ap: lepo.
Kun lintuja oli bongailtu tarpeeksi, niin opiskelimme vähän kasveja ja botanistityttäreni tunnisti heti voikukan. Mutta järkytykseni oli melkoinen, kun seuraavaksi tapahtui näin:
- Ella: "Kukahan on keksinyt antaa kahdelle niin erilaiselle kukalle saman nimen?"
- Isä (hölmistyneenä): "Siis mitä sinä tarkoitat?"
- Ella: "Eikö sekin ole voikukka, josta puhalletaan niitä siemeniä?"
Yritin vielä epätoivoisesti lukea Ellan kasvoilta, että tämä oli hauska vitsi, mutta turhaan...
En voinut muuta kuin todeta, että on aika kertoa Ellalle kukista ja mehiläisistä, ja kävin lyhyesti voikukan elinkaaren läpi. Ja Ella siis ei ole 5v vaan 18v. Olisi varmaan pitänyt useamminkin vaihtaa aamulenkki luontoretkeen;-)
Ip: polkuhölkkä 14.9km, 1:29:47, 6:02/km.
Kävin katsastamassa Tampere Trail Cupin ensi tiistaina juostavan Suolijärven osakilpailun maaston. Noin 7km pitkä reitti kiertää Suolijärven rantapolkua pitkin, ja siihen sitten alussa ja lopussa pienet lisälenkit päälle. Kyllä oli vaikeaa juosta polulla pitkästä aikaa, kun ei askel millään meinaa nousta kivien ja juurien yli. Jalat muutenkin totaalisen väsyneet. Ei ymmärrä.
Surkeasta vireestä huolimatta tekisi mieli käydä kokeilemassa tuota "kisaa" tiistaina.
Pros:
- Polkukisassa ei tarvitse stressata kilsavauhdeista.
- Tulisi vähän vaihtelua tähän häröilyyn.
Cons:
- Ei kule. Osuuden nimi on Fast-stage ja siellä pitäisi varmaan juosta nopeasti, niinkuin tämä mainosvideon kaveri. Saattaa olla ettei portaat meikäläisellä nouse ihan noin...
- Viimeisellä kilsalla on aivan karmea polkuylämäki, jonka vain sienestäjä voi jotenkin kiivetä ja muut tarvitsevat hissin.
- Markus on kiertänyt näitä Trail Cupeja ja saattaa taas ilmaantua viivalle. Kun otan 5min pataan Markukselta, niin siitä ei ehkä toivu koskaan.
Katsotaan sitten maanantaina kumpaan suuntaan vaaka kallistuu.
4 kommenttia:
Hienoa ettei Tampereella tarvitse polkukisoissa stressata kilometrivauhdeista. Oulussa otettiin Trail Cup finaalissa porukalla suunnistajilta turpaan joten kilometrivauhteja piti stressata jopa kisan jälkeenkin...
http://my5.raceresult.com/38202/
Sinne vaan ottaan pataan sienestäjiltä. Tarjoaa kyllä hyvää vaihtelua ja juoksuvoimaa asfalttimiehelle. Henkinenkin puoli on turvassa kun joutunen lenssun takia jättämään juoksut väliin jollei jotain ihmeparanemista tähän väliin tule. Seuraava viikko sitten Meksikossa. Vikaan kisaan taas toivottavasti mukaan.
PS. Mahdettiinkohan torstaina klo 19 nurkilla törmätä? Olin fillarilla liikenteessä nousemassa kohti erästä tykintapaista. Mahtoiko olla jotain salaharjoittelua käynnissä...
Jyrki: Aika nopeita polkuja teillä on ollut! Varmaan täälläkin sitten stressataan suhteellisia vauhteja muihin verrattuna, mutta ei sentään absoluuttivauhteja tarvitse miettiä.
Markus: Kiellän kolmasti olleeni torstaina tykkimaisemissa. Se oli varmaan joku muu Wihan asussa hölkkäilijä. Taisi olla niin keskittynyt, että ei ehtinyt pyöräilijöitä huomaamaan.
Tuota viimeistä osakilpailua Niihamassa voisi vakavasti harkita, kun siellä ei kai ole pahoja mäkiä niinkuin Suolijärvellä.
Pilpasuolla polun keskinopeus tosiaan aika kova johtuen lukuisista pitkospuupätkistä ja vähäisestä noususummasta. Ehkä suurimmat erot tulivat kuitenkin kivikkojen ja juurakkojen sävyttämillä mutkapoluilla. Suolijärvellä varmaan astetta hitaampaa. Tosiasiassa kesken kisan ei juuri ehdi vauhtia stressata kun joutuu keskittymään jalkoihinsa.
Lähetä kommentti