sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Su 11.5. – Huonoin lenkki ikinä

Tänään 26km, 2h 21min

Ap: kevyt 7.0km, 40:02, 5:43/km.

Aamuseiska matolla. Syke liian korkealla.

Katselin siinä hölkätessä ties kuinka monetta kertaa dokkaria Shackletonin retkiseurueen seikkailuista Eteläisellä Jäämerellä. On se vaan uskomatonta ja inspiroivaa miten käsittämättömiin suorituksiin ihminen pystyy, kun on pakko!

Ip: kuolettava 19.4km, 1:41:09, 5:13/km.

Edellisen jenkkireissun paluuta seuraavana päivänä kirjoitin lenkistä seuraavaa:
Olipa yksi vuoden huonoimmista lenkeistä. Jos siitä oli aiemmin mitään epäselvyyttä, niin nyt ainakin jenkkimatkojen tuhoisa vaikutus juoksukuntoon on varmistunut.

Niin paljon sitten otin tuosta opikseni, että eilisestä paluumatkasta huolimatta lähdin juoksemaan kotoa Hakkariin katsomaan SM-maastoja. Ajattelin, että olo on ihan OK ja kyllähän tuon nyt hölkkäilee. Vaan eipä hölkkäillyt!

Yritin juosta alle 5min-kilsoja, jotta ehtisin naisten starttiin. Syke kohosi nopeasti sinne 170 hujakoille, eli kovemmaksi kuin missään kisassa. Jalat aivan tyhjät. Puolimatkaan jotenkin sinnittelin ja ei kulkenut mihinkään. Ajattelin siinä tuskissani, että mitä Shackleton nyt tekisi? Muistelin Shackletonin miehiä kiskomassa nälissään pelastusveneitä 50 asteen pakkasessa ahtojäätiköllä. Ja silloin tajusin, että eiväthän ne miehet juosseet vaan askellaji oli selvästi kävely! Niinpä heitin itsekin kävelyksi ja loppumatka oli sitten kävely-hölkkää.

Numeroiden valossa juoksu oli varmaankin huonoin ikinä, ja tätä ennätystä on vaikea lyödä ainakaan ennen seuraavaa jenkkimatkaa. Keskisyke laski kävelyjen ansiosta arvoon 162, eli se oli silti reilusti kovempi kuin esim. maratonilla viikko sitten ja samaa luokkaa kuin yleensä Teivocupissa. Syke-etenemä oli luultavasti huonoin mitä missään aiemmassa juoksussa ikinä. TE-arvo oli miehekkäästi tasan 5. Ja palautumisajaksi mittari ilmoitti 3 päivää, eli oli sentään sen verran tahdikas, että ei viitsinyt sanoa ”et palaudu koskaan”.

Ei tätä omaa elimistöä oikein jaksa edes ihmetellä enää. Ehkä huomenna on taas jo parempi päivä. Huonompi se ei ainakaan voi olla. Flunssa on vielä päällä, mutta parempaan suuntaan menossa.

Ei kommentteja: