Ma-ke 11.-13.4. - Treeni-ideaa etsimässä

Tulipa pitkä tylsä pohtiva teksti...

Ma -

Paluumatka Roomasta.

Ti -

Yksi päivä elämästä taas täysin hukkaan.
Jäsenissä ei kuitenkaan tunnu enää mitään maratonin jäänteitä, mutta katsotaan koska sitä nyt ehtii taas lenkille.

Ke 14km, 1h 09min

Ap: kevyt 5.7km, 28:32, 5:03/km.

Aamuhölkkä kotimaisemissa. Jaloissa ei ole mitään tuntoja enää maratonista, mutta varmaan silti väsymystä, joka tuntuisi pitemmässä juoksussa.

Ip: kevyt 8.0km, 40:15, 5:02/km.

Illalla vielä pieni lenkki pihatöiden päälle. Lannoitin ja kalkitsin nurmikon. Kevät tulee.

Olen pyöritellyt vaihtoehtoisia treenisuuntia mielessäni ja käytän vielä ainakin loppuviikon höntsäilyyn ja asian miettimiseen. Tavoitteeksi otan sitkeästi edelleen juoksukunnon parantamisen syksyyn mennessä ilman mitään yksittäistä tavoitetta. Pitäisi pystyä juoksemaan kympin kisoja paljon nykyistä reippaammin ja vaikkapa Rautaveden maraton ilman hyytymistä. Turha sitä on mitään muutakaan tavoitella, jos tämä perusta ei ole ensin kunnossa.

Suunnitteluni lähtökohtana on oletus, että pääongelmani on takareisien/pakaroiden huono kestävyys. Sehän voi olla ihan väärä oletus, mutta en muutakaan keksi. Jos vika on joku muu piilevä ongelma elimistössä, niin sille en sitten voi mitään. Etsitty on ilman tulosta. Ja kuten olen monesti todennut täällä, niin tällä hetkellä voin hyvin, ylipainoa ei enää ole ja jalat ovat pääosin terveet. Lähtökohta treenille on teoriassa erinomainen, mutta niinhän se on ollut jo edellisenkin vuoden.

Keksimäni vaihtoehdot harkkasuunnitelmilleni ovat:
Optio 1: Maltti on valttia
Pidetään kunnollinen ainakin kuukauden lepojakso ja sitten rakennetaan kuntoa nousujohteisesti kohti syksyä. Reilusti alle satasen viikkoja koko kausi. Eli uusi alku ja myöhemmin mietitään tuleva ohjelma.
Optio 2: Kilsoja koneeseen
Nostetaan juoksumäärät ylemmän paskarajan päälle ja kevyemmilläkin viikoilla sinne satasen hujakoille. Eli kuukaudessa 500-600km lähes yksinomaan kevyttä juoksua. Vk-juoksua hyvin maltillisesti tempojen kestoa syksyä kohti nostaen. Idea on siis se, että takareisien kestävyys kehittyy määrän kautta
Tästä ohjelmasta on kaksi eri versiota:
○ 2a: Otetaan lihaskuntoa 1-2 kertaa viikkoon kehon omalla painolla kuten tähänkin saakka (vähentää väkisin kilsoja jonkun verran).
○ 2b: Pelkkää juoksua ilman mitään muuta treeniä.
Optio 3: Tunteja tauluun
Otetaan juoksun oheen hesselöinti täydentäväksi treeniksi ja nostetaan viikkotunnit 15-25:een. Juoksua ehkä se 7-10 tuntia ja loput sitten pyörällä. Pk:ta jotakuinkin kaikki. Edelleen jalkojen kestävyys paranee määrän kautta.
Optio 4: Voimaa!
Jonkun osaavan ohjaajan opastuksella ihan oikea voimakuuri levytankojen kanssa kuntosalilla. Tavoitteena siis oleellisesti lisätä maksimivoimaa ja kimmoisuutta (joka on myös voimaa). Täydennetään juoksupuolellakin juoksuvoimaan panostamisella. Juoksumäärät pieniä. Syksyä kohti juoksun painotus lisääntyy.
Optio 5: Status quo
Jatketaan samalla kaavalla kuin kulunut vuosi, eli juoksua 80-100km viikossa maltillisesti tehoja nostaen. Lisäksi kevyttä lihaskuntoa ja jonkin verran korvaavia. Eli siis Laten kaava. Luotetaan kärsivällisesti "omaan peliin" ja että palkinto tulee sitten joskus.

Analyysi:
- Optio 1 hylätään heti. En koe minkäänlaista ylirasitusta tai väsymystä. Se on tullut selväksi, että ilman treeniä kunto ei ainakaan parane. Lisäksi tuo on tylsää eikä motivoi.
- Samoin optio 5 hylätään. Periaatteessa se voisi toimiakin, mutta kaipaan jotain uutta ärsykettä. Sitä paitsi optio 2a on oikeastaan steroideilla tehostettu versio optiosta 5.
- Optio 2b olisi tavallaan luonnollinen valinta. Vaikka menneiden vuosien treenien ja tulosten korrelaation selvittäminen onkin vaikeaa, niin kyllä minulla hyvä kulku on aina yhdistynyt suuriin juoksumääriin. Parhaat tulokset ovat osuneet aikaan, jolloin tein pelkkää juoksua ja paljon, eli 2b.
- Kuitenkin myös optio 2a kiinnostaa. Rehellisesti puhuen en ole mitään konkreettista hyötyä pystynyt vielä lihaskuntotreeneistä huomaamaan. Lisäksi ne ovat todella epämiellyttäviä. Takaraivossa silti jotenkin jäytää, että kai nyt jotain pitäisi silti tehdä…
- Optio 2 (a ja b) olisi minulle helppo ja miellyttävä valinta. Riskinä varmaan vammojen lisääntyminen juoksumäärien kautta.
- Optio 3 on myös vuonna 2010 tuottanut hyviä tuloksia. Tuolloin tein ylivoimaisesti eniten tunteja, mikä syntyi nimenomaan pyöräilyn ja crosstrainerin runsaasta määrästä. Sain vuodelle 2010 noin 750 harkkatuntia, mikä on kyllä paljon. Tuloksellisesti tuo vuosi oli erittäin hyvä ja puhuu jälleen vahvasti kovan määrän puolesta.
- Riskinä optiossa 3 on tietysti överiksi vetäminen. Vuoden 2010 jälkeen kaikki onkin mennyt huonosti ja yhtään onnistunutta jaksoa ei vuoden 2010 Pirkan Hölkän jälkeen ole tullut. On kuitenkin mahdotonta sanoa liittyvätkö nuo asiat toisiinsa.
- Optio 4 olisi oikein houkutteleva ihan vain sen takia, että se olisi jotain kokonaan uutta. Tuo voimapuoli on ilman muuta minulla iso heikkous, mutta toisaalta en tiedä onko sillä mitään tekemistä sen kanssa, että en jaksa juosta maratonia. Teoriassa kyllä maksimivoiman saaminen siedettävämmälle tasolle voisi auttaa voimareservin kautta myös lihasten kestävyyden kasvuun. Ja ainakin tuolla tavalla voisi saada lisää vauhtia lyhyille matkoille, mikä sekin olisi ihan kivaa. Huonona puolena tässä optiossa on, että tuollainen treeni on varmaan aika ikävää ja lisäksi se vaatii jonkun asiantuntijan ohjausta kädestä pitäen. Eli on siis käytännössä vaikea toteuttaa.

Tuleeko jollekin mieleen vielä joku ihan erilainen treeniperiaate tai -idea, jota voisi yrittää? Suurta kunniaa ja kultaa sille, joka vielä keksii kuinka minusta saadaan veteraanijuoksija!