Su 7.12. - Jalkapohdintaa

Tänään -

Ap: crosstrainer 45min.
Ip: crosstrainer 45min.

Pidin suunnitellun juoksuttoman päivän jalkojen palauttelemiseksi. En kuitenkaan malttanut täysin levätä vaikka varmaan olisi kannattanut. Tein kevyttä polkemista parin Game of Thrones -jakson verran.

Ja olen muuten taas innostunut katsomaan telkkarista hiihtoakin, vaikka MTV Max on maksimaalinen huijaus. Kanavasta pitää maksaa ja silti ohjelman alussa on raivostuttavia mainoksia useita minuutteja! Ja kaiken lisäksi Mertaranta on jostain syystä pestattu selostajaksi, mikä on lähes sietämätöntä. Siltikin tänään oli mukava katsoa Lillehammerin hiihtoja, kun vahingoniloa norjalaisten epäonnistumista kohtaan ei vaan voi piilottaa. He kun ovat olevinaan niin kovia hiihtäjiä... Jo luulisi Norjan hiihtolääkärien joukossa päitä putoilevan, kun kyseessä oli sentään kotikisat ja kaikenlaisia ruotsalaisia hyppi silmille niin miehissä kuin naisissa! Eivät paikalliset hiihtofanit yksinkertaisesti suostu tuollaista meininkiä enää kovin kauan sietämään. Öljyrahoille vaaditaan vastinetta!

Nyt on viikko takana juoksua, joskin vain 5 lenkkiä. Ihmeparantumista ei odotetusti ole tapahtunut ja jalkojen tilan arviointi on todella vaikeaa. Neljännen lenkin jälkeen oikean säären särky palasi samassa muodossa kuin se oli ennenkin taukoa, mutta vielä toistaiseksi selvästi lievempänä. Järvenkierto ei onneksi pahemmin lisännyt ongelmaa. Lisäksi reidet/lonkat/nivuset ovat liian tukkoiset ja arvelen sen johtavan muihin kolotuksiin ja ongelmiin juoksun myötä. Silti arvioisin, että tämän kevyen viikon aikana jalkojen tukkoisuus olisi jonkin verran helpottanut giganttisesta lähtötilanteesta ja tunne on enää vain megalomaaninen. Mutta en minä osaa tälle mitään tehdä. Yritän vain ottaa vähän kevyemmin ja pitää herkästi juoksuton päivä aina kun vaivat tuntuvat pahenevan.

Luin eilen Janica Mäkelän blogista uusimman tekstin ”mitä tehdä, jos ei voi juosta”. Mäkelällähän on ollut jalkaongelmia vaikka muille jakaa ja monet tekstit tuntuvat kyllä todella tutuilta. Erityisesti tuo uusimman (pitkän) tekstin copy-paste kuukauden harjoitustuntemuksista oli hyvä. Joku valitus minullakin on melkein jokaisella rivillä niin pitkälle kuin jaksan omaa exceliäni selata. Tärkeänä toipumisen mittarina pitäisin sitä, että pystyisin juoksemaan lyhyitä kiihdytyksiä rennosti kivutta. Sitä ei nimittäin ole tapahtunut ikiaikoihin, mutta nyt kun hallikausi on alkamassa, niin siihen pitää tähdätä.