La 27.9.

Tänään -

Ap: crosstrainer 60min.

Tein kaikki mahdolliset temput aamulla päästäkseni yhteislenkille Pirkkalaan (buranat, oma-hieronnat, venyttelyt), mutta oikea sääri ei nyt tee lainkaan yhteistyötä. Luovutin ja lähdin kärsimään tylsyydestä crosstrainerille.

Ip: lepo.

Ei motivaatiota tehdä mitään.

Spartathlon saatiin sitten juostua. Äärimmäistä loppukiritaistelua ei nähty, kun voittajasta kakkoseen oli eroa 1,5 tuntia ja kakkosesta kolmoseen 2 tuntia;-)
Suomalaisilla meni kokonaisuutena hienosti, kun taisi 11/13 päästä maaliin [edit: korjattu 10->11]. Onnittelut kaikille ja tietysti erityisesti Wihan Markolle, joka on nyt kaksinkertainen Spartathlon-finisher onnistumisprosentilla 66.7%! Eiköhän Facebookissa pian jouduta katsomaan tatuointia toisessakin pohkeessa...

Valitettavasti Klasila joutui keskeyttämään, mutta Tomppo taisteli sijalle 22 alittaen selvästi 30 tuntia ja ollen paras suomalainen. Voittaja siis käytti matkaan aikaa noin 22,5 tuntia (=melko korkealla kaikkien aikojen parhaissa ajoissa) ja kymmenen ekaa alittivat 27 tuntia. Maailman kovakuntoisin mies, eli ”ultramarathon man” Dean Karnazes käytti matkaan aikaa vajaat 35 tuntia ja hävisi esim. Markolle reilun tunnin. Aika kiva päänahka;-)

Kovaa aloittanut Puolan kummajainen ”melkein kaimani” Piotr Kurylo oli hienosti 8. ajallaan hieman alle 27 tuntia. Vaikka muistaakseni hän jossain haastattelussa sanoikin voittoon tähtäävänsä. Kummajaisen hänestä tekee se, että hän jo toistamiseen teki siirtymän kisapaikalle kotoaan Puolasta juosten kärryjen kanssa. Siis tuollainen mukava 2500km alkuverkka. Kisa varmaan tuntuu helpolta, kun se on vain 10% alkuverkan pituudesta.

Huomenna aamulla yritän jotenkin päästä järvenkierrolle. Porsche Center 7.30 ja Pulju 8.00. Jonkinlainen porukka on lähdössä, joten tervetuloa vaan mukaan. Ehtii sopivasti takaisin seuraamaan Berliinin väliaikoja. Harpatille tiedoksi, että mukaan saa lähteä vaikka olisikin unohtanut viikolla muuten treenata.