Ma -
Lepopäivä.
Ti 17km, 1h 29min
Ap: hieronta 45min.
Ip: lihaskunto 60min + kevyt 17.0km, 1:28:45, 5:13/km.
Sama pitkä lihaskuntotreeni jo seitsemännen kerran neljän viikon aikana. Tuskaisen hidasta on kehitys, mutta kyllä tämä nyt silti paras oli tähän mennessä. Pari liikettä ei oikein suju vieläkään, mutta ainakaan treeni ei paina loppupäivää jaloissa kuten aluksi.
Lihaskuntotreenin päälle kiva kevyt lenkki Vuoreksen suuntaan vähän viime aikaisia paremmin tunnelmin. Kyllähän loppumatkasta taas jalat kuitenkin jonkin verran väsyivät.
Mietin matkalla taas paljon omaa kuntotilannettani ja analyysin tulos on nyt aina se yksi ja sama: Minähän olen vammaton ja tunnen oloni täysin terveeksi, joskin olen usein vähän väsynyt. Treeniin nähden en kuitenkaan jaksa juosta reipasta vauhtia ollenkaan siten kuin pitäisi ja väsymys tulee nopeasti. Loogisin selitys asialle olisi nyt se, että muuttunut juoksutekniikkani (ainakin omissa kuvitelmissani se on muuttunut) rasittaa jalkoja eri tavalla kuin ennen ja jalkojen juoksukestävyys on yksinkertaisesti huono. Voi ihan hyvin olla vuoden projekti kerätä kilsoja ja treenata jalat uudella tavalla kuntoon (=takareidet ym). Ainakin tällä teorialla aion nyt sitkeästi jatkaa odottamatta tuloksia ennen ensi vuotta. Jos keksin jotain muita selityksiä, niin muutan sitten suuntaa.
Loppuun filosofinen juoksupähkinä mietittäväksi kesälomien ratoksi: Jos kaksi estejuoksijaa kiertävät rataa siten, että he muuten askeltavat täsmälleen samoissa jalanjäljissä, mutta toinen hyppää aina esteen yli esteeseen koskematta ja toinen astuu esteen päälle, niin onko heidän juoksemansa matka sama vai juokseeko jompi kumpi pitemmän matkan?
(Kukaan ei osaa tähän vastata, mutta parhaiten perusteltu yritys palkitaan juoksuaiheisella palkinnolla.)
7 kommenttia:
Oikea vastaus on 'Ei'
Jos matka mitataan painopisteen kulkeman matkan mukaan, niin esteelle askeltava kulkee pidemmän matkan, koska painopiste todennäköisesti tällöin käy korkeammalla esteen kohdalla�� Aleksi
Toki ne juoksi saman matkan :-) eli en ole vielä nähnyt että joku juoksisi vesihaudan kohdalla ;-).
- BJ
Perustelen ensimmäisen vastaukseni. Tämä perustuu suhteellisuusteoriaan ja erilaisiin referenssikoordinaatteihin.
Eli kumpikaan ei juokse suhteessa virallisiin koordinaatteihin pitempää matkaa koska rata ja askellus siinä on sama.
Toisaalta taas juoksijoiden koordinaatistossa matka ei ole sama koska toinen selkeästi askeltaa myös vertikaalisuunnnassa toisen pysyessä samalla tasolla.
Luultavasti tilanteessa on myös ajan suhteellisuus; vaikka molemmat juoksevät täysiä menee aidan yli hyppäävä vaan niin paljon kovempaa...
Hieman hämmentyneenä erilaisista älykkäistä vastauksista joudun tässä pohtimaan jonkin aikaa vastavetoani (ja vielä yrittää ymmärtää lukemaani)...
Tavoitteena tässä oli herättää miettimään sitä, että juoksijan juoksemaa matkaa ei voi oikein määritellä mitenkään järkevästi ja silti siitä paljon puhutaan. Eli ei voi määritellä siten, että se olisi matemaattisesti järkevä ja myös vastaisi "maalaisjärkeä". Tässä tapauksessa maalaisjärki varmaan sanoisi, että matka on sama.
Ratajuoksun osalta määrittely onnistuu aika hyvin, mutta muuten ei, ja esteetkin jo sekoittavat asian. Olisi kuitenkin ehkä ollut parempi ottaa ensin ajattelemani esimerkki maastojuoksusta, jossa kaksi maastojuoksijaa askeltavat samalla tavalla paitsi että toinen astuu korkean poikittaisen puun juuren päälle ja toinen hyppää yli.
Aleksin painopisteratkaisu on yksi looginen vaihtoehto, mutta painopisteen käyttäminen matkan laskemiseen ei yleisessä tapauksessa tuota "maalaisjärkistä" tulosta.
Palaan aiheeseen pian.
Mutta jos unohdetaan juoksu ja pysytään kuljetussa matkassa niin silloin se joka astuu aina aisalle kulkee pidemmän matkan. Salaisuus löytyy Pertti Helinin kirjasta 'nopeusvalmennus'. Toisaalta jos käytetty aika t ei olisi sama päädyttäisiin myös toisenlaiseen tulokseen mikäli loppuajat olisivat erilaiset.
Eli v = f * sd, s = v * t josta saadaan sitten ratkaistua s.
f = askeltiheys
sd = askelpituus
v = juoksunopeus
s = matka
t = juoksuaika
Eli juokseevat peräkkäin samaa vauhtii. A menee aina yli B ei.
s = (f * sd) * t, nyt A:n f on pienempi kuin B:n f eli B:n kertoja on isompi.
Mutta jätetääs blokkaajalle pähkinäksi onko A:n ja B:n sd sittenkään yhtäsuuri ;-)
- BJ
Seikkaperäinen pohdinta juoksun pituudesta löytyy nyt osoitteesta http://www.kotikone.fi/pjh/running/misc/Juoksumatkoista%20ja%20maantiereittien%20mitoista%20osa%201.pdf
On lyhyempi kuin Tolstoin Sota ja rauha, mutta ei paljon.
Lähetä kommentti