sunnuntai 23. helmikuuta 2014

Su 23.2. - Järvenkierto

Tänään 27km, 2h 17min

Ap: 26.7km, 2:17:16, 5:09/km.

Järvenkierto ennätyssykkeillä. Hannu oli mukana alkumatkan Savupojille saakka ja sitten lopun hölkkäilin itsekseni. Syke oli tosiaan 20-30 pykälää liian korkea, mutta jaksoin jotenkin koko matkan tönköillä reisilläni. Sen verran huijasin, että poikkesin Epilässä Kekkosentien varteen ja juoksin pohjoisen kautta samalla katsastaen tunnelityömaata Kaapon takapihalla. Paikkallistuntemusta omaava lukija saattaa huomata, että tuolla reittimuutoksella myös kiersin Pispalan mäen...

Oli kyllä todella keväinen meininki, kun lämpöä oli parhaimmillaan varmaan 5 astetta ja talitinteillä oli kotipihassa jo ihan täysi konsertti päällä. Hyvältä näyttää juoksun kannalta, kun 10 päivän ennustekin on pelkkää plussaa. Toivottavasti vielä tulee kevät tähän omaankin tekemiseen.

Ip: lepo.

Olympialaiset ovat sitten ohi. Ikävä on vannoutuneena penkkiurheilijana nyt todeta, että ei nuo kisat enää jaksaneet sytyttää. Varmaan kesäkisoista vielä innostun, mutta talvikisat on kyllä ihan yks hailee. Asiaa kuvaa hyvin se, että eniten innostuin jääkiekosta. Sehän on totaalinen marginaalilaji, jossa on kuusi vakavasti otettavaa maata mukana, mutta ainakin siinä olympialaisissa on jotain erityistä (=joukkueet mukana parhailla pelaajilla).

Yritin miettiä miksi kisat eivät jaksaneet kiinnostaa. Syy ei ole pelkästään Suomen menestyksessä ja osallistumisessa, kun sehän oli loppujen lopuksi ihan OK. Keksin ainakin kolme syytä:
1) Lajien määrän kasvu ja uudet pellelajit saavat aikaan inflaatiota. Jos pellelajeja on pakko modernisoinnin nimissä lisätä, niin otettaisiin sitten reilusti vanhoja lajeja saman verran pois. Nyt mitaleja jaetaan ihan tajuton määrä ja ei niissä edes pysy mukana. Kokonaisuus on huonontunut oleellisesti.
2) Olympialaisiin liittyy liikaa lieveilmiöitä ja erityisesti Sotshin ympärillä niitä on riittänyt. Jotenkin koko olympialiike lahjusherroineen ja giganttisine systeemeineen on alkanut vaivata minua. Yhtenä yksityiskohtana mainontaan liittyvä monopoli (esimerkkinä tapaus Björgen) on rajusti normaalin oikeustajun vastainen ja ottaa oikein kunnolla päähän. Olisi todella terveyttävää uudistaa koko KOK.
3) Isoin ongelma on varmaankin oma kyynisyyteni, mutta YLE:n suoritus oli kyllä melkoinen pohjanoteeraus. Valtava legioona toimittajia ja kommentaattoreita ja tuloksena pelkkiä latteuksia ja tikusta asiaa. Yritetään hehkuttaa ja dramatisoida täysin typeriä asioita ja oikein mitään oleellista kisatapahtumista ei osata sanoa. Turhan usein piti ottaa ääni pois tai vaihtaa kanavaa, kun sietokyky ylittyi. Onneksi olin jo aiemmin päättänyt, että en maksa YLE-veroa. Enkä siis tarkoita vain Kaj Kunnasta (joka toki oli kaikkein pahin), vaan koko porukkaa. Viimeisimpänä v*tutuksen kohteena oli 50km hiihto, jossa selostaja jaksoi koko lähetyksen ajan etsiä merkkejä ”joukkuetaktiikasta” tapahtui siellä mitä tahansa. Jostakin syystä tämä ”joukkuetaktiikan” tarkkailu on muotia yhteislähtöjen selostuksissa vaikka sillä ei ole *mitään* merkitystä tai se on täysin triviaalia. Kai kaikki huomasitte kuinka Iivo Niskanen kerran ”hidasti” muita 20m leveällä ladulla noin 0.1s verran ja oli heti kansallissankari ja joukkuepelaaja, jota epäilemättä hehkutetaan myös huomisissa lehdissä. Vaikka sillä ei ollut mitään vaikutusta mihinkään, niin Suomella oli aivan loistavan nerokas joukkuetaktiikka. Ja huomasittehan kun Lari Lehtonen kisan alussa meni hetkeksi johtoon ja selostaja tulkitsi tämän heti osaksi Suomen hienoa joukkuetaktiikkaa.

Ikävä maku vielä jäi suuhun lopuksi, kun Putin sai kuin saikin sitten kultamitalinsa maastohiihdosta. Kyllä mahaa väänsi, kun oli pakko norjalaista kannustaa lopussa. Onneksi Putinin menestys kokonaisuutena perinteisissä lajeissa oli silti huono.

Ei kommentteja: