Tänään 20km, 1h 37min.
Ajoin tänään pyörällä työmatkat ensimmäistä kertaa melkein vuoteen. Kyllä eräänkin kerran sai aamulla itseään piiskata, että viitsi pakata repun ja miettiä mitä pitää ottaa mukaan. Myöhästyin aamun ekasta palaveristakin, kun oheistoiminnot veivät kauemmin aikaa kuin arvelin.
Mennen tullen ajoin niin täysiä kuin vain ikinä pystyin, eli kaksi ”tempoa” tuli tälle päivälle. Minulla tuo ”täysiä” on vain hiukan lujempaa kuin peruslenkki. Jalat menevät hetkessä aivan hirveille hapoille ja sitten on rullattava pari sekuntia, että jaksaa taas polkea vähän. Eli oikeastaan tuo maksimiveto on yhtä lyhyttä intervallia. Puolen tunnin veto on kuitenkin sellainen, että aika hyvin sitä pystyy itseään kiduttamaan koko matkan.
Tuli taas havaittua, että ilmeisesti se Hervanta on jonkinlaisen mäen päällä. Meno kesti 3min kauemmin kuin paluu, vaikka elämä oli pelissä ihan yhtä lailla. Ehkä toki aamulla vire on huonompi.
En ole kirjaa pitänyt ennätyksistä, mutta kun selasin viime vuoden työmatka-aikoja, niin ilmeisesti paluu meni nyt 9s nopeammin kuin parhaassa viime vuoden ajossa! Olin kuitenkin viime vuonna paljon paremmassa pyöräkunnossa, joten ero taisi tulla vain kovemmasta raastosta.
Pohkeet menivät maailmanlopun juntturaan ja ovat ihan kosketusarat. Veikkaan huomisaamulle melko hikistä makuuta hierojan pöydällä...
Ap: pk 9.7km, 48:55, 5:01/km + pyörä 17km.
Aamulenkki korkealla sykkeellä.
Ip: pyörä 17km + pk/vk 9.7km, 47:46, 4:54/km.
Pidin parin tunnin tauon työmatkapyöräilyn jälkeen ja kävin sitten juoksemassa ”rentoa kovaa”. Syke siellä vk2-alueella ja puuskutin kuin Zatopek. Ja vauhti oli 4:54/km. Revi siitä huumoria.
Jalat olivat aika tyhjät tempopyöräilyn jäljiltä, mutta eihän tuollaista surkeutta voi selittää millään. Menohan oli kuin harpatilla Salpa-maastoissa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti