Ap: kevyt 17.5km, 1:39:01, 5:40/km.
Olipa mukava lähteä lenkille, kun kotipihan portista näkymä oli kuvan mukainen... Luistimilla olisi päässyt erinomaisesti kulkemaan. Köpöttelin kuitenkin kankean ulkoilun kilsakeräilyn merkeissä. Hölkkäsin keskustan suuntaan ja kävin kiertämässä tunnelityömaan molemmat päät, mutta eipä siellä oikein mitään nähtävää ollut. Ydinkeskustan kadut sentään olivat sulat ja keskustassa parveilikin sprinttisuunnistajia uudenvuoden kisassa.
Ip: crosstrainer 50min.
Ei uskalla vielä tuplia tehdä, joten jatketaan tällä samalla kaavalla. Väsynyttä oli polkeminen.
Mitä sitä nyt alkavan vuoden suunnitelmista voisi sanoa?
Täällä Tampereen seudulla on ollut tapana harrastaa Berliini-projekteja. Kaikki muut melkein niitä ovat tehneet paitsi minä. Olisiko nyt minun vuoroni? Bongasin nimittäin cornerin blogista kisan, joka iski heti tajuntaan kuin 1,5 voltin AAA-paristo. Eli tällainen elokuinen Berliinin muurin juoksu, jossa juostaan 100 mailin kierros seuraten Berlin Wall Trail –reittiä. Wikipedia osasi kertoa, että Länsi-Berliinin ympäri kulkenut muuri oli noin 155km mittainen, eli pienillä lisukkeillahan siitä sitten saa ainutlaatuisen 100 mailin kisan. Voin jo sieluni silmin kuvitella harpatin täyttämässä ilmoittautumislomaketta. Onneksi ilmoittautumiseen on kuitenkin aikaa kesäkuuhun saakka. Tämä kisa kyllä kiinnostaa kovasti ja olisi hyvä paikka juosta se 100 mailia vielä kerran, kun Oxroadista jäi sen verran hampaan koloon. En vain ole varma onko tämä vuosi vielä mahdollinen, sillä syksyn muut tavoitteet pitäisi samalla heivata roskikseen. Dilemma on siis seuraava: pitäisi pystyä sen verran harjoittelemaan, että jaksaa juosta 100 mailia, mutta ei niin hyvin, että olisi tulosmahdollisuuksia syksyn maratoneilla. Tuossa välimaastossa huippukunnon ja surkean kunnon välissä olisi siis sopiva tilaus muurijuoksulle. Pistetään vakavaan harkintaan.
Ihan turha tosin nyt on mitään suunnitelmia tehdä, koska jalkojen kanssa ollaan vielä vaarallisilla vesillä. Takareidet eivät toimi ja oikea sääri yhä vaivaa. Lyhyen tähtäimen suunnitelma on nostaa treenimääriä selvästi tammikuussa ja katsoa mitä siitä seuraa. Käyn myös kuulemassa Jukka Kankaan tuomion jaloistani kuun lopussa. Jos juoksu ei tammikuussa katkea, niin ohessa on runko kisoista, jotka *ainakin* aion juosta vuonna 2015. Näiden ehdoilla voi sitten muutakin miettiä.
- Ainakin yksi ratakisa hallikaudella (välillä 400m – 3000m)
- Maaliskuussa Pyynikin testijuoksu (kunhan ei ole lunta reitillä)
- Puolimaraton keväällä (luultavasti Saksassa, kunhan B-J valitsee sopivan kisan)
- RC Eemelin kesäyön unelma keskikesällä (pakotan Laura-siskoni mukaan)
- Pirkkalan hölkkä elokuun alussa
- Pirkan hölkkä lokakuun alussa
- Rautaveden maraton marraskuun alussa
Huomenna jatketaan jalkojen testausta, kun aamulla on tarkoitus juosta kauden ekat kakkoset hallissa.
4 kommenttia:
Hui,nyt kun tuo on jo sekä sanottu että kirjoitettu, niin pitänee alkaa harjoitella. Kesäyön unelma siis tavoitteeksi! Juuri otin 100 päivää ilman viinaa haasteen vastaan ja haastan myös sinut ja Anun!! T.Laura
Sinähän olet Laura varmasti valmis kesäyön unelmaan, jos vain pidät nykykunnon yllä!
Vähän on vaikea motivoitua tuohon 100 päivää ilman viinaa... Viime vuonna meni jo reilusti päälle 100 päivää, niin se ei tunnu kovalta haasteelta. En ajatellut edes tipatonta tammikuuta pitää, ja se on jo tänään pilattu joka tapauksessa. Jos viiniä ei lasketa, niin ehkä sitten;-)
Ja näin pätkiä siitä TV-ohjelmasta äsken ja se oli niin raivostuttavaa pelleilyä juontajan takia, että pitää melkein sen takia vastustaa..
Voin ottaa haasteen vastaan pitää 100 päivää viinattoman jakson vuoden 2015 aikana (kesällä), mutta ei nyt heti alkuvuodesta.
Voisiko tuo jatkuva takareisiongelmasi johtua tuosta giljotiinilla survomisesta. Olen huomannut omalla kohdalla, kun olen pitkästä aikaa juossut enemmän ja kovemmin, että trainerilla ajelussa takareidet ovat tosi kipeät ja eivät palaudu edes kevyellä pyörittelyllä samoin kuin kevyttä hölkkää tehdessä. Sitten tulee jumi ja juoksu on välillä aika ikävän tuntuista. Puhtaassa hesselöinnissä tuo on kuulunut vähän niin kuin asiaan ja kipeytyneet takareidet eivät suuremmin estä suoritusta. Juoksussa taas on väliin ollut pakko heivata kivun takia. Tämä on puhtaasti omaa korpifilosofiaa, mutta kannattaisiko kokeilla jakso ilman giljotiinilla survomista ja muuta yhtä staattista liikettä vs juoksu. Ymmärrän toki, että riskinä on henkisen tasapainon järkkyminen, kun ei voisi harjoittaa noinkin monivivahteista liikuntaa. Toki omat jalkaongelmat tällä hetkellä johtuvat pääosin ylenmääräisestä silavasta ja arvioni saattaa olla sitä myöden täysin pielessä.
Tappi,
Ei se polkeminen jalkojen toipumiseen ainakaan parantavasti vaikuta, mutta kyllä ne takareidet aina kipeämmät ovat juoksun kuin polkemisen jälkeen. Olen lisäksi säätänyt crossarin tehoa vähän pienemmäksi, jotta se olisi lähempänä palauttavaa.
Kunhan pystyn taas joskus juoksemaan tuplia, niin sitten crossari saa jäädä...
Lähetä kommentti