Tänään 24km, 2h 00min
Ap: 24.50km, 2:00:01, 4:54/km.
Aamu-telcon jälkeen sysäsin työt syrjään ja lähdin lenkille; vuorossa oli tarkkaan suunniteltu järvenkierto optimaalisesti lyhintä mahdollista reittiä. Säännöt ovat yksinkertaiset:
- Järvi on kierrettävä kokonaan siten, että muodostuu suljettu lenkki.
- GPS on oltava päällä yhtäjaksoisesti (ei katkoja liikennevaloissa, juodessa, tms).
- Venettä ei saa käyttää eikä vesialueita saa ylittää uimalla eikä edes kahlaamalla.
- Mitään aitoja tai teiden kaiteita ei saa ylittää.
- Mitään omaisuutta ei saa vahingoittaa (eli esim. autot on kierrettävä eikä niiden yli saa juosta).
- Yksityistalojen tai niiden pihojen läpi ei saa juosta.
- Autoteillä saa juosta ja auton alle jäämisestä ei hylätä, jos pystyy itse jatkamaan ilman apua. Jos auton töytäisy törmäyksessä heittää juoksijaa menosuuntaan, niin on palattava jatkamaan siitä kohdasta, jossa töytäisy tapahtui.
- Pelin moraalinen henki (ilman tarkkaa sääntöä) on se, että etenemisen pitää tapahtua juosten. Reitiksi ei siis saa valita niin huonokulkuisia ojanpohjia tai ryteikköjä, joissa juoksu ei ole mahdollinen askellaji. Muuten saa kyllä juosta hyväkulkuista metsäpohjaa tai oikaista nurmikkojen yli.
- Tulos on se mitä GPS lenkin päätteeksi näyttää. GPS-datan manipuloinnista seuraa elinikäinen kilpailukielto.
Näillä ajatuksilla kiersin lenkin oikeaoppisesti vastapäivään ja pidin optimointiajatuksen koko ajan kirkkaana. Suoritus hipoi täydellisyyttä. Mittamiehen tarkkuudella viistin kaikki mutkat suorinta tietä ja oikaisin aina kun oli mahdollista. Löysin mielestäni parhaan mahdollisen reitin myös hankalassa Pyynikin ja Pispalan läpäisyssä. Liikennettä oli matkalla sen verran, että ihan täydellisesti en pystynyt autoteitä kaikkialla käyttämään, mutta lisämatka tuosta oli aika mitätön. Villilässä oli yksi kuorma-auto parkkeerattu hankalasti reitille ja jouduin sen kiertämään. Pari ihan pientä oikaisua jätin tekemättä, kun maaston juostavuus oli niissä hieman kyseenalainen. Ehkä maksimissaan sellainen 30-50m olisi vielä parannettavaa, jos ihan pakko olisi.
Juoksin reitin vähän kiihtyvänä ja loppunostolla varmistin reilusti keskarin alle 5min/km. Tajusin ihan liian myöhään, että minulla olisi pienet mahdollisuudet kahden tunnin alitukseen. Yritin loppukirillä siihen päästä ja moraalisesti lasken tämän kahden tunnin alitukseksi, koska ehdin maalissa nähdä kellossa lukeman 1:59:59, mutta kylmettyneillä sormilla kesti kaksi sekuntia pysäyttää mittari.
Turha on kai yrittää valehdella, että lenkki olisi mennyt kevyesti. Jalat olivat raskaat, TE oli ryhdikkäästi 4.6 ja palautumisaika 56 tuntia... Silti oli ihan kivaa juosta, kun jatkuva lyhimmän reitin etsiminen piti mielen virkeänä. Tämä 24.50km on siis uusi ME ja jää luultavasti ikuisesti rikkomatta. Sienestäjätkään eivät voi löytää mitään lyhyempää reittiä! On se juoksu vaan hieno laji, kun kunto ei mahdollista enää aikojen paranemista, niin kicksejä voi hakea vaikka matkaa lyhentämällä;-)
Tässä se maailman lyhin reitti sitten on kauniine suorine linjoineen.
Ip: lepo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti