Ma 25.11. - Kehon kuuntelua

Tänään 7km, 37min

Ap: kevyt 7.0km, 37:06, 5:18/km.

Aamuseiska matolla vaippa-shakaalien elämää ihmetellen. Lenkin päälle ohjelman mukainen 90s lankku.

Ip: kahvakuula 20min.

Blogiani ja harjoitteluani pitemmän aikaa seuranneet ovat varmasti huomanneet, että minä olen nykyisin ihan uusi ihminen. Poissa on se määrään panostava monttuun juoksija, joka väkisin painaa kilsoja. Minullahan on takanani nyt jo 14(!!!) peräkkäistä löysäilyviikkoa, joissa kertaakaan ei ole 80km juoksua ylittynyt.
Nyt ymmärrän panostaa laatuun ja kuunnella kehoani. Siitä lähtee uusi nousu. Ehkä.

Tänään oli ohjelmassa kova mäkitreeni. Mutta päätin viisaiden ohjeiden mukaan kuunnella kehoani. Keho katsoi ulos ja totesi siellä olevan kylmää ja pimeää. Keho ehdotti jäämistä sohvalle. Fiksu keho!

Olen muutenkin viime aikoina kuunnellut paljon kehoani. Meillähän on työpaikkaruokalassa aivan loistavaa ruokaa yleensä (minun mielestäni). Vaihtoehtoja siellä on vaikka kuinka paljon joka päivä, mutta minä yleensä menen ”Healthy”-osastolle. Se ei tarkoita kasvisruokaa, jolle on oma osastonsa, mutta jotain hyvää ja terveellistä kuitenkin. Yleensä paljon jotain terveellistä riisiä, kasviksia ja vaikkapa wokkia tms. Tänäänkin olin jo kävelemässä kohti Healthy-osastoa, mutta keho huomautti herkullisesta hampurilaisbaari-vaihtoehdosta. Siellä oli tarjolla erittäin runsas juusto- tai munahampurilainen, mutta keho tajusi ehdottaa ottamaan nuo molemmat täytteet. Siihen lisäksi ainakin puoli kiloa ranskalaisia (oma arvio 700g) ja keho oli tyytyväinen. Siis plus jälkiruoka tietenkin.

Vähän harmittaa, että olen vasta nyt tajunnut alkaa kuunnella kehoani. Monesta ikävästä treenistä olisin päässyt eroon kehoa kuuntelemalla. Ja jossain kehon syövereissä kuulen nytkin kaihoisan kutsun Aino-jäätelöön. Ehkäpä huomenna...